En nyt tiedä lasketaanko minut kovan luokan pelaajaksi kun pelaan pleikkarilla lähinnä änäriä ja fifaa puolesta tunnista tuntiin per päivä ja sillointällöin nessillä fiilistelyn muodossa super marioo ja muita kasarihelmiä.
Mutta, voi pojat.
Voin sanoo, että kaikki stereotypisen pelaajan, finninaamaisen rimpulanörtin ruuminrakenteesta, ravinnosta, sosiaalisuudesta aina kotitöihin asti. Ne romuttuvat minun kohdalla kyllä aivan täysin.
Minä vaihdan vaipat, pesen pyllyt, siivoan, järjestän, teen ruoat, soittelen, teen ostokset, sisustan, remppahommat, pihatyöt, lähes asia kuin asia, teen siitä tässä taloudessa 80%. Harrastan monipuolista liikuntaa, luen paljon kirjoja, kulttuuri kiinnostaa, yms. Mikä parasta, vietän lasten kanssa todella paljon aikaa, minua ei hävetä laskea leikkipuistossa liukumäestä tai rakennella hiekkalinnaa hiekkalaatikolla. Lapset ottavat minut leikkeihinsä mukaan ja minä puolestaan heidät minun harrastuksieni pariin.
Joskus jopa pelataanki, yhdessä. Niin lautapelejä, oikeita ulkopelejä kuin konsolipelejäkin.