Olenko oikeasti ainoa ei-niin-täydellinen-äiti??

Hei, mulla on vaan kaks lasta, meillä välillä tiuskit ja pykit (ja siivous ) on retuperällä kun en vaan jaksa... :hug:

Meillä on ihan samoin! Ei mulla kyllä ollut kovin siistiä silloinkaan kun asuin yksin. (Ja tyttöni näyttää tulevan äitiinsä.) Joku muu saa kodin pidettyä siistmpänä, mutta takuulla löytyy silti joku asia missä minä olen parempi.

 

Hei kuule!
Tällee äkkiä kirjoituksessi lukaisseena vastaan :

Se on ihan luonteesta kiinni, onko AINA siisti koti, tiskot AINA pesty tai koneessa, ruoka AINA ruoka-aikaan ja terveellisintä, vaatteet AINA silitetty ja
muutenkin päivärytmi kohillaan! Tai sitten he ovat vain hyperaktiivisia ;0)
Mä pidän itteeni ihan tavallisena, huolehtivana, äitinä ja ihmisenä. Aina en jaksa laittaa tiskejä koneeseen, vaan ne roikkuu jopa seuraavaan päivään tiskialtaassa, en jaksa aina silittää vaatteita jne.
Mutta tunnen silti olevani siitä "siistimmästä päästä" ihmisolentoja =0)

Et sinä ole paskamainen! Olet tavallinen aläväinen ja hyväksy ittes ellasena, älä vertaa toisiin ! Jostain se on niiltä toisilta pois...

Itse oikeastaan hyväksyn itseni tällaisena, mieheni hyväksyy minut ja itseasiassa olen aina luullut olevani kohtuuhyvä äiti omilleni...mutta joka puolella saan törmätä siihen, että "tee niinkuin minä teen niin olen sinun kaveri". Siis minun pitäisi olla sellainen äiti kuin oma äitini on ollut (vaikkein IKINÄ halua olla sellainen!), sellainen äiti kuin siskoni ovat, jotta olisin heidän silmissä "hyvä äiti". Tämä on niin puuduttavaa! En tästä asiasta välittäisi pätkän vertaa, ellen saisi heidän suusta kuulla tästä huonoudestani lähes päivittäin!!

No voi perkule =0(. Sulla on jo näimmä hyvin asia, et oma perheesi (mies) hyväksyy sinut sellaisenaan . Niinkuin sinä itsekin. Mutta mahtaako siskoillasi ja äidilläsi olla samoin? Jos he olisivat omia itsejään, pelkäävätkö he, ettei heitä hyväksytä... ? ! Ole vahvasti oma itses ja sano , ettet missään tapauksessa halua heidän valitsemalleen tielleen astua =0)

Aivan. Kyllä vakaa tarkoitus on pysyä ihan "omalla tiellä" jatkossakin, ei se vain ole aina helppoa...olen monesti puhunut äidilleni ja siskoillekin, kuinka hekin olisivat varmaan onnellisempia, jos uskaltaisivat vähän höllätä ja heittää nuo loppuunkuluneet kaavat hevonkuuseen, oisivat sitä mitä oikeasti ovat! Olen tästä sanonut ja huomannut, kuinka he sitä haluaisivatkin, mutta eivät uskalla ilmeisestikään...siis vastauksena näihin sanomisiini saan sellaista outoa hymyä ja jäävät selvästi miettimään jotain...mutta jatkavat kuitenkin niinkuin ennenkin. Voi venäjä, kuinka joku voi antaa elämän valua hukkaan esittämällä jotain tuhannen teatteria kehdosta hautaan...argh. No eihän minun pidä siitä välittää, joo! :ashamed:

 

Täällä toinen ei-niin-täydellinen. :wave: Ja voin vakuuttaa että meitä on aika paljon. :saint:

Oikeesti?? Missä ne kaikki ovat irl?!?

ne ei vaan kehtaa sanoa sitä ettei kulissit kaadu. mäkin voin pinoutua epätäydellisten äitien pinoon ihan surutta :hug:

Juu, mää oon ihan samaa mieltä, sitä ei kehdata tunnustaa. Mun mielestä on helpompaa kun ei yritä luodakaan mitään kuvaa että olis täydellinen äiti, ei tarvii pitää kynsin hampain niitä kulisseja pystyssa.

No tismalleen tämän "virheen" olen tehnytkin!! Siis että olen alusta asti ollut juuri sitä, mitä oikeasti olen ja avoimesti elänyt niin hyvät kuin pahatkin päivät...ei ole tarkoitustakaan alkaa rakenteleen mitään kulisseja, mutta sitten sitä saakin näköjään olla aina paskaa niska täynnä ja melkoisen yksin ja outo ennenkaikkea!!

Mun mielestä nuo tuollaiset täydelliset mammat ei ole tuossa tapauksessa edes tutustumisen arvoisia. :kieh: Mä olen kanssa outo ja aika yksin, mutta ehkä omasta tahdostani. On mulla ihan irl:kin samanhenkinen kaveri ja täällä netissä useampikin. :heart: Mä oon ehkä itsekin kranttu seurani suhteen, mä nimittäin ahdistun tuollaisessa täydellinen mamma-seurassa. :ashamed: Mä oon kyllä muutenkin aika erakkoluonteinen. Mutta voin kuvitella sun fiilikset. :hug: Harmi että me epätäydelliset löydetään niin harvoin toisemme irl.

Kuulostat mukavalta! :hug: Itsekin ahdistun sadasosasekunnissa "täydellisten" ihmisten seurassa ylipäätään! Mikä ihme idea siinä on, että ulospäin pitää kaikki näyttää virheettömältä ja mahtavalta, eikö kaikki energia ja aika mene siihen kulissien pitämiseen=hukkaan??? En ole tätä ikinä tajunnut. Hyi oksennus.
Tällainen ihminen on jotenkin niin kaukana minusta, ei voi mitään...
Jotenkin niin huvittavaa (ja samalla karseaa), kun tiedän, että omat siskotkin ovat takuuvarmasti rämpineet ihan samoja soita ja muistan heidän arjesta paljonkin, olen ollut lastenhoitajana melkolailla ennen omaa perhettäni...
Minun harras, niin harras toiveeni on, että löytäisin jostain samanhenkisen, epätäydellisen ihmisen ystäväkseni...jonka kanssa voisi jakaa ilot ja surut!
Sitä odotellessa...:heart:

Kiitos! Mä toivon että sun toiveesi toteutuu, jokainen kun tarvitsee ystävää. :hug:

 

SItäpaitsi mä oon sitä mieltä, että se kulissien ylläpito väsyttää tuhat kertaa enemmän kuin ne kotityöt koskaan!! Teen silloin kun jaksan, ja silloin kun sattuu huvittamaan. Nih. Ja jos joku kettuilee sotkuista toivottelen, ett imuri löytyy tuolta siivouskomerosta jos liikaa häiritsee!

 

SItäpaitsi mä oon sitä mieltä, että se kulissien ylläpito väsyttää tuhat kertaa enemmän kuin ne kotityöt koskaan!! Teen silloin kun jaksan, ja silloin kun sattuu huvittamaan. Nih. Ja jos joku kettuilee sotkuista toivottelen, ett imuri löytyy tuolta siivouskomerosta jos liikaa häiritsee!

Sullon hyvä asenne.

 

Onko täydellinen äitiys sitä, että on tiskit koneessa ja vaatteet silitetty? Ei musta. Mä luen paljon kirjoja ja seuraan mitä maailmassa tapahtuu, keskustelen asioista ja koitan olla läsnäoleva äiti. Koen olevani erittäin hyvä jos en nyt ihan täydellinen äiti, mutta tiskit ja pyykit saa kyllä läjittyä ihan rauhassa.

Aivan näin! Oma äitini on joskus sanonutkin, että jos hän saisi meidät vielä takaisin, pieniksi, jättäisi kaikki työt ja olisi vain meidän kanssa...hän on nimittäin tehnyt ihan päinvastoin, kiillottanut kotia ja vääntänyt milloin mitäkin taikinaa, me lapset olemme saaneet olla henkisesti ilman äitiä ja isää, aina...
Itse koitan elää niin, että aina ensin tulee lapset ja kaikki mukava heidän kanssaan ja sitten vasta nuo hikiset kotityöt summuut kiillotukset! Jännää vain, että vaikka äitinikin toisaalta sanoo tällaista kaipaavansa, ei siltikään voi hyväksyä minun tapaani olla äiti...ei sillä, että hänen hyväksyntää tarvitsisinkaan, olisi edes hiljaa!

 

täällä yksi epätäydellinen äiti! Lattiat oon pessyt sata vuotta sitten, puuronjämät ovat kuivaneet kiinni keittiön lattiaan, pölypallerot leijailee pitkin poikin. Ei aina vaan jaksa, vaikka on vain yksi lapsi. Jonakin päivänä saatan saada siivousinspiksen, mutta nopsaan kaikki on taas sotkussa...

 

miksi pitäs aina siivota ja miksi arvostetaan koko ajan siivoamista? me olemme mieheni kanssa luovia taiteellisia ihmisiä, ja siivous ei todellakaan ole aina mielessä. neljäs lapsi on tulossa ja olen jo vuosia sitten jättänyt kaikenlaisen teeskentelyn ja toisen elämiin vertailun, helpottanut elämää kummasti, kun on oma ittensä. voimia.

 

täällä yksi epätäydellinen äiti! Lattiat oon pessyt sata vuotta sitten, puuronjämät ovat kuivaneet kiinni keittiön lattiaan, pölypallerot leijailee pitkin poikin. Ei aina vaan jaksa, vaikka on vain yksi lapsi. Jonakin päivänä saatan saada siivousinspiksen, mutta nopsaan kaikki on taas sotkussa...

On meilläkin joskus puuro kuivunut lattiaan, älä huoli! Vaikka minulla onkin sellainen tosipaskanveltonsaamattomanlaiskan äidin maine, voin sanoa, ettei nuita kuivia puurojakaan ole näkynyt aikoihin...! Siis omasta mielestäni saan nykyään aikaiseksi taas paljon enemmän kuin joskus aiemmin, kun olin ihan sippi...suurin virhe taitaakin olla siinä, etten pidä melua tekemisistäni, siis en perusta ilmoittaa joka aikaansaannostani koko suvulle, niinkuin nämä "täydelliset äidit" tekevät...mikäköhän idea siinänkin on? Voi vitsi.

 

SItäpaitsi mä oon sitä mieltä, että se kulissien ylläpito väsyttää tuhat kertaa enemmän kuin ne kotityöt koskaan!! Teen silloin kun jaksan, ja silloin kun sattuu huvittamaan. Nih. Ja jos joku kettuilee sotkuista toivottelen, ett imuri löytyy tuolta siivouskomerosta jos liikaa häiritsee!

Sullon hyvä asenne.

Se vaatikin vuosien koulimisen tälläiselle enemmän ja vähemmän perfektionistille.. :ashamed: Mut tällä on saatu anoppikin hiljaseksi!

 

täällä yksi epätäydellinen äiti! Lattiat oon pessyt sata vuotta sitten, puuronjämät ovat kuivaneet kiinni keittiön lattiaan, pölypallerot leijailee pitkin poikin. Ei aina vaan jaksa, vaikka on vain yksi lapsi. Jonakin päivänä saatan saada siivousinspiksen, mutta nopsaan kaikki on taas sotkussa...

On meilläkin joskus puuro kuivunut lattiaan, älä huoli! Vaikka minulla onkin sellainen tosipaskanveltonsaamattomanlaiskan äidin maine, voin sanoa, ettei nuita kuivia puurojakaan ole näkynyt aikoihin...! Siis omasta mielestäni saan nykyään aikaiseksi taas paljon enemmän kuin joskus aiemmin, kun olin ihan sippi...suurin virhe taitaakin olla siinä, etten pidä melua tekemisistäni, siis en perusta ilmoittaa joka aikaansaannostani koko suvulle, niinkuin nämä "täydelliset äidit" tekevät...mikäköhän idea siinänkin on? Voi vitsi.

Sano seuraavan kerran näille "täydellisille" siskoillesi, et laiska se töitään luettelee!

 

miksi pitäs aina siivota ja miksi arvostetaan koko ajan siivoamista? me olemme mieheni kanssa luovia taiteellisia ihmisiä, ja siivous ei todellakaan ole aina mielessä. neljäs lapsi on tulossa ja olen jo vuosia sitten jättänyt kaikenlaisen teeskentelyn ja toisen elämiin vertailun, helpottanut elämää kummasti, kun on oma ittensä. voimia.

Kuulostaa ihanalta! =) En minäkään puhuisi koko asiasta yhtään mitään, ellen saisi lähes päivittäin nakkeluja osakseni...

 

SItäpaitsi mä oon sitä mieltä, että se kulissien ylläpito väsyttää tuhat kertaa enemmän kuin ne kotityöt koskaan!! Teen silloin kun jaksan, ja silloin kun sattuu huvittamaan. Nih. Ja jos joku kettuilee sotkuista toivottelen, ett imuri löytyy tuolta siivouskomerosta jos liikaa häiritsee!

Sullon hyvä asenne.

Se vaatikin vuosien koulimisen tälläiselle enemmän ja vähemmän perfekti onistille.. :ashamed: Mut tällä on saatu anoppikin hiljaseksi!

 

sitä paitsi, liika siivoaminen aiheuttaa allergioita.

 

Totta puhut ap. Mua ei niin itteni vuoks epätäydellisyys rassaa. Mutta.

Ne Paskapuheet mitä muiden kuin minun kuullen puhutaan. Ne loukkaa.
Olisko syytä pitää ovet lukossa,ettei kukaan pääse näkemään. . .
Oletko sinä törmännyt tällaiseen ilmöön? Ja muut viel tietää paremmin teidän tilanteen mitä ite.

 

sitä paitsi, liika siivoaminen aiheuttaa allergioita.

Peesi. Meillä ei mitän tukiverkkoja eikä apua. Lapset aina kotona. Ja ei ole mitän allergioita, ei adhd, ei mitään yhtä ainaoa diagnoosia lapsilla. Kun ei ehdi eikä jaksa kuin kerran tai kaksi viikossa heidät pestä, eikä kotikaan aina kiillä (no, yhden lapsen kanssa kiilsi vielä). Ja turhasta ei lääkärillä ehditä juosta.

Lapset pysyvät terveinä, kun ei ole liian hyvin asiat. Ei liian helppoa.

 

Kyllä meilläkin molempien vanhempien ilmeestä näkee, kun käyvät, että eivät ole tyytyväisiä. Vi.ttumainen ilme naamalla. Kun on kotiäiti, mitä anoppi kadehtii, pitäisi kodin kiiltää. Vaikka silloinhan se koti ei kiillä, kun joku on koko ajan sitä sotkemassa. Ei kukaan jaksa siivota 24/7, mikä pitäisi tehdä, jos haluaisi kodin kiiltävän, kun kotona on yli 1-vuotiaita lapsia.

 

Totta puhut ap. Mua ei niin itteni vuoks epätäydellisyys rassaa. Mutta.

Ne Paskapuheet mitä muiden kuin minun kuullen puhutaan. Ne loukkaa.
Olisko syytä pitää ovet lukossa,ettei kukaan pääse näkemään. . .
Oletko sinä törmännyt tällaiseen ilmöön? Ja muut viel tietää paremmin teidän tilanteen mitä ite.

Juuri tätä!! Sen lisäksi, että minulle itsellenikin suoraan sanotaan milloin mitäkin virheistäni ja huonouksistani, puhutaan selän takana paskaa niin paljon kuin ehditään...ja sitten väitetään olevan "toinen toisten tukena" jne. Jep.

 

Totta puhut ap. Mua ei niin itteni vuoks epätäydellisyys rassaa. Mutta.

Ne Paskapuheet mitä muiden kuin minun kuullen puhutaan. Ne loukkaa.
Olisko syytä pitää ovet lukossa,ettei kukaan pääse näkemään. . .
Oletko sinä törmännyt tällaiseen ilmöön? Ja muut viel tietää paremmin teidän tilanteen mitä ite.

Juuri tätä!! Sen lisäksi, että minulle itsellenikin suoraan sanotaan milloin mitäkin virheistäni ja huonouksistani, puhutaan selän takana paskaa niin paljon kuin ehditään...ja sitten väitetään olevan "toinen toisten tukena" jne. Jep.

Tai oikeastaan niinkin, että nokakkain ollaan niin ymmärtävää ystävää. . . .

 

Täällä yksi! :wave:

 

Tiskit ja roskat eivät ole elämän epäkohta. On paljon tärkeämpiä asioita kuin ne! Tiskeillä ja roskilla ei voi mitata elämän onnistumista tai epäonnistumista. Jos joku kysyy, onko täällä aina näin siistiä, niin en ala selittää roskaisista lattioista ja vaatekasoista...

Nimim. Nyt keitän kupin kahvia, imurointi ja lattian pesu saa odottaa.

 

Meillä ei siistiä ole juur koskaan. Imuroidaan jos jaksetaan, pyykkiä on isot kasat vaikka pesenkin usein, tiskit kasautuu silkasta laiskuudesta... Ja irtotavaraa ajelehtii aina ja kaikkialla.
Sukulaiset on saanu tottua mun taloudenpitoon. Ja meillä on imuri ja luuttu valmiina, jos sukulaisia ahdistaa. Muutaman kerran anoppi on siivonnutkin, jos on ollu lapsia hoitamassa...

 

Tiäkkö, että olen ihan hyvällä omallatunnolla antanut pyykkien kasaantua (tuleepaha käytettyä paremmin ylitsepursuavaa vaatekaappia) ja tehnyt helppoja ja epäterveellisiäkin ruokia. Ja tämä vain siksi, kun korvakierteinen vauva valvottaa. Enkä poe siitä huonoa omaatuntoa tai tunne itseäni huonoksi äidiksi. Sitten kun menen takaisin työelämään niin palkkaan siivoajan 1x viikko tänne huusholliin. Ettei tarvi työasioiden lisäksi stressata kodin siisteydestä.

 

Hei, mulla on vaan kaks lasta, meillä välillä tiuskit ja pykit (ja siivous ) on retuperällä kun en vaan jaksa... :hug:

Meillä on ihan samoin! Ei mulla kyllä ollut kovin siistiä silloinkaan kun asuin yksin. (Ja tyttöni näyttää tulevan äitiinsä.) Joku muu saa kodin pidettyä siistmpänä, mutta takuulla löytyy silti joku asia missä minä olen parempi.

Näin on. Schrödingerin yhtälöitä ratkon paremmin kuin 99,9 % noista siisteistä ja vaatteensa silittävistä äideistä, ja saavat minusta lapset olla ihan tyytyväisiä siitä, että ovat saaneet äidikseen juuri minut.

Minusta henkisesti vireä ja lukenut äiti on lapsille arvokkaampaa kuin puhdas koti, ja muut äidit saavat olla ihan vapaasti vastakkaista mieltä. Erilaisuus on rikkautta.

 

Mä olen täydellinen äiti omille lapsilleni, vaikka en sitä muiden mielestä olisikaan Ja niin sinäkin ap olet omille lapsillesi se täydellinen äiti!! :hug: