RV 37+1, alkoholisti ja esikoinen 1v 5kk. Kysy jotain? Ja EI, en ole Porvoosta.

[QUOTE="a.p";25887986]Olen hakenut apua, saan sitä parhaillaan, mutta se ei auta. Esikko ei ole FAS-lapsi, en juonut silloin. Tiedän että olen säällittävä, tiedän etten ansaitse lapsiani. Kiitos muistutuksesta. Mutta kukaan, KUKAAN, ei koskaan vie mun lapsia pois. Sairastan salaa kaikilta, lapsiltakin. [/QUOTE]

mutta eihän se ole sitten enään salaisuus kun syntyvä lapsi on fas lapsi. Silloin joudut syyniin ja ne viedään

 

En tiedä. En tiedä enää mitään. Tää on ihan hirveetä. Ei se mies mitään huomaa kun olen aina silleen "salonkihumalassa", en koskaan kännissä. Kukaan ei huomaa. Tai jos huomaa, eipä nuo oo mitään asian eteen tehny.

 

Mitäs jos tuleva lapsi on Fas tai Fae-lapsi? Hoidatko kotona vai jätät synnärille vai piilotat johonkin laitokseen? Miten sitten kun lapsi varttuu? Sinäkö hoidat, holhoat, rahoitat ja rakastat kun jo aikuinen lapsesi ei pysty normaaliin aikuisten ihmisten elämään koska olet hänet vammauttanut? Mitä vastaat kun lapsi kysyy miksi? "Mua masensi ja mä ryvin itsesäälissä ja tykkäsin juoda muutaman pullon viiniä illassa, koska rakastin itseäni ja kännäystä enemmän kun sua". Usko pois noilla alkoholimäärillä lapsivesikin haisee ihan tislaamolta.

 

Mitäs jos tuleva lapsi on Fas tai Fae-lapsi? Hoidatko kotona vai jätät synnärille vai piilotat johonkin laitokseen? Miten sitten kun lapsi varttuu? Sinäkö hoidat, holhoat, rahoitat ja rakastat kun jo aikuinen lapsesi ei pysty normaaliin aikuisten ihmisten elämään koska olet hänet vammauttanut? Mitä vastaat kun lapsi kysyy miksi? "Mua masensi ja mä ryvin itsesäälissä ja tykkäsin juoda muutaman pullon viiniä illassa, koska rakastin itseäni ja kännäystä enemmän kun sua". Usko pois noilla alkoholimäärillä lapsivesikin haisee ihan tislaamolta.

Samoja ajatuksia täälläkin! Usko pois, sun elämästa tulee ihan helvetin rankaan fas-lapsen kanssa. Jos et muita kuin itseäsi pysty ajattelemaan niin olisit edes tuota puolta asiasta ajatellut. Jos sulla on nyt rankaa ja kamalaa niin ei ole kuule helppoa kahden pienen kanssa joista toisella on fas. Sulle se on ihan oikein. Lasta käy sääliksi todella! Toivottavasti hän pääsee hyvään ja rakastavaan kotiin vielä joskus.

 

Mun mielestä se olis hyvä eka askel, että puhuisit miehesi kanssa ja pyytäisit, että hän auttaisi sinua myös. Pystyisitkö siihen? Silloin et olisi yksin asian kanssa. Mies ehkä ensin järkyttyisi ja voisi olla aika vihainen, mutta kerrot ihan kaiken ja sanot miten masentunut ja ahdistunut olet jne.

 

No sulla sitten on samanlaiset läheiset kuin mulla. Olen kokenut aivan samanlaiset tunteet samasta asiasta. Mutta hei! Tarvitset asennemuutoksen, et tarvtse niitä sukulaisia! Jätä sukulaiset omaan arvoonsa, ja rupea arvostamaan omaa pientä perhettäsi.

Ja nyt aloitat myös puhumaan neuvolassa maesennuksestasi. Sen kun hoidat pois alta, niin varmastikin vois juominen loppua samantein.

 

[QUOTE="a.p";25889452]Kukaan ei huomaa. Tai jos huomaa, eipä nuo oo mitään asian eteen tehny.[/QUOTE]

On sun vastuu tehdä asioille jotain. Riippuvuuksista ja masennuksesta pääsee eroon tekemällä itse töitä parantumisen eteen.

Et voi mitenkään ymmärtää millainen helvetti sun lapsilla on edessä. Vielä muutama vuosi ja asiat on lasten kannalta vielä huonommin, kun ikää ja ymmärrystä tulee lisää.

Jos et halua hakea itelles apua niin hoida edes lapset pois niin ettei ne joudu kärsimään sun alkoholinkäytöstä. Ihan oikeasti.

 

Ap, miten menee??

 

Lakkaa hakemasta syitä juomiseesi muista kuin itsestäsi! Jokainen on itse itsestään vastuussa. (Ja vanhemat lapsistaan.)

Sinä siihen pulloon tartut, ei miehesi, ei ystäväsi. Sinä voit jättää myös ottamatta, kun päätät niin.

Onhan se helpompaa ruikuttaa ja syyttää muita kuin että ryhdistäytyy ja raitistuu, valittaa että on sairas eikä voi mitään asialle kuin tajuta vika itsessään ja hakea apua.

 

Sanot ettei kukaan välitä sinusta ja se ilmeisesti surettaa sinua.Ihan ekaksi sinun itsesi pitäisi alkaa välittämään itsestäsi sekä lapsistasi.