Olinkohan mä vähän liian tyly tänään (liittyen lapsen iltapäivähoitoon)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Coffee Break
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minusta et ollut. Minä en oikeasti ymmärrä sitä, että toiset kuljettelevat lasten unohtuneita kirjoja. Eihän ne muksut opi ikinä huolehtimaan omista asioistaan, jos toiset paikkovat aina perästä.

Jos unohtaa, hakee itse tai sitten kohtaa seuraavana päivänä sen nolon tilanteen, että joutuu tunnustamaan unohtaneensa. Tämän neuvon luin juuri jostain kasvatusoppaastakin.

Joo, mutta ap:llä ei kyllä tuntunut olevan mitään huolta lapsen kaverin kasvatuksesta, lähinnä ongelmanahan on se, että pitääkö oman lapsen auttaa kaveriaan vai ei.

Ja, näinhän se nykyään menee, oma napa on tärkein, mikä lapsillekin tehdään hyvin selväksi. Mitään ei tehdä, ellei itse hyödytä.
 
No, ap voi vielä paikata tilannetta oman lapsen suhteen sanomalla lapselle että ehkä se kirja olisi ollut hyvä viedä. Se olisi ollut kilttiä ja auttavaista ja mehän haluamme sellaisia olla MUTTA kun äiti ensin ajatteli että mitäs jos ne ei ole siellä tai eksyt matkalla. Sic.
 
Minusta et ollut. Minä en oikeasti ymmärrä sitä, että toiset kuljettelevat lasten unohtuneita kirjoja. Eihän ne muksut opi ikinä huolehtimaan omista asioistaan, jos toiset paikkovat aina perästä.

Jos unohtaa, hakee itse tai sitten kohtaa seuraavana päivänä sen nolon tilanteen, että joutuu tunnustamaan unohtaneensa. Tämän neuvon luin juuri jostain kasvatusoppaastakin.

Käsittääkseni oli ihan kyse pyyteettömästä auttamisesta iltisohjaajan toimesta eikä suinkaan velvoitteesta myös jatkossakin toimia näin...Ja mun mielestä tuossa nyt on sitä"opetustilannettakin" sille unohtelijalle, kun koulukaveri olis tuonut kirjan kotiin asti - joskin siinä sen hetken nolouden lisäksi olisi ehkä saanut myös pienen helpotuksen, että kaveri oli ajatellut auttaa ja siinä samalla tutustua hiukan paremminkin. Mutta usko pois, oppi olisi mennyt perille, sikäli mikäli nyt piti opetustuokiota kaivaa esiin...

Tietysti jos matka ko.lapsen luo olisi ollut/on turhan pitkä, ts. ei asuisi samalla suunnallakaan, niin silloin asia aivan toinen.

Mutta hei - mitä asiaa enää vatvomaan,myöhäistähän se on....
 
En tiedä missä päin Helsinkiä asutte ja kuinka laajalti teidän ip-kerhossa käydään.
Tässä meillä päin kaikki asuvat melko lailla lähellä toisiaan paitsi muutama,
joille tuo koulu ei ole se lähikoulu.

En laittais tietenkään ekaluokalaista viemään kirjaa bussimatkan päähän tai kilometri tolkulla ns. väärään suuntaan.
Sellaista kiertelyä tuskin keltään voi vaatia.

Tässä samalla asuinalueella tuo kaveri asuu. Niiltä ei ole pitkä matka iltikseen, joten mua ihmetyttää miksi iltiksestä ei ole laitettu viestiä vanhemmille, vaan taakka laitettiin meidän lapselle ja mulle. Mä siis en tiedä tarkalleen missä asuvat, vaan suunnilleen suunnat. Jos bussimatkaa olisi tullut niin tuskin nuo iltiksessä olisivat edes ajatelleet laittaa iltiskaveria (ketään heistä) viemään kirjaa.
 
[QUOTE="viiraska";24597289]No, ap voi vielä paikata tilannetta oman lapsen suhteen sanomalla lapselle että ehkä se kirja olisi ollut hyvä viedä. Se olisi ollut kilttiä ja auttavaista ja mehän haluamme sellaisia olla MUTTA kun äiti ensin ajatteli että mitäs jos ne ei ole siellä tai eksyt matkalla. Sic.[/QUOTE]

Jos sä haluat eksyttää lapsesi niin tee niin. Eksyminenhän on tosi kivaa. Sic.
 
Minusta et ollut. Minä en oikeasti ymmärrä sitä, että toiset kuljettelevat lasten unohtuneita kirjoja. Eihän ne muksut opi ikinä huolehtimaan omista asioistaan, jos toiset paikkovat aina perästä.

Jos unohtaa, hakee itse tai sitten kohtaa seuraavana päivänä sen nolon tilanteen, että joutuu tunnustamaan unohtaneensa. Tämän neuvon luin juuri jostain kasvatusoppaastakin.

Mielestäni on ok, jos unohtuu kerran. Sehän on vain inhimillistä, unohtelen itsekin aikuisena asioita. Mutta jos alkaisi toistumaan, siinä tulisi stoppi.
 
Et vissiin, Coffee Break, tajunnut mitä tarkoitin? Että voit opettaa lapselle ystävällistä ajattelua vaikka et käytännössä toiminut ystävällisesti. Avuliaisuutta teoriassa.
PAitsi, että jos sinusta on ok olla tyly niin mitäs tässä sitten keskustellaan.
 
Ja, näinhän se nykyään menee, oma napa on tärkein, mikä lapsillekin tehdään hyvin selväksi. Mitään ei tehdä, ellei itse hyödytä.

KYllä minusta sieltä ilttiksestä olisi ensin pitänyt kysyä kirjan unohtahteen lapsen vanhemmilta. Kyllä minä ainakin kasvattajana haluan itse tietää ensin lapseni unohdukset, ennenkuin niitä aletaan kylille tiedottamaan...

Sitten tietenkin tilanne olisi ihan eri, jos unohtajan lapsen vanhemmat olisivat pyytäneet, et voiko joku kaveri tuoda! Tässä nyt kuitenkin on vastuu kysymyskin mobella tavalla, toisen omaisuutta ei välttämättä saa tuosta vaan toisen lapsen haltuun antaa, edes auttamismielessä ja toisekseen kotimatkan vakuutusturva ei kyllä siedä mitään poikkeamia kotimatkalla.


Ja kyllä meidän perheessä autetaan paljonkin muita ihmisiä ja ihan ilmaiseksi erilaisissa tilanteissa. Menty jopa satojen kilometrien päähän auttamaan... et ei kyllä olla itseikkäimmästä päästä.
 
[QUOTE="viiraska";24597446]Et vissiin, Coffee Break, tajunnut mitä tarkoitin? Että voit opettaa lapselle ystävällistä ajattelua vaikka et käytännössä toiminut ystävällisesti. Avuliaisuutta teoriassa.
PAitsi, että jos sinusta on ok olla tyly niin mitäs tässä sitten keskustellaan.[/QUOTE]

Niin, tässä aloituksessa kulminoituu kokonaan se miten meidän muksu on kasvatettu. Jos mulle olisi ok olla tyly niin mä en edes miettisi tätä kirja-asiaa!
 
Oliko iltis juuri sulkemassa oviaan? Jos ajattelivat ettei vanhemmat jokatapauksessa olisi ehtineet ennen kuin ovet on lukossa mutta lapsi olisi silti saattanut tarvia kirjaa nyt viikonloppuna vaikkapa läksyjen teossa.

Joo, oli iltis sulkemassa oviaan kun meidän lapsi soitti mulle. Siellä kuitenkin pitäisi olla siivoajan paikalla joka aukaisee ovia vanhemmille joiden lapset ovat unohtaneet koululle tavaroitansa.
 
[QUOTE="Joops";24596743]Minkälaisen viestin annoit nyt lapselles....? Ettei kaveria tarvitse auttaa...[/QUOTE]

Peesi! Meidän iltiksestä vanhemmat hakevat lapsensa. Sovitusti joku lähellä asuva menee välillä yksin.
 
Itse olisin hakenut lapseni ja vienyt hänen kanssaan kirjan. Mutta olenkin auttavainen ja saan siitä itselleni hyvän mielen. Usein saan myös vastapalveluksia :)

Olit vähän tyly, mutta kuten joku jo mainitsikin suomalaiset ja varsinkin pääkaupunkilaiset ovat itsekkäitä ja epäystävällisiä :( (Oli yleistys)
 
Minustakin hieman omituista toimintaa kerhon ohjaajilta sälyttää vastuu toisen lapsen unohtelusta sinun ja lapsesi niskoille. Mikseivät ne tädit vie sitä kirjaa itse? Vähän kummallista olettaa että toisilla on automaattisesti aikaa ja edes pystyy toisten asioita hoitamaan. Pyytää saa, mutta ei siitä pidä tätien ottaa nokkiinsa jos ei teille sovikaan, ei todellakaan.
 
[QUOTE="vieras";24596865]Onneksi asun pienellä paikkakunnalla, jossa autetaan naapureita ja kavereita, ilman "vastapalvelu pakkoa". Vanhustöissä olen huomannut, miten ajattelemattomia ihmiset nykyään voivat olla, ja koitan opettaa lähimmäisrakkautta omille lapsilleni.[/QUOTE]

Sama juttu. Minulla on pyyteetön auttaminen verissä, juontunee lapsuudesta. Meillä on toisia autettu ja aina siitä on saanut hyvän mielen.
Mitä se haittaa vaikkei olisi koskaan käynyt tuon kaverin kotona??! Lapsi olisi mielellään kirjan vienyt mutta äiti halusi opettaa lapsensa itsekkyyden tielle. Eipä tosiaan tarvitse enää ihmetellä miksi ihmisistä tulee itsekkäitä.
Itsepähän niität mitä kylvät.
 
Mitä ihmettä täällä puhutaan?? Vastuu? Taakka?

Miten vaikeita voikaan asioista tehdä? Ap kuulostaa anteeksi vaan, kamalalle ihmiselle. Tosin tuo asuinpaikka selvensi asiaa paljon, siis tuossa käyttäytymisessä. Muistathan opettaa lapselle ettei kaupan ovea kannata aukasta rollaattori-vanhukselle, se hyökkää pian päälle. Noin niinkun esimerkkinä.. Muista opettaa ylipäätään että ketään ei tarvitse auttaa, jokainen on itsestään vastuussa ja muiden ihmisten huomiointi on taakka ja kohtuuton vastuu.
 
Sama juttu. Minulla on pyyteetön auttaminen verissä, juontunee lapsuudesta. Meillä on toisia autettu ja aina siitä on saanut hyvän mielen.
Mitä se haittaa vaikkei olisi koskaan käynyt tuon kaverin kotona??! Lapsi olisi mielellään kirjan vienyt mutta äiti halusi opettaa lapsensa itsekkyyden tielle. Eipä tosiaan tarvitse enää ihmetellä miksi ihmisistä tulee itsekkäitä.
Itsepähän niität mitä kylvät.

Joo niin on mullakin auttaminen verissä ja minä olisinkin ilttishoitajana käynyt viemässä sen kirjan. Kerran se lapsi asui kävelymatkan päässä, ei olisi ollut iso homma minulta aikuiselta!
 
Siis pieni ekaluokkalainen voi todellakin eksyä jos poikkeaa harjoiteltulta reitiltä! Itse työskentelen lasten parissa, eikä minulle tulisi mieleenikään pyytää ketään lasta tuollaiselle reissulle, ellen olisi ihan varma, että lapsi osaa sinne ja vielä takaisin kotiinkin!
 

Yhteistyössä