Olisitko SINÄ ollut valmis äidiksi 21-vuotiaana?

Mulla oli tuon ikäisenä kaksi lasta ja olen mielestäni ollut heille hyvä äiti. Nyt kun olen saanut lapsen myös 30 vuotiaana, niin olen huomannut olevani kypsempi ja kärsivällisempi ja jollain tapaa äidiksi tulo on ollut mukavampaa nyt vähän vanhempana Nyt osaan paremmin nauttia kiireettömästä arjesta ja tästä ajasta kun lapsi on pieni. Nuorempana oli kiire tehdä kaikkea ja äitiys oli enemmän suorittamista.

 

En todellakaan olisi ollut. Koulu kesken, ei työpaikkaa, väärä mies.

 

Olen 21 ja yhden (suunnitellun) lapsen äiti, joten kyllä olen valmis äidiksi!

 

Olin

 

Olin kyllä! oli jo siinä iässä kaksi maailman ihaninta lasta :heart:

 

Vauvakuume oli jo silloin, ja olisin varmasti oppinut äidiksi samoin, kuin sitä vanhempanakin oppii. En usko, että olen ollut 27-vuotiaanakaan "valmis äidiksi", vaan siihen olen kasvanut. Mutta vastasin jo tuohon toiseen ketjuun, että parisuhteemme ei ollut valmis vielä silloin nuorempana. Siksi 27 v oli oikea aika saada lapsi.

 

kyllä vaan, sain ekan lapseni 21 vuotiaana. olis tosin ollu kiva jos olis ollu edes yksi muukin äiti-tuttu, mutta minä olin oman kaveripiirini ensimmäinen sitoutuja.

 

Sain esikoiseni 27 vuotiaana, koska koin vasta silloin olevani valmis vauvalle. MUTTA, jos olisin tullut raskaaksi jo 21 vuotiaana, olisin varmasti ollut valmis lapsen syntyessä.

Toisaalta en silloin vielä seurustellut lasteni isän kanssa..

 

Olin valmis. Suunniteltu esikoinen syntyi muutamaa kuukautta ennen kun täytin 21.

 

Kyllä olin valmis äidiksi odotin kaksosia 21-vuotiaana.

 

ja oli muuten odotetut vauvat.

 

Esikoisen sain 19v.
Olisin ollut valmiimpi 21v tulemaan äidiksi.

 

EN.
En kokenut olevani valmis äidiksi 28 vuotiaanakaan, jolloin esikoinen syntyi... Lapsi opetti

 

Kyllä varmaan olisin, mutta uskon silti että 28v olin vielä valmiimpi. =)

 

Hmm... mitä tarkoittaa "valmis"? 21-vuotiaana olin juuri aloittanut yliopisto-opinnot ja vasta muuttanut yhteen silloisen miehen kanssa. Lapsen saaminen ei ollut siinä vaiheessa ajatuksissa lainkaan, ei edes "sitten joskus" -asenteella. Vaikea jälkikäteen arvioida, mitä olisi tehnyt jos ehkäisy olisi pettänyt, mahdollisesti olisin pitänyt lapsen ja kypsynyt siinä samalla. Yhtä lailla jouduin "kasvamaan" äidiksi nyt kolmikymppisenä.

 

Mulla on 21 vuotiaana ollut jo kaikki lapset tehtynä. Valmis en varmaan ole ollut yhteenkään muttei se ole haitannut. Äidiksi kuitenkin kasvaa lapsen myötä, ei ennen raskautta ja vauvan syntymää. Enkä mä usko että se kehittyminen loppuu koskaan, äitinä joutuu olemaan vielä pitkään ja monissa eri elämäntilanteissa ja vielä aikuisellekin lapselle.

 

En. Enkä edes sillon luullut että olisin ollut.

 

sain lapseni juuri 21 vuotta täytettyäni, eli tänävuonna. vaikka lapsi oli suunniteltu ja rakastettu, en voi sanoa olleeni oikeasti valmis. äitiys yllätti niinsanotusti, ei sitä voi kuvitella valmiiksi.
minulla on kyllä kaikki eväät olla hyvä äiti, eikä se riipu iästä.
tässä me kasvetaan perheeksi yhdessä, minä, puoliso ja lapsi.

 

Luulin kovasti silloin olleeni...vauvakuume oli kova ja olin päättänyt, että 25-v mennessä lapsia on jo kaksi...Sain esikoiseni kuitenkin vasta 28-vuotiaana ja totta puhuen, en aikaisemmin kyllä ois valmis ollutkaan.

 

Mietitääs.....mä lopetin tupakoimisen ja alkoholinkäytön 21 vuotiaana, joten ainakin siltä osin olisin ollut valmis raskaaksi.
Mutta en olisi ollut valmis muuten äidiksi. Hirveetä sanoa, mutta multa oisi jäänyt paljon kokematta jos olisin 21- vuotiaana tullut raskaaksi. Ja lapsen kannalta tilanne ois ollut kaaottinen, sillä juuri tuossa iässä koin pahan masennuskauden ja sairastuin paniikkihäiriöön.

 

Olin valmis, ovulaatioaika katottiin kalenterista, ja yk 1 tärppäsi 19 vuotiaana sain ensimmäisen. Nyt vanha kolmikymppinen jo, ja lapsia siunaantunut 2 lisää

 

Olin mielestäni valmis. Minulla on kolme lasta ja olen ollut heille hyvä äiti. Ei koskaan tullut mieleenkään tehdä lapsia vasta vanhempana. Nuorena jaksaa!

 

Sain ekan 20-vuotiaana ja olin mielestäni erittäin valmis äidiksi. Viimeisen lapseni sain 36-vuotiaana ja silloin olin jo tosi varma äiti, olihan kokemusta jo kuudesta. Pojat ovat olleet kyllä helpompia, kuin tämä viimeinen tyttö, hän kun on sellainen fiini neiti ja tarpeet sen mukaiset.

 

Huomioiden, että myös sen ikäisenä on 9 kuukauden odotus- eli "valmistautumisaika"?

No varmaan, jos ois pakko ollut. Mutta jos saisin näin valita, niin en olisi halunnut. Olin kyllä fiksu ja kypsä, ei siinä mitään..mutta toisaalta sillon mulla ei olisi tätä parisuhdetta mikä nyt. Ja sehän vaikuttaa onnellisuuteen ja perheeseen 100%

Eli en.

 

En tosiaan.