Olen varmaan outo, kun minua kummeksuttaa ajatus, että omien lasten kanssa kotona oleminen olisi työtä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "outo"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;28929335:
Minun käsittääkseni maanviljelijät puhuvat menevänsä askareille, kun menevät tekemään sitä omaa työtään.

Kyllähän me askareita tehdää. Ja sitten työtä. Askareita on ne yleiset jutut,tilan kunnossapitoon, laitteiden huoltoon, pihapiirin ylläpitoo ym liityvät "askareet". Hommia joita tulee tehtyä sillei sopivissa väleissä, ei niin aikataulutetusti.

Töitä taas ovat vaikkapa kylvöön tai sadonkorjuuseen liittyvät seikat, joista se leipä tulee. Ne on aikataulutettuja juttuja, ei voi siirtää huomiselle - tyyppisiä.

Kodin ylläpito, siis lapset sun muutkin on kuitenkin toden totta askareita. Onhan niitä tehtävä,mutta ei niissä nyt tartte kellon perässä juosta.
 
Ei se ole työtä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kotiäidillä/-isillä on paljon työtä silti tehtävänä kotona. Ainakin meillä koko päävastuu kaikesta lasten kasvatuksesta on minulla: kyselen läksyt, koska mies on joko iltavuorossa eli kokonaan poissa tai sitten tulee aamuvuorosta kuitenkin sen verran myöhäseen, että sinne saakka ei läksyjä jätetä. Vastaan enemmän ruoka, pyykki ja siivouspuolesta, koska olen kotona. Eli en ole töissä, mutta minulla on paljon töitä ja olen monesti väsyneempi päivän jälkeen kuin mieheni. Siinä missä mies nukkuu 20min. päikkärit, niin minusta tuntuu, että pitäs päästä kaheksi tunniksi vaan istumaan ja kuuntelemaan hiljasuutta. Ettei kukaan huutas ÄITIIIIIIIII....
lol.gif
 
Eihän Se ansiotyötä olekaan mutta käytetään sanaa työ muissakin yhteyksissä. Kyllähän Se lastenhoito työstä käy. Onko lorviminen sitten työttömän työ? Vissiin...
 
ei se työtä ole samat työt ne on palkkatyötä tekevällä tai opiskelijallakin. Kotiäideillä van on enemmän aikaa kaikken tähän ja silti muka eivät ehdi.
Itse kotona lasten kanssa olleena, sanon että oli se paljon helpompaa kuin työssäkäynti.
Vaikka silloin kun kaikki neljä sairasti vuorollaan vesirokon ja yksin hoidin koko taloutta 2kk, oli hatken rankempaa, mutta ei se silti ollut mitään työhön verrattuna.

Miksi sitten palstalla usein puhutaan että töissä käyminen on lepäämistä kotona lasten hoitoon verrattuna?
 
[QUOTE="Vieras";28932731]Miksi sitten palstalla usein puhutaan että töissä käyminen on lepäämistä kotona lasten hoitoon verrattuna?[/QUOTE]

No varmasti jos ei ole osannut/viitsinyt kasvattaa lapsiaan ja heillä on ongelmia.
 
Niin, miten määritellään sana työ? Onko työ työtä vain silloin, kun siitä maksetaan palkka?

Jos tekee esim. pihahommia (kolaus, nurmikonleikkuu, kasvimaat, marjat ym ym), talonrakentamista itselleen tai kavereilleen kökkähommana, auton korjauksia, vapaaehtoishommia jne, niin nekö eivät ole työtä, koska niistä ei makseta palkkaa? Joten kotiäitiys (siivoukset, ruuanlaitot, lastenhoidot ym. kotiaskareet) eivät ole työtä, koska hoidetaan omaa lasta eikä saada palkkaa.

Kuitenkin, kun esim. perhepäivähoitaja hoitaa muitten lapsia, tekee täsmälleen samaa kuin kotiäidit ja omassa kodissaan vielä, on työtä, koska saa palkkaa.
Itse menen siivoamaan töihin hyvillä välineillä ja siivous sellaista mukavaa ja leppoisaa moppausta ja se on työtä, koska saan palkkaa. Kotona konttailen ympäri taloa keräten ensin tavaroita lattioilta, siivousta ei niin hyvillä työvälineillä, mutta hei, kas vain, se ei olekaan työtä, koska en saa palkkaa.

Työsanan määritys: työllä tarkoitetaan jonkin tehtävän suorittamiseen tähtäävää pitkäjänteistä, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka liittyy tyypillisesti toimeentulon hankkimiseen (ansiotyö) TAI yksilön omien taikka hänen lähipiirinsä aineellisten tarpeiden tyydyttämiseen (kotityö).

Joten ihan oikein on puhua kotitöistä tai ansiotyöstä. Ja ihan omalla tavallaan lastenhoito/kasvatus on työtä, palkatonta sellaista. Ja palkkaahan tästä ei makseta:kotihoidontuki on valtion korvaus siitä, etteivät äidit vie lastaan hoitoon ja kartuta omia palkka/eläketulojaan. Valtio tässä voittaa, ei kotiäidit.

Minusta on tässäkin ketjussa tarpeetonta arvostella kotiäitiyttä vastaan ansiotyö. Kumpikin on ensiarvoisen tärkeää ja hyödyllistä.
 
[QUOTE="Vieras";28932731]Miksi sitten palstalla usein puhutaan että töissä käyminen on lepäämistä kotona lasten hoitoon verrattuna?[/QUOTE]

koska nämä äidit haluavat ylistää itensä. Minä oeln ollut NELJÄn lapsen kanssa kotona ja kyllä se oli påaljon helpompa ja mukavanmpaa kuin töissäolo. Ei niin sidottu ekllonaikoihin ja jos tänän haluaakin ottaa rennommin. Kotityät on helppoja mykyän, kun on iomurit, pyykikoneet, kuivausrummut, asitanpesukoneet. Siltikin valitetan että on rankkaa. Onahn s ekvoaa hommaa tehdä ruokaa. Senkin saa tehtyä nopeaan kun osa organisoida.
 
Eihän Se ansiotyötä olekaan mutta käytetään sanaa työ muissakin yhteyksissä. Kyllähän Se lastenhoito työstä käy. Onko lorviminen sitten työttömän työ? Vissiin...

kuka on sanonut että tyättmn pitää lorvia? työtönkin voi opiskella iltaisin , tyäötän voi marjastaaa, sienestää jne. ja tottkai niitä työhakemuksiakin pitää kirjoitta. ei työttömän tarvitse, eikä ppdäkään lorvia.
 
Silti selkeintä on määritellä työ ansiotyöksi. Esimerkiksi nuo kolaukset ja nurmenleikkuut eivät ole työtä koska niitä ei ole pakko tehdä eikä niitä toisia ihmisiä varten. Menee vähän arvomaailmat sekaisin jos pitäisi palkkaa tai vähintään seläntaputuksia saada oman pihan kolaamisesta. :) Sitä kutsutaan elämäksi, kolaamista, lasten hoitoa, pyykkäämistä jne.

[QUOTE="vieras";28932798]Niin, miten määritellään sana työ? Onko työ työtä vain silloin, kun siitä maksetaan palkka?

Jos tekee esim. pihahommia (kolaus, nurmikonleikkuu, kasvimaat, marjat ym ym), talonrakentamista itselleen tai kavereilleen kökkähommana, auton korjauksia, vapaaehtoishommia jne, niin nekö eivät ole työtä, koska niistä ei makseta palkkaa? Joten kotiäitiys (siivoukset, ruuanlaitot, lastenhoidot ym. kotiaskareet) eivät ole työtä, koska hoidetaan omaa lasta eikä saada palkkaa.

Kuitenkin, kun esim. perhepäivähoitaja hoitaa muitten lapsia, tekee täsmälleen samaa kuin kotiäidit ja omassa kodissaan vielä, on työtä, koska saa palkkaa.
Itse menen siivoamaan töihin hyvillä välineillä ja siivous sellaista mukavaa ja leppoisaa moppausta ja se on työtä, koska saan palkkaa. Kotona konttailen ympäri taloa keräten ensin tavaroita lattioilta, siivousta ei niin hyvillä työvälineillä, mutta hei, kas vain, se ei olekaan työtä, koska en saa palkkaa.

Työsanan määritys: työllä tarkoitetaan jonkin tehtävän suorittamiseen tähtäävää pitkäjänteistä, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka liittyy tyypillisesti toimeentulon hankkimiseen (ansiotyö) TAI yksilön omien taikka hänen lähipiirinsä aineellisten tarpeiden tyydyttämiseen (kotityö).

Joten ihan oikein on puhua kotitöistä tai ansiotyöstä. Ja ihan omalla tavallaan lastenhoito/kasvatus on työtä, palkatonta sellaista. Ja palkkaahan tästä ei makseta:kotihoidontuki on valtion korvaus siitä, etteivät äidit vie lastaan hoitoon ja kartuta omia palkka/eläketulojaan. Valtio tässä voittaa, ei kotiäidit.

Minusta on tässäkin ketjussa tarpeetonta arvostella kotiäitiyttä vastaan ansiotyö. Kumpikin on ensiarvoisen tärkeää ja hyödyllistä.[/QUOTE]
 
[QUOTE="Vieras";28933665]Silti selkeintä on määritellä työ ansiotyöksi. Esimerkiksi nuo kolaukset ja nurmenleikkuut eivät ole työtä koska niitä ei ole pakko tehdä eikä niitä toisia ihmisiä varten. Menee vähän arvomaailmat sekaisin jos pitäisi palkkaa tai vähintään seläntaputuksia saada oman pihan kolaamisesta. :) Sitä kutsutaan elämäksi, kolaamista, lasten hoitoa, pyykkäämistä jne.[/QUOTE]

Ei siinä mitään väärää tai epäselvää ole, kun sanoo työksi muutakin kuin ansiotyötä. Ed. Vastaus oli just hyvä ja tyhjentävä. Kolaus on kyllä pakollinen, niin kuin moni muukin, teki sen itselle tai muille.
 
työtä tai ei mutta lasten kanssa kotona oleminen on ainakin mulle henkisesti raskaampaa kuin töissä käyminen. Töissä kukaan ei roiku lahkeessa haluamassa jotain eikä joka minuutti kuulu sitä maagista -äiti- sanaa. Töissä käynti on siis hermolomaa mulle vaikka lapsiani rakastankin.
 

Yhteistyössä