Ollaankos me liian vaativia vanhempia?

  • Viestiketjun aloittaja Fleur de la Cour
  • Ensimmäinen viesti
Iippa
"Haluamme suoda..." Se yleensä tarkoittaa samaa, kuin antaa mahdollisuus johonkin. Te tunnutte pakottavan lapsen harrastusten pariin, ei se ole mitään "suomista"! Suokaa lapselle mahdollisuus päättää itse, haluuako harrastaa vai ei!

Toki on hienoa tarjota niitä eri harrastusmahdollisuuksia ja kannustaa lasta toimintaan, mutta tuo pakottaminen ei ole kenenkään kannalta hyvä juttu!!!
 
Fleur de la Cour
Alkuperäinen kirjoittaja pintelin:
Vaikutatte olevan harvinaisen vittumaisia natsi vanhempia. :x
Emme suinkaan, natsivanhemmat eivät salli lapselle mitään, mehän just haluamme että lapsi osallistuu kaikkeen.. natsivanhempi tuskin värjäisi lapsensa hiuksia, antaisi hänen pomppia pihalla minimekoissa viileällä ilmalla, tarjoilisi mitä sattuu ruokaa tai veisi ravintolaan kanssaan..
 
Tosiasia
Jooooo--oooo, lapsen pitää harrastaa, kun vanhemmatkin harrastavat/harrastivat!! Antakaa hyvät ihmiset lapsen tutustua koululaiselämään ja siirtäkää vaikka harrastukset ensi vuodelle.

Mitä hän siinä menettää????? Menetättekö te vanhempina kasvonne, kun lapsi VAIN ON vuoden???? Pitääkö lapsi laittaa pakkopullaluisteluun, että te pätisitte sillä, vaikka lapsella olisi sinne paha mieli mennä?

Miettikää hyvät ihmiset, mitkä ovat ainakin osittain PIILOMOTIIVINNE TÄHÄN HARRASTUSHYSTERIAAN! Koko aloitusjuttuse oli niin kovalla tyylillä kirjoitettu, että melkein itkettää lapsesi puolesta!!
 
Hei sinuna en stressaisi tuommoisesta asiasta kaiken muun lisäksi, ihan normaaliarjessakin on jo paljon juttuja hoidettavana ja tosiaan kun koulua on vasta viikko takana.
Eikö se riitä että lapsi tietää saavansa harrastaa sitten sitä mitä haluaa kun kokee sen mieluisaksi?
 
Fleur de la Cour
Alkuperäinen kirjoittaja vili43:
Oletko aapee se sama, joka silloin kerran kertoi episodin siitä lapsen hakemisesta tarhasta...?(Se lapiohärdelli?)

¤pohtii¤ B)
Voin muuten sanoa, että otin poliittisesti kantaa tuon lapioasian tiimoilta ja pääsimme hyvään ratkaisuun asiassa kunnassamme sekä annoin rakentavan palautteen ohjaajasta, kerroin ettei lapseni pidä huonona jos häntä rangaistaan käytöksensä suhteen, mutta hän usein kommentoi ettei kyseinen ohjaaja kuuntele häntä ja että olen huomannut saman. Nykyään ohjaaja heiluttelee iloisesti meille kun ajaa kotimme ohi. sanoma meni siis perille, ainoa paikka missä nousi myrsky vesilasissa oli tämä palsta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vili43:
En voi käsittää teitä ap, en millään :| .
7-vuotias on vielä lapsi, koulunkäynnissä haastetta ihan tarpeeksi tuon ikäiselle.
On tunnit, joilla pitää jaksaa keskittyä, koulun omat säännöt, joita pitää oppia noudattamaan, läksyt, jotka pitää tehdä.

Mielestäni lapsi saa tehdä koulun ulkopuolisella sitä mitä parhaiten osaa...Olla lapsi, leikkiä, viettää aikaa kavereiden kanssa.

Se ehtii kiinnostumaan niistä harrastuksista myöhemminkin (Tosin en ole lapsenne kohdalla varma, kiinnostuuko tämä tosissaan koskaan mistään harrastuksesta, kun te vanhemmat pakotatte tämän harrastamaan.Voi ihan periaatteesta laittaa kapuloita rattaisiin, kun se tuntuu olevan teille niin pirun tärkeää.)
Harrastus on nimenomaan HARRASTUS, vapaaehtoista.

Älkää nyt herrantähden tappako lapsesta omaa tahtoa ja vapautta ilmaista omia mielipiteitään.7-vuotias tietää jo haluaako harrastaa kurtun soittoa vaiko ei... :|
Viisaita puhut!
 
Voisko se koulun aloittanut lapsi vaikka olla vaan lapsi viä hetken?Siis kyllä hän aloittaa harrastuksen jos haluaa ja jokin kiinnostaa.Ei mikään kiinnosta jos väkisin tuputetaan.Monet ton ikäset viä tarvii lepoa koulun jälkeenkin toiset jopa nukkuu pikku tirsat koulun jälkeen että jaksaa sitten keskittyä paremmin läksyjen tekemiseen.Turha vaatia liikaa tulee vaan turhia paineita lapselle.
 
lady of the lake
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Meidän 7-vuotias aloitti nyt koulun, sen homman pitäis olla ihan iisiä kun tyttö osaa jo lukea ja on lahjakas joten läksyjenluvun lisäksi vaadimme miehen kanssa että pari harrastusta ei ois pahitteeksi, lapsi pistää vastaan. Viime vuonna aloitettu luisteluharrastus tökkii, sitä ei kuulemma ainakaan.. uintia ehdoteltiin, ei kiinnosta, sit sanoin että ainakin englantikerho ja kuvataidekerho ja ehkä tietotekniikkakerho.. ei millään. Olemme miehen kanssa kumpikin harrastaneet tuon ikäisestä jo aktiivisesti, mies jääkiekkoa ja minä puhallinmusiikkia eikä oikein ymmärretä että mikä ihme on nykyajan kakaroissa kun pitäis vaan olla ja laiskotella. Pitäiskö vaan sanoa että menet ja sillä siisti, että kyllä pitää tuon ikäisellä jo olla kunnon harrastus!?
En jaksanut lukea koko ketjua,joten en tiedä montako tämänkaltaista vastausta täällä jo mahdollisesti on...Mutta minkä ihmeen vuoksi lapsen olisi pakko omaa haluaan vastaan jotain lajia harrastaa?!On ok,että lapsi koulun lisäksi harrastaa jotain lajia,mutta OMASTA tahdostaan.Tällä tarkoitan sitä,että lapsi valitsisi lajikseen sellaisen,jossa itse viihtyy ja jota haluaa pakottamatta omasta halustaan harrastaa.Aloituksessasi pisti silmään pahiten tuo, että sinä ja miehesi olette molemmat tuon ikäisenä harrastaneet aktiivisesti jne...Eikö lapsi kelpaa sitten itsenään ja sellaisena persoonana kuin itse on?!Jos hän ei olekaan teidän peilikuvanne niin onko se huono asia?Antakaa lapsen löytää oma juttunsa, sellainen harrastus, jossa hän viihtyy!Tuolla tyylillä tapatte nopeasti kaiken kiinnostuksen harrastamiseen yleensä.

Kun lapsenne on nyt ilmeisesti mennyt ensimmäiselle luokalle kouluun niin rauhoittakaa tämä aika niin,että lapsenne saa totutella ensin koulunkäyntiin.Kyllä se harrastus löytyy kun mielekäs sellainen tulee vastaan, mutta älkää painostako!Ja mielestäni tuon ikäisellä lapsella ei ole mikään pakko olla vakituista harrastusta, mistä se sellainen pakko ohjautuu-muuta kuin teistä itsestänne käsin.
 
Mä oon vähän eri mieltä osan vastanneista kanssa, et :ashamed: :whistle:

Ensiksikin, minusta lapsella pitäisi olla MAHDOLLISUUS harrastuuksiin eli siis vaikka kysyttäessä ei joku kiinnosta, niin kuitenkin etsittäsiin joku Ja siksi että olisi MAHDOLLISUUS tulla hyväksi jossakin joskus...

Tai edes kasvaa henkisesti/fyysisesti/jne jne

Ja toisekseen harmittaa, et esikoinen ei voi enää tulla musikaalisesti hyväksi, ei ole ajoissa sitä aloitettu, siis noin 5v, se "herkistyy".

Eli JOS olisi mahdollisuus, että JOKU harrastus olisi sellainen, missä lapsi viihtyy jne niin kyllä meijen lapset harrastaa jotain aina.

Ja jos ei sellaista lapsen mielestä heti löydy, niin sitä etsitään ja suoraan sanoen potkitaan. Jos nyt ymmärrätte.

;) B)
 
Fleur de la Cour
Alkuperäinen kirjoittaja mäkin muistan :
Alkuperäinen kirjoittaja vili43:
Oletko aapee se sama, joka silloin kerran kertoi episodin siitä lapsen hakemisesta tarhasta...?(Se lapiohärdelli?)

¤pohtii¤ B)
hyppynarusta taisi olla kysymys... ;)
Eikä ollut kuin lapiosta ja minä muuten olin siellä paikalla..
 
XXS
Meillä on lapsi saanut aina itse päättää, haluaako jonkun harrastuksen vai. Itse olen vain kertonut, että sellaista ja sellaista olisi tarjolla,mutta mihinkään en ole tippaakaan painostanut saati pakottanut. 3 -vuotiaana vein pojan tenavajumppaan, kun itse sinne halusi ja siellä hän kävi 8-vuotiaaksi saakka. Nyt kiinnostaa enempi musiikki eli on toista kautta musiikkiopistossa. Lisäksi tahtoi aloittaa VPK:n uutena harrastuksena. Pojalla ikää 10v.
Minusta on vanhemmilta mitä suurinta tyhmyyttä pakottaa lasta ensimmäiseenkään harrastukseen,jos hän ei sinne itse halua. Siinä vanhempi toteuttaa vaan omia unelmiaan ja onhan se kiva työkavereillekin luetella kaikki baletit ja muut, mitä lapsi harrastaa. :kieh:
 
Fleur de la Cour
Alkuperäinen kirjoittaja tusku:
Jos kerran täällä nousee myrsky täällä palstalla, niin miksi sitten kirjoittelet? Ja jos mielipiteitä haluat niin niitä saa. On eri asia, kun kysytään jotain ilman mielipiteitä ja sitten niitä annetaan.
En suinkaan sanonut sitä niin etteikö asiasta saisi nousta myrskyä.. mutta koska joku jaksaa viitata aina ikuisuuden ajan vanhoihin avauksiini niin sanonpa että real-life asia on hoidettu varsin korrektisti ja tulevaisuutta ajatellen isoin konkreettisin panostuksin, haukut otin vastaan vain täällä.
 
Fleur de la Cour
Alkuperäinen kirjoittaja Ford Prefect:
Mä oon vähän eri mieltä osan vastanneista kanssa, et :ashamed: :whistle:

Ensiksikin, minusta lapsella pitäisi olla MAHDOLLISUUS harrastuuksiin eli siis vaikka kysyttäessä ei joku kiinnosta, niin kuitenkin etsittäsiin joku Ja siksi että olisi MAHDOLLISUUS tulla hyväksi jossakin joskus...

Tai edes kasvaa henkisesti/fyysisesti/jne jne

Ja toisekseen harmittaa, et esikoinen ei voi enää tulla musikaalisesti hyväksi, ei ole ajoissa sitä aloitettu, siis noin 5v, se "herkistyy".

Eli JOS olisi mahdollisuus, että JOKU harrastus olisi sellainen, missä lapsi viihtyy jne niin kyllä meijen lapset harrastaa jotain aina.

Ja jos ei sellaista lapsen mielestä heti löydy, niin sitä etsitään ja suoraan sanoen potkitaan. Jos nyt ymmärrätte.

;) B)
Nimenomaan hiukan potkitaan alkuun ja potkitaan jatkamaan, sillä lapsi koittaa kuitenkin kaikessa mennä helpommalla, mutta sitä varten sitten olemme me vanhemmat jotka sanomme kuinka oikeasti kuuluu tehdä. Loppujen liopuksi tässä kasvatetaan osaavaa aikuista tähän yhteiskuntaan eikä se ole helppo duuni, 20. vuoden päästä yhteiskunta on jo sellainen että hyvä jos siinä kukaan pärjää enää..
 
Näin mielestäin PARAS
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Ei tuo ole enää mikään palluravauva.. menojalkaa löytyy kun aina pitäis päästä kaverille ja kun meillä on ptkät työpäivät niin harrasteet ehtis jo harrastaa siinä päivän aikana, ilta-aika olis vielä perheelle ja kavereille hyvinkin. Eikä tuon ajatusmaailma tyydyty pelkästä koulunkäynnistä.


Väärin mielestäin tuo, ett harrastukset koulun jälkeen ja se teidän perheen ILTA-AIKA olis sitten sekä teidän perheen, että kavereitten aikaa ......

Eli jos ei oo harrastusta , nii ehtis koulun jälkee olla kavereitten kaa ja sit iltasella pelkästään perheen kesken ....... =)

Ja sit ku kavereilleki alkaa löytyä harrastuksia , nii vois teiänkin lapsi innostua jostain harrastuksesta (vaik kokeilla eri juttuja) .... :)
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja hattivatti lehmilaitumella:
mun mielestä lasta ei saa pakottaa harrastuksiin. siinä ei ole mitään järkeä laittaa lapsi harrastamaan jotain mitä se ei halua. jos sille riittää koulu, niin sillä hyvä. kun aika kuluu, niin voihan olla että kun kaveri jotain harrastaa, niin lapsikin haluaa sit alkaa sitä harrastamaan.
Mun mielestä nyt ois korkea aika aloittaa joku elämänmittainen harrastus eikä vaan sit jos joku kaveri on jossain.. kavereita saa sieltä harrastusten kauttakin sitten.. eikä lapsi osaa itse päättää asioista..
Ehkäpä tuon ikäinen ei vielä tiedä mitä haluaa harrastaa elinikäisesti! Kuulostaa kyllä aika kauhealle, että vanhemmat valitsevat harrastuksen johon lapsen on pakko lähteä ja harrastaa sitä vielä elinikäisesti, siis sitä harrastusta mitä ei alun perinkään halunnut!
Paljonhan noita kuulee juttuja että vanhemmat ovat pakottaneet pianoa pimputtaa ja huudot saatu kotona, kun ei olla haluttukaan tunnille lähteä ym. ja nämä lapset sitten kertovat, että minä en ainakaan aio lapsiani pakottaa harrastamaan mitään sellaista mitä hän ei itse halua.
Pahaa mieltä lapselle saatte vaan aikaisesti tuolla pakottamisella!
Tuon ikäiselle on ihan tarpeeks kun käy koulua ja saa leikkiä kavereiden kanssa (Leikkiessäkin mielikuvitus ja sosiaaliset taidot kehittyy, joten sekään ei ole paha juttu ;) )
Kyllähän itse sitten kertoo kun on harrastusten aika!
 
Fleur de la Cour
Alkuperäinen kirjoittaja Näin mielestäin PARAS:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Ei tuo ole enää mikään palluravauva.. menojalkaa löytyy kun aina pitäis päästä kaverille ja kun meillä on ptkät työpäivät niin harrasteet ehtis jo harrastaa siinä päivän aikana, ilta-aika olis vielä perheelle ja kavereille hyvinkin. Eikä tuon ajatusmaailma tyydyty pelkästä koulunkäynnistä.


Väärin mielestäin tuo, ett harrastukset koulun jälkeen ja se teidän perheen ILTA-AIKA olis sitten sekä teidän perheen, että kavereitten aikaa ......

Eli jos ei oo harrastusta , nii ehtis koulun jälkee olla kavereitten kaa ja sit iltasella pelkästään perheen kesken ....... =)

Ja sit ku kavereilleki alkaa löytyä harrastuksia , nii vois teiänkin lapsi innostua jostain harrastuksesta (vaik kokeilla eri juttuja) .... :)
Käytännössä vain mahdoton juttu, koska lapsi viettää kuitenkin iltapäivähoidossa sen ajan kunnes pääsemme töistä jompi kumpi, ei ne vuorokauden tunnit yhtään lisäänny siitä vaikka missä järjestyksessä siihen toiminnan laittaisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja pintelin:
Vaikutatte olevan harvinaisen vittumaisia natsi vanhempia. :x
Emme suinkaan, natsivanhemmat eivät salli lapselle mitään, mehän just haluamme että lapsi osallistuu kaikkeen.. natsivanhempi tuskin värjäisi lapsensa hiuksia, antaisi hänen pomppia pihalla minimekoissa viileällä ilmalla, tarjoilisi mitä sattuu ruokaa tai veisi ravintolaan kanssaan..
Pakko kommentoida tähän, vaikka en tästä kommentista muuten välitäkkään.

Natsi voi olla myös toisinpäivn, se joka pakottaa vastentahtoaan tekemään asioita mitä ei halua tehdä. Se ei tarkoita että kieltää kaiken..

 
Kylla sun tyttosi loytaa viela mieluisan harrastuksen, ala huoli. Usein se harrastusinto saattaa tulla esim kaverin myota, ja jatkua pitkalle nuoruuteen tai aikuisuuteenkin asti. Mutta harrastuksiin ei kannata pakottaa, mikaan ei ole kamalampaa, kuin pakolliset viulutunnit, kun se joulupukki toi sen niin jn niin kalliin viulunkin..
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja Näin mielestäin PARAS:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Ei tuo ole enää mikään palluravauva.. menojalkaa löytyy kun aina pitäis päästä kaverille ja kun meillä on ptkät työpäivät niin harrasteet ehtis jo harrastaa siinä päivän aikana, ilta-aika olis vielä perheelle ja kavereille hyvinkin. Eikä tuon ajatusmaailma tyydyty pelkästä koulunkäynnistä.


Väärin mielestäin tuo, ett harrastukset koulun jälkeen ja se teidän perheen ILTA-AIKA olis sitten sekä teidän perheen, että kavereitten aikaa ......

Eli jos ei oo harrastusta , nii ehtis koulun jälkee olla kavereitten kaa ja sit iltasella pelkästään perheen kesken ....... =)

Ja sit ku kavereilleki alkaa löytyä harrastuksia , nii vois teiänkin lapsi innostua jostain harrastuksesta (vaik kokeilla eri juttuja) .... :)
Käytännössä vain mahdoton juttu, koska lapsi viettää kuitenkin iltapäivähoidossa sen ajan kunnes pääsemme töistä jompi kumpi, ei ne vuorokauden tunnit yhtään lisäänny siitä vaikka missä järjestyksessä siihen toiminnan laittaisi.
Eikö tuo lapses koulupäivä ole jo ihan tarpeeks pitkä ilman että siihen vielä tungetaan perään joku harrastus, jonka jälkeen kaverit ja sitten vielä aika vanhempien kanssa?
Jäitä hattuun ap, voitte te olla lapsesta ylpeitä ilman että hänen täytyy osata maalata upeasti ja soittaa soittimia loistavasti!
 

Yhteistyössä