Olin heikompi ku luulin

Tännekkö tulit säälipillua kerjäämään

 

Tännekkö tulit säälipillua kerjäämään

Juu tänne tänne... eihän sitä muualta saisi

 

No. Minulla olisi tästä aiheesta paljonkin puhuttavaa, mutta siinä kestää aikaa tovi, että saisin sen muotoiltua ymmärrettäväksi tekstiksi. Mulla on tällä hetkellä niin paljon ajatuksen virtaa asiaan liittyen.

Mutta sen sanon, että ehkä vähän samassa tilanteessa ollaan. Tai no, mulla oli sellanen juttu, missä luotin ja tukeuduin aivan liikaa yhteen henkilöön, jota rakastin ja rakastan edelleen.

Sen seurauksena tuli henkisesti niin turpaan, että tukka lähti ja olen ollut aika paskana asian tiimoilta jo jonkun aikaa. Mutta mä olen päättänyt, mä nousen vielä kuin Feenix lintu tuhkasta. Paljon vahvempana ja sitkeämpänä sissinä kuin koskaan aiemmin. Sunkin pitää.

Tsemppiä.

 

Onko Imperial Janne Kataja...? Kuvasta olen niin näkevinäni, ja jos kerran erokin on tulossa...

 

Onko Imperial Janne Kataja...? Kuvasta olen niin näkevinäni, ja jos kerran erokin on tulossa...

No ei hitos ole Tuskin Kataja mtn kuvaa laittaisi tänne

 

:hug:

Mitenhän nyt tuntuukin olevan näin, että kaikki eroavat..

Tsemppiä. Kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu (en tiedä uskonko tuohon itsekään, mutta yritetään).

 

Vahvuus on yleensä erilaista, kun kuvitellaan.

Tämä nyt kuulostaa vähän sellaiselta mukasyvälliseltä diibadaabalta, mutta ihan oikeasti vahva ihminen kykenee myöntämään oman heikkoutensakin paremmin. Ei se ole vahvuutta, ettei ikinä rämmi pohjamudissa, vaikka olis syitäkin.

 

Olen kuullut kahden parisuheterapeutin sanovan, että ihmisten ei pitäisi erota niin kauan kuin perheessä on pieniä/alle kouluikäisiä lapsia. Eri asia tietysti on jos suhteessa on väkivaltaa tai vastaavaa. Se vaan on niin kuluttavaa aikaa, että jos sen pääsee yli, niin sitten kestää ehkä jopa ne lasten murrosiätkin yhdessä.

Tämä nyt vaan tuli mieleen, vaikka en tunne tilannettasi ollenkaan. Tämä ajatus on minua/meitä auttanut vaikeimpina aikoina vielä yrittämään. Ja meillä on samoina vuosina syntyneet lapset kuin sulla.

 

Itsekin pitkästä aikaa täällä tappamassa aikaa jotta saisi ajatukset muusta ikävästä pois.. Erotaan mekin yli kymmenen vuoden jälkeen =(

 

On se kumma kun tulee kesä ja kärpäset, niin yks sun toinen luulee että aidan takana on vihreämpää. Mutta kyllä se talvi, loska ja paska sinnekin tullee. Oijoi. Ihmiset on niin tyhmiä ja kärsimättömiä nykyään.

 

:hug:

Mitenhän nyt tuntuukin olevan näin, että kaikki eroavat..

Tsemppiä. Kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu (en tiedä uskonko tuohon itsekään, mutta yritetään).

Minulle tuli tuo sama mieleen.

Miten te eroavat olette saaneet sen lopullisen päätöksen tehtyä? Oletteko jutelleet puolison kanssa, vai oletteko tehneet lopullisen päätöksen ihan itse? Ja onko siinä päätöksen teossa mennyt kauan?

 

joskus sun kommentit on olleet aika pimeitä, mut onhan se ikävää jos kärsit, sitä en toivo. Tsemppiä.

 

:hug: Tsemppiä!

 

Justhan sä vasta erosit siitä ekasta ja aloit yhteen tän toisen kanssa ja vauva oli tulossa melkein samantien. Kannattaiskohan välillä katsoo peiliinkin, ettei tuu samaa kehää toistettua uudestaan ja uudestaan? Vai onko mun aikajana nyt ihan persiillään?

Tsemppii kuitenkin, ei ne erot ikinä helppoja ole. Toivottavasti saatte sovittua yhteisymmärryksessä lasta/lapsia koskevat jutut, on jatko paljon mukavampi sillä tapaa.

 

Olimme erota jo vuodenvaihteessa kun tuli mitta täyteen miehen temppuja, hän vielä oli ensimmäinen joka avioerosta alkoi puhua mutta pyörsi päätökset ja lupasi kuunkin taivaalta kun tajusi minun irtisanoneen asunnon ja todella siitä lähtevän.
Lupaukset eivät pitäneetkään ja nyt sitten muutettiin erilleen, rakkautta on mutta tiivistetysti voisi sanoa että kasvoimme erilleen, klisee mutta näin kävi.
Tyhjä olo ja ahdistaa, ei siinä kesä paljoa auta..

 

Justhan sä vasta erosit siitä ekasta ja aloit yhteen tän toisen kanssa ja vauva oli tulossa melkein samantien. Kannattaiskohan välillä katsoo peiliinkin, ettei tuu samaa kehää toistettua uudestaan ja uudestaan? Vai onko mun aikajana nyt ihan persiillään?

Tsemppii kuitenkin, ei ne erot ikinä helppoja ole. Toivottavasti saatte sovittua yhteisymmärryksessä lasta/lapsia koskevat jutut, on jatko paljon mukavampi sillä tapaa.

On siit jo likeemmä neljä vuotta, eli aikajanas on vinksallaan

 

On siit jo likeemmä neljä vuotta, eli aikajanas on vinksallaan

No joo, mulle toi alle neljä vuotta on lyhyt aika, mä kun olen samassa parisuhteessa viihtynyt tähän mennessä reilut 16 vuotta. Enkä tarkoita tota nyt mitenkään vähättelevästi sanoa, mä vaan ajattelen ton aikajanan omasta perspektiivistäni. Toivottavasti ette nyt tee ns. ohilaukausta viheltäessänne suhteenne poikki, noi pikkulapsiajat kun ei koskaan ole mistään helpoimmasta päästä myöskään parisuhteen kannalta. Mut jos se on tehtävä, niin se on tehtävä. Jossain viestissä kumminkin sanoit, että oot tästä nykyisestä suhteesta paljon oppinutkin, se on tietty jees juttu. Tsemppii nyt vielä kerran.

 

No joo, mulle toi alle neljä vuotta on lyhyt aika, mä kun olen samassa parisuhteessa viihtynyt tähän mennessä reilut 16 vuotta. Enkä tarkoita tota nyt mitenkään vähättelevästi sanoa, mä vaan ajattelen ton aikajanan omasta perspektiivistäni. Toivottavasti ette nyt tee ns. ohilaukausta viheltäessänne suhteenne poikki, noi pikkulapsiajat kun ei koskaan ole mistään helpoimmasta päästä myöskään parisuhteen kannalta. Mut jos se on tehtävä, niin se on tehtävä. Jossain viestissä kumminkin sanoit, että oot tästä nykyisestä suhteesta paljon oppinutkin, se on tietty jees juttu. Tsemppii nyt vielä kerran.

Todella paljon.... Paremmaksi ihmiseksikin, mut tiettyjä asioita on, mistä yksinkertaisesti ei pääse eroon. Ei sitä omaa persoonaa kumminkaan voi muuttaa. Mut sanotaanko näin, että jätin toistamatta ne virheet, eli perheen laiminlyömisen ja surkeana isänä olemisen, kuten tein edellisessä suhteessa

 

no enyway kyl se siitä. Kaikki kääntyy hyväksi.

 

Ei se ole vahvuutta, ettei ikinä rämmi pohjamudissa, vaikka olis syitäkin.

Ei olekaan, vaan räpiköimistä ja silmien sulkemista todellisuudelta.

 

Mees vetää nyt sit lakuu huiviis vaan

Etkä sä tuolla menolla tule koskaan ketään täysipäistä saamaankaan Sitä saa mitä tilaa.

 

[QUOTE="vieras";26417195]Etkä sä tuolla menolla tule koskaan ketään täysipäistä saamaankaan Sitä saa mitä tilaa.[/QUOTE]

Hah.... mielipiteet on ku persreikiä. Jokaisella on omansa

 

[QUOTE="vieras";26417195]Etkä sä tuolla menolla tule koskaan ketään täysipäistä saamaankaan Sitä saa mitä tilaa.[/QUOTE]

Ihan sama pätee sinuunkin. Muista se. Menepäs nyt pois tästä ketjusta.

 

erotessa hoksaa että oikein tiukan paikan tullen voit luottaa vain itseesi,

lääke maistuu karvaalle mutta siitä saatu oppi on tärkeä

 

[QUOTE="vieras";26417206]Ihan sama pätee sinuunkin. Muista se. Menepäs nyt pois tästä ketjusta.[/QUOTE]

Olen jo saanut mitä olen tilannut. Täysipäisen, maailman parhaan miehen jota en ole vaihtamassa.