L
liian ehdotonko?
Vieras
Olen tässä miettinyt, että onko minussa jotain vikaa, olenko liian ehdoton ihminen vai mitä...? Eli ystävät tuntuu kaikkoavan tai ehdottomuuksissani itse ne ajan pois. Vai olenko ollut liian ehdoton poistaessani mm. seuraavat "ystävät" FB-kavereistani ja muutenkin jättänyt yhteydenpidon.
1. Sain keskenmenon rv 27 (tai oikeastaan se on sikiökuolema). Puhelimessa ystäväni kertoi olevansa raskaana ja puhui kokoajan vain omasta raskaudestaan, raskauspahoinvoinnistaan, peloistaan jne. En viitsinyt pitää enää yhteyttä.
2. Kerron sähköpostissa yhdelle ystävälle menetyksestämme. Tämä lähetti sähköpostivastauksen, jossa ei kommentoinut asiaa millään sanoin. Aivan kuin sitä ei olisi ollutkaan. Kun kysyin asiasta, hän sanoi, että ei osannut sanoa mitään (vastaus tuli 2 kk odottamisen jälkeen). Sanoin, että voin kyllä jatkaa ystävyyttä, mutta olen asiasta todella loukattu. Hän ei ottanut enää yhteyttä.
3. Alkoholisoitunut ystäväni tuli lapseni 4-vuotis synttäreille päissään oman 4-vuotiaansa kanssa. Jätti lapsen meille ja lähti itse baariin. Tuli päissään takaisin, kaatui portaissa lapsi sylissä. (Tein tästä lastensuojeluilmoituksen, josta en kertonut hänelle) Viime viikonloppuna hänen piti tulla meille kylään perjantai-iltana. Ei tullut, ei ilmoittanut mitään. Olin jo kertonut meidän 4-vuotiaalle, että kohta tulee "Tino" leikkimään. Eipä Tino tullut. Koska tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta, toivotin ystävälleni hyvät elämänjatkot ja ajattelin, etten tarvitse epäluotettavia juoppoja elämääni.
Niin. Nyt olen aika yksin...
1. Sain keskenmenon rv 27 (tai oikeastaan se on sikiökuolema). Puhelimessa ystäväni kertoi olevansa raskaana ja puhui kokoajan vain omasta raskaudestaan, raskauspahoinvoinnistaan, peloistaan jne. En viitsinyt pitää enää yhteyttä.
2. Kerron sähköpostissa yhdelle ystävälle menetyksestämme. Tämä lähetti sähköpostivastauksen, jossa ei kommentoinut asiaa millään sanoin. Aivan kuin sitä ei olisi ollutkaan. Kun kysyin asiasta, hän sanoi, että ei osannut sanoa mitään (vastaus tuli 2 kk odottamisen jälkeen). Sanoin, että voin kyllä jatkaa ystävyyttä, mutta olen asiasta todella loukattu. Hän ei ottanut enää yhteyttä.
3. Alkoholisoitunut ystäväni tuli lapseni 4-vuotis synttäreille päissään oman 4-vuotiaansa kanssa. Jätti lapsen meille ja lähti itse baariin. Tuli päissään takaisin, kaatui portaissa lapsi sylissä. (Tein tästä lastensuojeluilmoituksen, josta en kertonut hänelle) Viime viikonloppuna hänen piti tulla meille kylään perjantai-iltana. Ei tullut, ei ilmoittanut mitään. Olin jo kertonut meidän 4-vuotiaalle, että kohta tulee "Tino" leikkimään. Eipä Tino tullut. Koska tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta, toivotin ystävälleni hyvät elämänjatkot ja ajattelin, etten tarvitse epäluotettavia juoppoja elämääni.
Niin. Nyt olen aika yksin...