Oletko syrjähypyn tulos tietämättäsi?

Otsikko pisti naurattamaan. Mistä hemmetistä sitä vois tietää olevansa tietämättään syrjähypyn tulos ?

Sama juttu huvitti mua. No, jos mä olen syrjähypyn tulos, niin olen sitä tietämättäni. Mutta en oikein usko, kun olen niin paljon isänäidin näköinen.

 

En usko, että olen syrjähypyn tulos, vaikka ilman DNA-testiä ei varma voi olla. Isäni ei näytä kovin paljon tyypilliselle suomalaisella ja minä olen hyvin samannäköinen kuin hän, joten uskoisin, että hän on biologinen isäni. Ja vaikka ei olisikaan, en jaksaisi vetää siitä hernettä nenään.

 

Korjaus
[QUOTE="rrr";29875485]...sen verran tarkkaan kudostyyppien vastaavuus on tutkittu (verestä) että erehtymisen mahdollisuutta ei isän suhteen ole...[/QUOTE]

Äidin suhteen erehtyä tuon perusteella ehkä voisi, mutta toisaalta sisareni kudostyyppi vastaa omaani niin hyvin että se ei ole mahdollista kuin täys sisaruksilla.

 

Kudostyyppi? Teillä on joka harvinainen sairaus, ja sen geenit on testattu teiltä?

Ja miksi ette voisi siskonne kanssa olla molemmat jonkun saman miehen syrjähypyn tulosta?

Veriryhmästä ei (edelleenkään) voi sisarukset päätellä sukulaisuuttaan MITENKÄÄN.

 

Tuskin olen. Olen niin isän suvun näköinen, että sieltä pitää geenien kyllä tulla.

 

mä olen niin täydellisesti sekä äitini että isäni näköinen, että eipä ole e
rehtymisen mahdollisuutta.

 

[QUOTE="Blondi";29875155]Kun minä opin puhumaan, sanoin heti vanhemmilleni, että nyt porukalla veriryhmätestiin. Halusin olla varma, että isäni on isäni ja äitini on minut synnyttänyt. Se, että minulla oli isän suskeat silmät ja kyömy nenä, eivät olleet vedenpitävä juttu. Sekin, että isäni oli ollut synnytyksessäni mukana, oli minulle vain kuultu asia.
Testattu on, olen vanhempieni lapsi.[/QUOTE]



Juu, tällä meiningillä kaikki vaan toimimaan jatkossa! Mitä sitä turhaan luottamaan omaan äitiinsä saati isäänsä saati itseensä tai tai tai...
Harvoin on syytä epäillä, että oma isä ei ole oma isä. Jos on, niin voihan sitten asian selvittää. Silloinkin yleensä paljastuu, että se oma isä on oma isä.

Ja tulee myös mieleen lapset, jotka fantasioivat, etteivät olisikaan omien tiukkojen ja tylsien vanhempiensa lapsia, vaan jonkun rikkaan ja kuuluisan... vaikka todellisuudessa eivät haluaisikaan olla kenenkään muun kuin omien rakkaitten vanhempiensa lapsia.

 

Olen varma, että olen isäni lapsi. Asiaa ei enää voi tutkia.

 

Samapa tuo vaikka olisinkin syrjähypyn tulos. Isäni ei ole ollut muutenkaan millään tavalla elämässäni mukana, eikä tule olemaankaan.

 

Olen kyllä isäni tytär. Yhdennäköisyys isänäitini kanssa on silmiinpistävä, eikä isälläni veljeäkään ole

 

Kudostyyppi? Teillä on joka harvinainen sairaus, ja sen geenit on testattu teiltä?

Harvinainen sairaus kyllä, mutta geenejä ei siis ole testattu.

 

Veriryhmästä ei (edelleenkään) voi sisarukset päätellä sukulaisuuttaan MITENKÄÄN.

Veriryhmästä sitä ei toki voikaan päätellä.

 

Jonkin verran asiaa tuntevana sanon, että tuollaisessa tilanteessa teiltä on tutkittu koko perhe ja sairauden periytyvyys.

 

Jonkin verran asiaa tuntevana sanon, että tuollaisessa tilanteessa teiltä on tutkittu koko perhe ja sairauden periytyvyys.

Koko perhe on toki tutkittu, mutta perityvyyteen se ei liity mitenkään.

 

Kyllä oon varma että oon isäni tytär, enemmän äidin näköinen mutta tietyt isän luonteenpiirteet
puskee esiin joskus vaikkei haluaisikaan

 

Kyllä oon varma että oon isäni tytär, enemmän äidin näköinen mutta tietyt isän luonteenpiirteet
puskee esiin joskus vaikkei haluaisikaan

Uuu, tästähän saisi oikein mainion nature vs. nurture-väännön vielä illanpäätteeksi.

 

Olen kyllä niin samannäköinen, että uskon olevani isäni lapsi. Tässä kun rupesin asiaa miettimään, niin jos selviäisi, että olisin syrjähypyn tulos niin haluaisin kyllä tavata biologisen isän, mutta ei se muuttaisi millään lailla suhdettani omaan isääni. Hän on aina isäni vaikka biologisesti ei sitä olisikaan.

 

Uuu, tästähän saisi oikein mainion nature vs. nurture-väännön vielä illanpäätteeksi.

Sama tuli mieleen, kun moni sanoi, että ei ole epäilystä, koska on luonteelta niin samanlainen. Voihan se luonne olla opittuakin...

 

Pitäisikö seuraaviin olympialaisiin ehdotella lajeiksi yöjuoksua ja syrjähyppyä?

 

Olen. Tosin en tiedä sitä.

 

Melko selkeästi olen vanhempieni jälkeläinen. Perinyt molempien huonot puolet.

 

mussa on niin paljon isän piirteitä että ainoa muu mahollisuus olis isän velipoika

 

Me kaikki sisarukset olemme saman syrjähypyn jälkeläisiä koska olemme kuin samastamuotista valettuja. Isämme on sama oli sitten se "oikea" tai "väärä".

 

Yhden vanhemman veriryhmän tietäminen ei AUTA MITÄÄN. Se, että tietää molempien, SAATTAA auttaa, mutta ottaen huomioon keskiverto palstamamman yleistiedon tason, niin ei todennäköisesti osattaisi edes hyödyntää sitä tietoa.

Jos se yksi vanhemmista sattuu olemaan harvinaisinta veriryhmää ja itse sitten 0, niin kyllä siitä voi jo päätellä. Mutta eipä noilla tiedoilla monenkaan kohdalla pysty päättelemään mitään varmaa, vaikka tietäisikin molempien vanhempien veriryhmät.

 

Tietämättäni voin olla paljonkin, mutta vanhempani ovat O rh plussaa (iskäni veren vastaanottajana nega) ja ite O rh nega.