Olisitko SINÄ ollut valmis äidiksi 21-vuotiaana?

  • Viestiketjun aloittaja Kyselijä
  • Ensimmäinen viesti
mä olin äiti jo 17.v ensimmäsen kerran.enkä mä nyt tiiä olinko mä niin kauhean valmis äidiksi nyt näin jälkeenpäin kun ajattelee.kyllä mä hommani hoidin,mut olin ihan lapsi kuitenki itekki.sit taas 21 sain toisen lapsen ja sillo oli jo mielestäni paljon valmiutuneempi.totta kai mulla oli jo yksilapsi niin siltäkin taholta oli kokemusta,mutta onhan se kuitenki ihan ok ikä saada lapsi.riippuu ihmisestä.
 
Chick
Varmasti olisin kasvanut äidiksi ja mahdollisesta lapsesta olisi hyvin pidetty huolta, mutta kun nyt tiedän mitä kaikkea olen 21 ikävuoden jälkeen tehnyt, niin onneksi en ole vielä silloin lasta saanut! Paljon olisi jäänyt kokematta sekä minulta, että silloiselta poikaystävältäni, joka olisi varmaankin lapsen isä ollut. Minulle ehdottomasti parempi ratkaisu oli opiskella ja elää kunnollinen nuoruus vapaana ja löytää sitten aikuisena se oikea kumppani jonka kanssa perhe perustettiin ihan suunnitellusti.
 
Vieras.
Olin todellakin valmis. Tulin äidiksi juuri täytettyäni 21v. Ja nyt tytär on jo reipas eskarilainen. Lapset kannattaa tehdä nuorena;) Ehdin mennä ja tulla ennen sitä ihan tarpeeksi. Monet ovat kypsiä äidiksi tuloon nuorempina ja 9kk odotusaika valmistaa kyllä melkein kaikki riittävän hyviksi äideiksi, mutta valitettavaksi ei aina:(.
 
Olin. Olin vastuullinen, vastuuntuntoinen ja muutenkin huipputyyppi jo silloin :D (paitsi että sain esikoiseni 19 vuotiaana)

Vakavasti puhuen, en usko että missään asiassa voi olla koskaan valmis, vähiten henkisen kasvun puolella. Jotkut ovat huomattavan kypsiä, "vanhoja sieluja" jo hyvinkin nuorella iällä, kun taas toiset kouhottavat kypsälläkin iällä kuin vasikat kevätlaitumella.
 
Vieras
Opiskella voi myös lapsenkin kanssa. Itse tein niin kun sain lapseni 21v. Oli motivaatio kohdillaan ja valmistuin 25v. korkeakoulututkintoon ja sain heti vakituisen työpaikan. Polkuja voi olla monenlaisia, ei pelkkä opiskelu-työpaikka-talo-sitten vasta lapset-putki ole välttämättä paras. Vanhempana lapsen saanti on vaikeampaa, hedelmällisyys laskee iän mukana ja pudotus lapsiperheen elämään voi olla isompi, jos on elänyt pitkään itsellistä elämää. Nyt 27-v. kun tulin jälleen äidiksi, olen henkisesti tietenkin aikuisempi, mutta kuitenkin koen että olin täysin valmis jo 6v. nuorempanakin.
 
toinen näkökulma
19-vuotiaana sain esikoisen. Tuskin sitä kukaan ennen ekaa lastaan täysin valmis äidiksi on, raskauden aikana totutellaan ajatukseen äitiydestä ja sitten kun lapsi syntyy niin yhdessä lapsen kanssa äiti siinä kasvaa äidiksi... Aina se oikea äitiys kuiteskin yllättää, oon täysin varma siitä, ettei KUKAAN voi varmuudella että ihan valmis äidiks on, ennen kuin sen lapsen edes saa. Vaikka sitä kuinka valmistautuis etukäteen, niin jonkin verran yllättää se tosielämä lapsen kanssa (itse en esim ollut valmis koliikkivauvan äidiksi, mutta kun sellainen tuli, niin kyllä mahdollisuuksien mukaan yritin olla maailman paras äiti pikkuiselle rääkkyjälle, joka ei muuta juuri tehnyt kuin huutanut ja syönyt, oksentanut ja taas huutanut.. Ekat kuukaudet meni kuin sumussa (ja yksin olin lapseni kanssa ensimmäiset 10 kk), mutta sitten, kun koliikkikki meni ohi, niin kyllä tunsin itteni täysin valmiiksi äidiksi.
 
En todellakaan! Nyt tällä kokemuksella olen sitä mieltä, että hyvin olisin voinut viivästyttää lasten tekoa muutamalla vuodella. Olin paria kuukautta vaille 24 v kun esikoinen syntyi ja täytin 27 samana vuonna kun toinen syntyi.
 

Yhteistyössä