Oli ne lapsuuden joulut kamalia.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja köyhien lapsi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

köyhien lapsi

Vieras
Pienenä n.4-v olin iloinen kun eräs ison talon isäntä oli lions clubissa ja toi meille ison kasan
jouluruokaa.Muistan kun sanoin että kerrankin on ruokaa ja setä katsoi minua säälien.
Sitten kun olin isompi äiti haki pelastusarmeijasta ja sai vain 20 markan joululahjakortin
onneksi sitten eräs uskovainen nainen toi 500 markkaa niin saatiin taas joulu.Lahjoja ei koskaan
montaa saanut esim barbieta jota toivoin en saanut ikinä.Ruokaa oli toisinaan mutta ikinä ei ollut
kinkkuun varaa.

Ja kaikille köyhille tiedoksi kyllä se lapsuusajan köyhyys jättää jälkensä ja vaikka vanhemmat
ei köyhyydestä puhuisikkaan niin lapsi sen aavistaa ja on siitä huolestunut.

Onneksi nyt on kaikki hyvin ja lapseni saa yltäkylläisen joulun.
 
  • Tykkää
Reactions: Rockwood
Kyllä ymmärrän, että on vanhempienkin on ollut vaikea saada tunnelma pysymään hyvänä, kun puute on painanut mieltä. Ei meilläkään paljon rahalla mällätty, mutta aina kinkku ja tietyt perusjutut ruokapöydässä on ollut. Lahjoja ei paljon saatu, eikä muutenkaan tavaraa, mutta kun muuten kaikilla oli hyvä mieli, lapsuuden jouluista on hyvät muistot. Ja lomahan se kouluikäiselle oli tärkeää.

Olen sitä mieltä että kaikesta huolimatta ihmisten mieliala on se, joka ratkaisee, vaikka puutettakin olisi.
 
Kyllä ymmärrän, että on vanhempienkin on ollut vaikea saada tunnelma pysymään hyvänä, kun puute on painanut mieltä. Ei meilläkään paljon rahalla mällätty, mutta aina kinkku ja tietyt perusjutut ruokapöydässä on ollut. Lahjoja ei paljon saatu, eikä muutenkaan tavaraa, mutta kun muuten kaikilla oli hyvä mieli, lapsuuden jouluista on hyvät muistot. Ja lomahan se kouluikäiselle oli tärkeää.

Olen sitä mieltä että kaikesta huolimatta ihmisten mieliala on se, joka ratkaisee, vaikka puutettakin olisi.

Vähän samanlaisia muistoja minullakin. Asuttiin kyllä omassa talossa jonka isäni rakensi. Lisäksi oli yritys mutta lainaakin varmaan siihen aikaan paljon ja rahat tiukilla. Ei meillä ruoasta koskaan ollut pula vaikkei nyt mitään kalleimpia herkkujaan syöty. Kinkku oli joskus mutta kun vanhemmat tykkäsi enemmän kalkkunasta tai paistista niin sitä ainakin. Joulupöytä oli aina täynnä ruokaa.

Lahjoja ei montaa tullut, mutta osasin niistä kyllä aina iloita. Joskus saatiin enemmän joskus vähemmän, leluja ei pahemmin mutta muuta tarpeellista. Barbien minäkin olisin halunnut, mutta sain sen vasta kun olin jo liian vanha niillä leikkimään :) Nyt se barbie on ollut jo lasteni leikeissä ja hajonnutkin.

Hyvät muistot mulla jouluista on ollut. Laulettiin joululauluja, joku luki aina jouluevankeliumin, saunottiin, syötiin ja lahjojen jälkeen käytiin yleensä vielä iltakävelyllä.

Ap:n tapauksessa on tainnut sitten olla jo todella köyhää jos ei edes ruokaan ole ollut varaa. Vai oliko kuvioissa varoja vievä viina?
 
Kukin kokee tavallaan. Itsellänikin oli tavaran suhteen vaatimattomat joulut, mutten niitä koskaan kokenut ap:n tavalla.

Jouluista muistan sen ihanan salaperäisen tunnelman, joka alkoi jo koulun joulujuhla harjoitusten aikaan.
Huipennus oli tietysti itse joulu.
Meillä esim askarreltiin joulukoristeita itse, vaikka oli ihan normaalitkin koristeet kuuseen. Äiti oli innokas laulaja ja hän lauleli ja hyräili joulunaikaan melkein jatkuvasti töittensä lomassa.

Sähköjä ei ollut, joten kuusessa paloivat aivan aidot kynttilät. Lahjoja tuli joinakin jouluina enemmän, joinakin vähemmän, mutta ne lahjat olivat kyllä sivuseikka. Suurin asia oli itse joulu ja sen tunnelma.

Nykyjään en enää tavoita sitä samaa tunnelmaa jouluihin, mutta onneksi on mahdollista kokea se vielä muistoissa.
 
Eivät käyttäneet vanhempani viinaa,olivat vaan molemmat piotkäaikaistyöttömiä.Sitten isä perusti pari kertaa yrityksen ja meni konkurssiin.Mitään lihaa meillä ei ikinä jouluna ollut. Muutenkin syötiin yleensä kaurapuuroa,makaroonivelliä yms.
 
Mulla kesti kauan oppia nauttimaan edes vähän joulusta. Meillä oli kyllä aina ruokaa, vaikka rahaa ei niin ollutkaan. Mutta joka joulu äiti oli väsynyt, pahantuulinen ja usein vanhemmat riitelivät. Oltiin keskenämme, koska äiti ei tykännyt vieraista eikä vierailla missään. Parhaat joulut olivat ne, kun oltiin mummolassa, vaikka äiti ei tykännyt siitäkään.
 
Ei jouluruuat ole sen kalliimpia kuin muutkaan ruuat, eikä nykyään kukaan jää ilman ruokaa, kiitos sosiaaliturvan. Yksi parhaiksi joululahjoista on jäänyt mieleen collegepuku, ja ikää oli 9-11v. Ja jouluista on jäänyt hyvä muisto, en mieltänyt meitä ainakaan köyhiksi (vaikka sitä jälkeenpäin ajatellen olimmekin, iso velka takaamisen vuoksi ja vuokra-asunto, 3lasta).
Ei rahahuolet kuulu lapsille, ja nykypäivänä olisi sosiaalihuollon aiheellista puuttua jos lapsi jätettäisiin ilman ruokaa tai kuormitettaisiin rahahuolilla.
 
kyllä meilläkin mun lapsuudessa oli erittäin tiukkaa rahasta ja pitkäaikainen köyhyys. vanhemmat oli taanneet tuttujen lainat ja kaikki tuli meille maksettavaksil.

silti meillä oli aina jouluna jouluruuat kun äiti teki kaikki itte. lantut ja porkkanathan on tosi halpoja, paljon halvempia kuin joku tavallinen arkiruoka. punajuurilaatikkoa oli kanssa ja rosollia. tarvikkeet käutännössä ilmaisia. varsinkin jos pystyy itte kasvattamaan. meillä ei ollut siihen viljelyyn mahdollisuutta. marjoja poimittiin paljon ja niistä leivottiin jouluksi täytekakkua ja muuta leivonnaista.tehtiin myös marjoista mehuja ja kiisseleitä jouluna, ninkkuin toki muulloinkin. sienisalaattia ja sienimuhonnosta oli aina jouluna.

kyllä mun mielestä tuo jouluruoka on sellainen juttu, että siinä pystyy tosi paljon tekemään itte ja täysin ilmaiseksi jos vain viitseliäisyyttä riittää. onhan sitä syötävä muulloinkin ja jouluruokaan menee kyllä tosi vähän rahaa kun viitsii rehdä itte.

lahjoja oli tosi niukasti, mutta ei siitä mulle kyllä mitään traumoja jäänyt. tunnelma oli ihan kiva ja autettiin äitiä porkkanoitten ja lanttujen kuorimisessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja riiviöiden äiti;27683014:
Ei jouluruuat ole sen kalliimpia kuin muutkaan ruuat, eikä nykyään kukaan jää ilman ruokaa, kiitos sosiaaliturvan. Yksi parhaiksi joululahjoista on jäänyt mieleen collegepuku, ja ikää oli 9-11v. Ja jouluista on jäänyt hyvä muisto, en mieltänyt meitä ainakaan köyhiksi (vaikka sitä jälkeenpäin ajatellen olimmekin, iso velka takaamisen vuoksi ja vuokra-asunto, 3lasta).
Ei rahahuolet kuulu lapsille, ja nykypäivänä olisi sosiaalihuollon aiheellista puuttua jos lapsi jätettäisiin ilman ruokaa tai kuormitettaisiin rahahuolilla.

Oli silloinkin jo sosiaalihuolto sieltä isäni kävi vähän väliä hakemassa rahaa.Varmasti vielä tänäkin päivänä on lapsia joilla on sama huoli jatkuvasti taloudellisesta tilanteesta.
 
[QUOTE="aloittaja";27683030]Oli silloinkin jo sosiaalihuolto sieltä isäni kävi vähän väliä hakemassa rahaa.Varmasti vielä tänäkin päivänä on lapsia joilla on sama huoli jatkuvasti taloudellisesta tilanteesta.[/QUOTE]

Hyvinhän teillä on sitten mennyt kun on voinut hakea sosiaalihuollosta rahaa.

Minun lapsuudessa ei kyllä olisi voinut. Ei olisi saatu, muttei kyllä oltaisi kehdattukaan.

Ehkäpä juuri siksi olikin viitseiäisyyttä tehdä joulua ja tunnelmaa siihen ihan omin käsin ja nautittiinkin siksi eri tavalla.
 
[QUOTE="aloittaja";27683067]No kaikki ne sossun rahat meni isän vekseleihin yms. useasti oli molempiin paikkakunnan kauppoihin niin pitkä lasku etteivät myyneet enää ruokaa.[/QUOTE]

Siis ruokaa on ollut, muttei jostain syystä joulun aikaan? Kävikö isäsi työssä ja mihin ne kaikki rahat menivät?

Kyse ei nyt kaiketi ole pelkästään köyhyydestä, vaan siitä etteivät vanhempasi ja teidän perhe osannut itse tehdä joulua ja saada aikaan sen tunnelmaa.

Vaatimattomatkin joulut voivat olla täynnä iloa ja mukavaa yhdessä oloa.
 
[QUOTE="Vieras";27683104]Siis ruokaa on ollut, muttei jostain syystä joulun aikaan? Kävikö isäsi työssä ja mihin ne kaikki rahat menivät?

Kyse ei nyt kaiketi ole pelkästään köyhyydestä, vaan siitä etteivät vanhempasi ja teidän perhe osannut itse tehdä joulua ja saada aikaan sen tunnelmaa.

Vaatimattomatkin joulut voivat olla täynnä iloa ja mukavaa yhdessä oloa.[/QUOTE]

Ei sitä ruokaa usein ollut muutenkaan edes arkipäivinä. Isäni oli pitkäaikaistyötön,sitten yrittäjänä yritti pari kertaa meni konkurssiin ja jäi sairaseläkkeelle.

Miten teet joulun jos ei ole rahaa ostaa mitään eikä ole ruokaa?
 
[QUOTE="niin";27683022]kyllä meilläkin mun lapsuudessa oli erittäin tiukkaa rahasta ja pitkäaikainen köyhyys. vanhemmat oli taanneet tuttujen lainat ja kaikki tuli meille maksettavaksil.

silti meillä oli aina jouluna jouluruuat kun äiti teki kaikki itte. lantut ja porkkanathan on tosi halpoja, paljon halvempia kuin joku tavallinen arkiruoka. punajuurilaatikkoa oli kanssa ja rosollia. tarvikkeet käutännössä ilmaisia. varsinkin jos pystyy itte kasvattamaan. meillä ei ollut siihen viljelyyn mahdollisuutta. marjoja poimittiin paljon ja niistä leivottiin jouluksi täytekakkua ja muuta leivonnaista.tehtiin myös marjoista mehuja ja kiisseleitä jouluna, ninkkuin toki muulloinkin. sienisalaattia ja sienimuhonnosta oli aina jouluna.

kyllä mun mielestä tuo jouluruoka on sellainen juttu, että siinä pystyy tosi paljon tekemään itte ja täysin ilmaiseksi jos vain viitseliäisyyttä riittää. onhan sitä syötävä muulloinkin ja jouluruokaan menee kyllä tosi vähän rahaa kun viitsii rehdä itte.

lahjoja oli tosi niukasti, mutta ei siitä mulle kyllä mitään traumoja jäänyt. tunnelma oli ihan kiva ja autettiin äitiä porkkanoitten ja lanttujen kuorimisessa.[/QUOTE]

Sama täällä ja edelleen se tunnelma ja jouluisen ruuanlaiton tuoma fiilis tuo lapsuuden hyvät joulut mieleen. Syksyllä kun kyselin omilta lapsilta mikä on joulussa parasta, niin teini vastasi että joulukuusi :) Vau!
 
[QUOTE="aloittaja";27683115]Ei sitä ruokaa usein ollut muutenkaan edes arkipäivinä. Isäni oli pitkäaikaistyötön,sitten yrittäjänä yritti pari kertaa meni konkurssiin ja jäi sairaseläkkeelle.

Miten teet joulun jos ei ole rahaa ostaa mitään eikä ole ruokaa?[/QUOTE]

No ei ole ihme jos onkin tehnyt konkurssin kun ei pystynyt vuoden aikana sen vertaa laittamaan rahaa sivuun, että olisi saatu jouluksi ruokaa.

Tai olisi voinut olla vähemmällä ruualla jonain muuna aikana ja syödä jouluna paremmin.

Entäpä äitisi, eikö hänkään osannut suunnitella mitään ennalta joulua varten?
Vai eikö joululla ollut vanhemmilesi mitään erityistä merkitystä?
 
[QUOTE="aloittaja";27683067]No kaikki ne sossun rahat meni isän vekseleihin yms. useasti oli molempiin paikkakunnan kauppoihin niin pitkä lasku etteivät myyneet enää ruokaa.[/QUOTE]
no on sitä ruokaa joskus kuitenki ollut kun on pitkät laskut saatu tehdyksi. harmi että ne just jouluksi pisti piikin kiinni eikä myyneet paria porkkana lanttu ja punajuuripussia. kun jos on ihan totaalifinito niinkuin meilläki monesti oli, niin ei ollut kinkkua, vaan pilkittiin kalaa ja tehtiin siitä vaikka mitä ihanaa lasimestarin silliä ahvenesta, savustettuja ahvenia ahvenkukkoa jne. sellaisia jouluruokia meillä oli ja teen niitä vielä nykyisinkin monesti kun oli niin herkkuja silloin. esim. savukalaa teen aina jouluksi kun se tuo niin lapsuuden joulut mieleen. olen vaan laiskempi kuin omat vanhempani ja ostan monesti kalan.
 
[QUOTE="Vieras";27683152]No ei ole ihme jos onkin tehnyt konkurssin kun ei pystynyt vuoden aikana sen vertaa laittamaan rahaa sivuun, että olisi saatu jouluksi ruokaa.

Tai olisi voinut olla vähemmällä ruualla jonain muuna aikana ja syödä jouluna paremmin.

Entäpä äitisi, eikö hänkään osannut suunnitella mitään ennalta joulua varten?
Vai eikö joululla ollut vanhemmilesi mitään erityistä merkitystä?[/QUOTE]

Äiti oli koko elämäsä kotiäiti jäi suunnilleen samaan aikaan kuin isä sairaseläkkeelle.No ei heillä ikinä ollut niin paljoa rahaa että olisi pystynyt paljoa mitään suunnittelemaan joulun varaksi. Jos oli hyvä vuosi niin sitten oli laatikot ruokana,muutama lahja,kuusi yms. ja tottakai joulu merkitsi heille kovastikkin kun olivat uskovaisia.
 
oliko vanhemmilasi masennusta tms. aloitekyvyttömyyttä kun jotenkin kuulostaa siltä, että se rahan puute ei olle ollut se pahin joulujen pilaaja vaan on ollut jotenkin sellainen oletus, että se joulu on pitänyt tulla jonku ulkopouolisen avustamana ja kustantamana.
 
[QUOTE="aloittaja";27683030]Oli silloinkin jo sosiaalihuolto sieltä isäni kävi vähän väliä hakemassa rahaa.Varmasti vielä tänäkin päivänä on lapsia joilla on sama huoli jatkuvasti taloudellisesta tilanteesta.[/QUOTE]

Jo ei sosiaalihuolto takaa sitä että joka perheessä on pötyä pöydässä. Hienoa, että sosiaaliturva on olemassa, mutta turhaan moni kuvittelee, että se kaiken pelastaa.
Jos elää pitkään sossun rahoilla jotka tulee jos tulee. Joutuu ottamaan lainaa kun rahoja ei tulekkaan tai tulevat myöhässä. Kierre on valmis. Sosiaaliturva ei todellakaan kata kaikkia menoja ja vaikka miten yrittäisit laittaa sivuun niin vieressä kasvaa lista hankittavista jutuista joita sossu ei maksa (tarpeellisista menoista).
Esim. eräs asiakkaani laskeskeli syksyllä, että tässä kuussa ei ole varaa ostaa sontikkaa, vaikka sataa joka toinen päivä, kun täytyy ostaa jalkarasva. Viime viikolla ei saanut lähetettyä kirjettä edunvalvojalle, kun ei ollut ylimääräistä postimerkin vertaa. Eli "ylimääräistä" voi kuussa olla sen verran, että täytyy valita ostatko jalkarasvan vai sateenvarjon. Tätä voi olla ns. palkka tuloilla elävän vaikea edes kuvitella.

Tilapäisesti toimeentulotuella elävä voi vielä suht hyvin tulla toimeen, mutta kun puhutaan vuosista kestävästä tilanteesta esim. minimi eläke ja toim.tulotuki puhutaan TOSI tiukasta taloudesta.
 
Joulu on kai kuitenkin joulu, oli sitten enemmä rahaa tai vähemmän.

Joulun saa tehtyä ihan normaalilla budjetilla mitä muutoinkin menee esim ruuan suhteen. Ainakaan perinteiset jouluruuat eivät ole kalliita, varsinkin kun tekee ne itse.

Joulun tunnelmaa saa itse askartelemalla kaikkea kivaa jouluun liittyvää, kuuntelemalla musiikkia, leipomalla yms.
Vanhemmatkin voivat lahjojen sijaan antaa jouluna paljon aikaa lapsilleen leikkimällä yhdessä, pelaamalla ulkoilemalla yms.

Tarkoitukseni olikin korostaa, että jouluntunnelmaa ei saa välttämättä rahalla ja hyvän joulun voin antaa lapsilleen vähemmilläkin kustannuksilla, jos sitä rahaa ei kertakaikkiaan ole.

Joulut tosiaan voivat olla kamalia, jos vaan raha tuo joulun lapsille ja aikuisille.
 
Meille tuli tiloilta ruokaa niin valtavasti ettei tarvinnut käydä kaupassa. Kuusikin tuotiin yhden tilan metsästä. Joten tuokaa oli vaikka muutoin ei juuri ylimääräistä rahaa ollut. Ihanaa oli kyllä meidän joulut. Isoäiti tuli tekemään herkkuja ja nautittiin pulkkamäen iloista ja lahjojen availusta. Herkkuja sai isoäidin toffeesta suklaaseen...ne ihanat joulut :heart:
 
Kyllä ymmärrän, että on vanhempienkin on ollut vaikea saada tunnelma pysymään hyvänä, kun puute on painanut mieltä. Ei meilläkään paljon rahalla mällätty, mutta aina kinkku ja tietyt perusjutut ruokapöydässä on ollut. Lahjoja ei paljon saatu, eikä muutenkaan tavaraa, mutta kun muuten kaikilla oli hyvä mieli, lapsuuden jouluista on hyvät muistot. Ja lomahan se kouluikäiselle oli tärkeää.

Olen sitä mieltä että kaikesta huolimatta ihmisten mieliala on se, joka ratkaisee, vaikka puutettakin olisi.

Sammaa mieltä juu. Ei meilläkään rahassa kylvetty mut vanhemmat koetti kovasti pitää lapset erillään rahahuolista. Äitee teki pitkälle itse jouluruoat ja paljon askarreltiin koristeita jne. Paketteja ei ollu läjäpäin koskaan mut aina jotain saatiin. Tuokin 5v nauttii joulun laittamisesta ja joulusta muutenkin vaikkei rahallisesti meillä nytkään voida mällätä. Eikä tarvikaan. Vietellään perhejoulu tunnelmoiden ja nauttien yhdessä olosta työvuoden lomassa.
 
Meille tuli tiloilta ruokaa niin valtavasti ettei tarvinnut käydä kaupassa. Kuusikin tuotiin yhden tilan metsästä. Joten tuokaa oli vaikka muutoin ei juuri ylimääräistä rahaa ollut. Ihanaa oli kyllä meidän joulut. Isoäiti tuli tekemään herkkuja ja nautittiin pulkkamäen iloista ja lahjojen availusta. Herkkuja sai isoäidin toffeesta suklaaseen...ne ihanat joulut :heart:

miltä ihmeen TILOILTA?
 
Alkuperäinen kirjoittaja köyhien lapsi;27682955:
Pienenä n.4-v olin iloinen kun eräs ison talon isäntä oli lions clubissa ja toi meille ison kasan
jouluruokaa.Muistan kun sanoin että kerrankin on ruokaa ja setä katsoi minua säälien.
Sitten kun olin isompi äiti haki pelastusarmeijasta ja sai vain 20 markan joululahjakortin
onneksi sitten eräs uskovainen nainen toi 500 markkaa niin saatiin taas joulu.Lahjoja ei koskaan
montaa saanut esim barbieta jota toivoin en saanut ikinä.Ruokaa oli toisinaan mutta ikinä ei ollut
kinkkuun varaa.

Ja kaikille köyhille tiedoksi kyllä se lapsuusajan köyhyys jättää jälkensä ja vaikka vanhemmat
ei köyhyydestä puhuisikkaan niin lapsi sen aavistaa ja on siitä huolestunut.

Onneksi nyt on kaikki hyvin ja lapseni saa yltäkylläisen joulun.

ei meillä köyhää ollut, mutta vanhemmat oli nuukia, eivätkä törsäilleet rahaa turhuuksiin. Joululahjaksi sain: yöpaidan, suklaarasian, vaatteita ja mummo toi 100 mk setelin, se olikin iso summa, jota säästelin pitkään. :) joskus saatettiin saada sisarusten kanssa yhteinen lautapeli, ja se vasta ylellistä olikin. Lapsuuden jouluista muistan, että joka joulu saatiin värityskirja ja puuvärit tai tussit, ja niiden parissa meni joulunpyhät. Ankeaa?
 

Yhteistyössä