Olenko hullu? :D

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vauvoja vauvoja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vauvoja vauvoja

Vieras
Kertokaas hyviä ja huonoja puolia TOSI pienestä ikäerosta? Ja muutenkin kokemuksia.
Meillä esikoinen on reilu 2 kuukauden ikänen ja ja... Ois niin mukava saada sille pikkusisarus pienellä ikäerolla :) Tätä esikoista "tehtiin" vähän vajaa vuosi, ja tiiän kyllä että toka voi tulla nopeemmin, mutta silti mietityttää sekin ettei ainakaan kovin myöhään haluta ruveta yrittään, ettei sit tuu mielellää liian isoakaan ikäeroa.

Asiat, mitä tässä mietin on se, että osaanko hoitaa kahta pientä lasta samaa aikaa... Tottuuko siihen äkkiä?
Ja kaikista kamalin asia on se, että pelkään synnytystä HIRVEÄSTI. Ei mua ennen esikoisen synnytystä pelottanut, mutta nyt kun tiiän mitä se on niin.. Mun synnytys oli siis ihan hirveä, pitkittynyt, jouduin käytännössä ilman puudutusta synnyttämään koska se ei toiminut ja kivut oli hirveitä eikä koko homma edistyny mihinkään vaikka supistuskäyrä oli melkee koko ajan vähintään siellä satasen kohilla, välillä käyden pikaisesti alhaalla ja taas tuli uusi piiiiiiiitkä supistus. Taju lähti monta kertaa ja oltiin jo lähellä tehdä hätäsektio mutta siltä sentään vältyttiin.

Joo niin. Mun ajatukset menee nyt missä sattuu, ollaan vähän juteltu et viimestään vauvan ollessa vuoden ikänen ruvettais kunnolla yrittämään. Mutta nyt me ollaan vähän juteltu myös siitä että mitäs jos nyt jo... Tai ainakin oltais "tulee jos tulee" tyylillä :D

KERTOKAA mulle nyt jotain järkevää :D
 
wää! Ihan kuin mun suusta! :D Just tänään miehen kanssa puhuttiin asiasta,meillä on kakkonen ihan samanikäinenkin kuin teidän vauva ja mä niiiin haluaisin vielä kolmannen tähän perään heti :)
 
Meillä on 4v 3v ja 1.5v.
Mä en osaa sanoa pienistä ikäeroista mitään pahaa. Meillä kaikki on sujunut hyvin ja se oma asennekkin ratkasee paljon. Verottaahan tämä aikalailla. Omaa aikaa ei koiran lenkityksestä kummempaa pahemmin ole. Mutta se määrä minkä nämä antaa, voi huh huh. <3
*ihanaa elämää*

Itsellä oli kans eka synnytys semmonen, että jätti oman jälkensä. Pojalla oli napnuora 2 kertaa kaulan ympärillä, sydän äänet romahti useasti ja imukuppi oli sitten apuna. Hätäsectio oli odottomassa ja salikin valmiina.
 
Meillä eroa lapsilla reilu kaks vuotta ja nyt kun nuorempikin on kohta puolitoista vuotta, ero alkaa tuntua passelilta, olis saanut olla pienempikin =) nyt sit "tulee kun tulee" meilläkin ja oikeesti- sais ruveta sit kans jo tulemaan =)
 
Pärjäät helposti jos haluat pärjätä. Mies kinuaa meille toista vaikka vauva on vasta puolivuotias. Minä en tahdo kyllä..kammottaa ajatuskin. Synnytys varmaan vielä niin tuoreena mielessä, kun ei minulle tapahtunut sitä "palkinto unohduttaa kivut"-juttua :D
 
Minä olen raskaana ja lasten ikäeroksi tulee 1 v. Tai laskettu aika on viikko ennen esikoisen synttäriä. Saa nähdä sit milloin syntyy. Jännittää hirveästi. Miten sitä pärjää kahden niin pienen kanssa... hui.
 
Mitäs sitten kun pitää synnyttää tai kun olen raskaana? Joku pelkopoli vissiin on.. Mutta onkohan siitä apua? Ja mitä siellä on tehtävissä? Tai siis jutellaan varmasti, mutta haluisin että seuraava synnytys ei veny yhtä pitkäksi ja että puudutus toimisi... Se oli siis pistetty vinoon vissiin tai jotain. Joo ja, noillehan asioille ei mitään voi mutta vois ehkä jollain keinoilla edes parantaa vähän mahollisuutta että onnistuis paremmin?
 
Mitäs sitten kun pitää synnyttää tai kun olen raskaana? Joku pelkopoli vissiin on.. Mutta onkohan siitä apua? Ja mitä siellä on tehtävissä? Tai siis jutellaan varmasti, mutta haluisin että seuraava synnytys ei veny yhtä pitkäksi ja että puudutus toimisi... Se oli siis pistetty vinoon vissiin tai jotain. Joo ja, noillehan asioille ei mitään voi mutta vois ehkä jollain keinoilla edes parantaa vähän mahollisuutta että onnistuis paremmin?

En missään nimessä halua pelotella, mutta lääkäri kieltäytyi tekemästä sektiota vaikak pelkäsin kuollakseni synnytystä ja sain paniikkikohtauksia raskausaikana. Kohdalleni sattui kamala lääkäri, luulisin. Se on esteenä seuraavalle raskaudelle. Jos raskaudun enkä saa sektiota, niin en tiedä mitä teen. Pelottaa niin paljon.
Kannattaa jutella useammallekin lääkärille peloista. Itse tein virheen ja alistuin yhden lääkärin sanomisiin.
 
Pärjäähän ihmiset kaksostenkin kanssa, joten miksei pienellä ikäerolla? Jos siltä tuntuu, että haluatte lapsen pian, antakaa palaa vaan! Se on itsestä kiinni, miten pärjää. Et ole hullu :D
 
Tää 2kk on ilmeisesti esikoinen? Mun mielestä ei kannata ihan väenvänkää tehdä toista heti perään, meillä ainakin oli lapsen kanssa rankinta 1-2-vuotiaana. Uusia taitoja tuli koko ajan ja ne valvottivat, lapsi pystyy vaikka mihin mutta järjen hiventäkään ei ole eli vahdittava KOKO AJAN, kaikki täytyy tehdä ITTE ja siinä tulee sotkua ja kuluu aikaa... Alle vuoden ikäinen on niin helppo, sen kun antaa tissin suuhun niin kaikki on hyvin :)

Meillä ikäeroa täytyy tulla AINAKIN 3v, mä haluan että vanhempi lapsi ymmärtää miksi jotakin täytyy tehdä ja miksi jotakin ei saa tehdä. Osaa viihdyttää itseään ainakin hetken, ei tarvitse vahtia ihan koko aikaa...
 
Mä en sektiotakaan haluis kun pelkään leikkaustakin :D eli alakautta mutta mielellään niin että tehään heti jotain (kalvot puhkastaan + tippa) jos meinaa mennä pitkäks..

Ja ei, en mä sitä mahaa haaveile takas vaan toista lasta :)
 
En tiedä oletko hullu vai et. Sisarussuhteen kannalta pieni ikäero voi olla kiva. Jos vaan jaksat pikkulapsiajan.
Pelkäsin kovasti että saan kaksoset. Nyt jälkikäteen ajatellen olisi aika vänkää jos olisi kaksoset. olisi aina kaveri omasta takaa valmiina.

Juu, itse en voi sanoa oletko hullu, koska en ole kokenut noin lyhyttä ikäeroa. Siitä olen samaa mieltä että minustakin vauvaikä on nautittavin ja helpoin. vauva nukkuu paljon, ei sotke, eli yleensä paljon omaa aikaa. Kun taas isomman lapsen vanhemmalla ei ole kun lapsi ei enää nuku paljon ja sotkee koko ajan ja vaatii koko ajan viihdyttäjää.
 
No meillä on ikäeroa päivän yli 1½v ja on tämä aika rankkaa.. Esikoinen täytti just 2 ja kakkonen on 6kk.. Mies tekee pitkää päivää välillä töissä ja kun kaksi lasta on sussa melkein koko ajan kiinni, niin se on jo henkisesti aika raskasta.

Mä en kuopusta kadu yhtään, mutta kyllä mä toivon, että seuraavat 6kk menee nopeasti että tää eka vuosi olisi ohi.

Mulla molemmat syntyneet sektiolla, esikoinen päivystys sektiona ja kuopus suunnitellulla, kun en suostunut synnyttämään ja sain suunnitellun sektion.
 
[QUOTE="kaksosten äiti";22927351]Pärjäähän ihmiset kaksostenkin kanssa, joten miksei pienellä ikäerolla? Jos siltä tuntuu, että haluatte lapsen pian, antakaa palaa vaan! Se on itsestä kiinni, miten pärjää. Et ole hullu :D[/QUOTE]

Heh! No kaksosten kanssa on vähän pakko pärjätä! Muttei vuoden välein syntyneiden lasten. Niin kun ei ole pakko tehdä.
 
Mä en sektiotakaan haluis kun pelkään leikkaustakin :D eli alakautta mutta mielellään niin että tehään heti jotain (kalvot puhkastaan + tippa) jos meinaa mennä pitkäks..

Ja ei, en mä sitä mahaa haaveile takas vaan toista lasta :)

Eikö tää nykyinen pieni vauva ole ansainnut jakamattoman huomiosi? Miksi haaveilet toisesta, kun vauvasi on 60 päivän ikäinen? Toista toista, elä hetkessä ja nauti siitä vauvasta, jonka olet juuri saanut ja jota olet kai kovin odottanut. Siinä järkipuhetta.
 

Yhteistyössä