Olen ulkomaalainen ja naimisissa suomalaisen miehen kanssa. Haluat kysyä jotain?Kysy!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kaisulin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
minkä maalainen itse olet? kirjoitat suomea ilman virheitä eli miten olet oppinut suomen kielen jollei se ole esim toinen äidinkielesi?



Olen virolainen enkä kirjoita virhettömästi (vaikka haluaisin) ja suomea olen opetellut käytännön kautta - tulin (menin) Suomeen opiskelemaan 6 vuotta sitten, mutta aika pian muutettiin miehen töitten takia Norjaan. Juuri nyt yritän valmistautua suomen kielen tenttiä varten, joka on tarkoitettu ulkomaailaisille ja koen, että kielioppi on aika vaikea, ainakin virolaiselle..:)
Kiitos, kun kysyit:)
 
Hmmp... vaikea kysmys, en haluaisi mielellään vertailla suomalianen versus virolainen ja toisaalta kun en ole seurustellut kuin yhden suomalaisen miehen kanssa, vaikea verrata, mutta...tykkään ehkä suomalaisissa miehissä eniten siitä, että perhettä arvostettaan ja ihmissuhteet ovat tärkeitä (eli mies osallistuu myös kotiaskareissa tai lasten hoitoon, Virossa ehkä se ei ole noin yleistä (tietty, en ole mitään tutkimuksia tehnyt..). Ihastuin, sen jälkeen rakastuin, persoonaan, eikä kansallisuudeen, olisin voinut ihan vapaasti ihastua vaikkapa saksalaiseen mieheen tai unkarilaiseen tai virolaiseen.
Tykkään rauhallisesta ja mukavasta miehestä, jonka kanssa saa puhua maailman asioista ja parantaa maailmaa, itse kun olenkin tulisielu, joka kaipaa ehkä tasapainottavaa tyyppia vierellään:). Eli suomalainen mies on perhettä arvostava, rauhallinen, luotettava. Miinus puoleksi ehkä liiallinen työkeskeisyys, joka voi johtaa burn outtiin (ollaan totuttu tekemään asioita tai tehtäviä täysillä, itseään säästämättä). Virolainen mies ja virolaiset ehkä yleensä, paiskivat töitä, mutta osaavat ottaa myös rennommin...
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="vieras";22661710]Tosi sujuvasti kirjoitat, vau!
Miten tapasit miehesi?[/QUOTE]

Oi, kiitos:).
Ensitapaaminen tapahtui netissä, kun olin muuttanut töitten takia ja koulun ohella pienempaan kaupunkiin ja tunsin itseään yksinäiseksi - oli pieni kaupunki, kaikki tunsivat toisiaan ja minä en kuulunut "piireihin", harkitsin jo oikeastaan muuttoa takaisin Viroon.
 
Olisi erilaista - täällä olemme joutunut nollasta luomaan kontakteja ja se on vahvistanut meidän välistä suhdettamme entisestään. Meillä ei ollut ketään tuttua täällä odottamassa, jos ei lasketa mieheninykyistä pomoa, jota tiedettiin nimen ja sähköpostien perusteella.
Jos asuttais vaikkapa Virossa, luulisin, että olisi miehelläni hankala sopeutua virolaiseen kulttuuriin kun a) ei osaa kieltä (yritän viime aikoina hänelle puhua viroa, koska välillä tuntuu että hänellä jää osa minusta ja mun kulttuuri-taustasta kokematta,lisäksi kun elämme ns kolmannessa maassa, puhumme sen maan kieltä joka päivää. b) hänellä on erikoisosaaminen, joka ei ole ehkä kovin "arvoistettu" virolaisissa yliopistoissa, jossa työkieleksi on viro. Eli en koe, että ainakin lähivuosina voitaisimme asua Virossa. Toisaalta, kun mun omallakin alalla on iso kilpailu Virossa ja olen jo vuosia sitten jäänyt pois ura-junasta Virossa, on helpompi elää tai aloittaa uutta elämää nollasta jossain muualla kun Virossa tai Suomessa, mielummin vaikkapa vaan ihan englanninkielisessä maassa, kun täällä meni melko vuosi norjan kielen sujuvaan suullisen ja kirjallisen taiton hallitsemiseksi.
Voisimme harkita takaisin muuttoa Suomeen, jos saisin siellä kouluttustani vastaava tytötä, mutta ainakin nyt, se olisi vaikea...
Itse voisin asua mielellään Suomessa, mutta vaan kouluttusta vastaavassa töissä - olen elämäni aikana tehnyt laitasta laitaan töitä enkä halua enää alittaa "rimaa".
 
Just just. Kirjoitusvirheitä alkoi tulla sen jälkeen, kun joku niistä mainitsi.
Ilman virheitä kirjoittaminenkaan ei olisi mitenkään omituinen asia, tunnen useita venäläissyntyisiä naisia jotka kyllä kirjoitustaidoltaan kävisivät ihan suomalaisesta, erot on sitten korostuksessa.
 
Suomalainen mies on tasa-arvoisempi naista kohtaan kuin mistään muualta kotoisin olevat miehet. Suomalainen nainen on kuitenkin mieluummin eteläamerikkalaisen hesuksen nyrkin ja hellan välissä?

Mä seurustelin kauan sitten vähän aikaa ulkomaalaisen miehen kanssa, mutta hermostuin nopeasti, kun mies soitteli mulle jatkuvasti ja yritti määrätä kaikki tapaamiset oman kalenterinsa ja oman kikkelinsä ehdoilla. Päällimmäiseksi ajatukseksi jäit, että "Älä v**tu koko ajan kyylää mua, anna olla välillä rauhassa!"
 
Just just. Kirjoitusvirheitä alkoi tulla sen jälkeen, kun joku niistä mainitsi.
Ilman virheitä kirjoittaminenkaan ei olisi mitenkään omituinen asia, tunnen useita venäläissyntyisiä naisia jotka kyllä kirjoitustaidoltaan kävisivät ihan suomalaisesta, erot on sitten korostuksessa.

En osaa kommentoita tätä, ehkä ei mun pitäisikään?
Me ihmiset ollaan erilaisia ja myös aika, motivaatio oppimiseen on erilainen. Tunnen itsekin monia ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, jonka kielentaito on erinomainen, itse ainakin pyrin kehittymään, katsotaan, mihin päästään. En asu Suomessa, joka tekee oppimisen vaikemmaksi, kun jokapäiväinen kieli (tai kielet) ei ole suomi, enkä ole valmistumassa myös suomen kielen filologiksi. Olen suomen kielen käytöstä kirjellisessa muotossa (ainakin) epävarma ja sen tunnustin alussakin. Kontaktit Suomeen eivät ole jokapäiväisiä.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä