Olen pitkään miettinyt tuota pienen vauvan huudattamista...MINKÄLAINEN vanhempi sitä harrastaa?

[Molleri]

Yleensäkin mä olen sitä mieltä että jokaisella vanhemmalla tulis olla aikaa lapsen "unihetkeen", eikä lasta jätetä yksin nukahtamaan. Eikä missään tapauksessa itkemään!

 

[Chala]

Tuo unikoulu on muutenkin jonkun jälkeenjääneen keksintö ihan varmasti. Lapsi kaipaa läheisyyttä ja laumaa, ei ole epänormaalia huutaa kun laitetaan yksin nukahtamaan sänkyyn pois äidin tai isän läheltä.

Huomattavasti epänormaalimpaa on laittaa vastasyntyneestä asti lapsi nukkumaan pahimmassa tapauksessa OMAAN HUONEESEENSA .

Unikoulu on ihan eri asia kuin huudattaa lasta huvin vuoksi tai omaa laiskuutta. Unikoulun tarkoitus on auttaa lasta nukkumaan kun tällä on ongelmia oman rytminsä kanssa. Kyllä normaalisti unikoulu toteutetaan ihan lapsilähtöisesti, huudattamatta turhia (ei siis edes montaa minuuttia) ja turvaamalla se lapsen turvallisuudentunne siitä huolimatta että opetetaan nukahtamaan yksin.

Itse koen vain tärkeäksi erottaa nämä kaksi toisistaan. Unikoulu ei ole lähtökohtaisesti ja pääsääntöisesti huudattamista ja negatiivinen asia.

 

[illuusia]

Tunnekylmä, hukassa oleva vanhempi?
Ja siis joo, jos vauva jätetään YKSIN huutamaan itsensä uneen (johon uskoakseni menee aikaa enemmän kuin pari minuttia) niin kyllä, pahaa tekee.
On meilläkin protestoitu nukkumista ja eroahdistusta on ilmassa ja hermoja on koeteltu mutta koskaan en jättäisi huutavaa lasta nukahtamaan yksin, kyllä siinä perusturvallisuus ja tunne-elämä kärsii ja kovaa.

 

[Chala]

Vaikka sinulle kuka tahansa tulisi sitten aikanaan sanomaan, että "pidät sitä liikaa sylissä, pian se ei muualla olekaan kitisemättä", pyyhi moisilla mielipiteillä pyllysi. Pientä ei voi pitää liikaa sylissä!

Olen niiiin täysin samaa mieltä

 

[tiiru]

Ja eräällä sukulaisella ollessa, oli perheessä kaksoset ja aina sillon tällön kun vauva/vauvat heräsivät heidän isä oikein tiuski äidille että "älä nyt mene sinne kun sitten eivät ikinä opi nukkumaan öitä!"
Siinä äiti sitten itki oven takana ja vauvat toisella puolella....KAMALA kun nöitä tulee nyt mieleen

 

[vieras]

Ehkä mä sitten olen kovin naivi. Edelleenkään mä en tunne ketään joka oikeasti huudattaisi lasta pimeässä huoneessa yksin tuntikausia. Mutta jos tietäisin että joku oikeasti tekee niin (ja olisin vielä ollut todistamassa sitä) niin ottaisin asian esiin kyllä tavalla tai toisella.

Jaa. Minä tiedän. Ilmeisesti et ole edes palstaillut kovin kauaa? Tuo on täälläkin valitettavan yleistä.
Lapsi laitetaan omaan sänkyynsä ja ovi suljetaan. Lapsi jos huutaa, niin sou vat, "nyt on yö ja nyt nukutaan"...ja sitten se vauva tosissaan saa huutaa itsensä uneen.

 

[niinpä]

Juuri ap:n kaltaisten äitien takia vauvat tarvitsevat unikouluja. Heti pitää olla paapomassa kun pienikin inaus kuuluu. Tuleeko lapsesta sitten tasapainen ja terve? Ei tosiaan, vaan neuroottinen helmassa roikkuja.

 

[jaa]

Kai olette kuulleet vanhasta 4h syöttövälistä? Joskus mummojenne aikaan siis...

Vauvalle ei annettu tissiä kuin noina aikoina, vaikka olisi kuinka huutanut. Tai ainakaan ne äidit ei antaneet, jotka uskoivat mitä neuvolassa PAINOKKAASTI sanottiin.

Turhaa huudattamista? Kyllä.
Järjen köyhyyttä? Kyllä.

 

[Chala]

Ehkä mä sitten olen kovin naivi. Edelleenkään mä en tunne ketään joka oikeasti huudattaisi lasta pimeässä huoneessa yksin tuntikausia. Mutta jos tietäisin että joku oikeasti tekee niin (ja olisin vielä ollut todistamassa sitä) niin ottaisin asian esiin kyllä tavalla tai toisella.

Jaa. Minä tiedän. Ilmeisesti et ole edes palstaillut kovin kauaa? Tuo on täälläkin valitettavan yleistä.
Lapsi laitetaan omaan sänkyynsä ja ovi suljetaan. Lapsi jos huutaa, niin sou vat, "nyt on yö ja nyt nukutaan"...ja sitten se vauva tosissaan saa huutaa itsensä uneen.

Ihan kaikkea ei kannata ottaa niin tosissaan mitä täältä lukee. Tuntikausien huudattaminen tuskin on mikään yleinen palstalaisten perusharrastus, yksi jos sellaisesta mainitsee niin heti yleistetään että on täällä yleistä. En sano ettei kukaan tekisi, vaan että kun ei paikalla ole niin ei ehkä tiedä mitä todellisuudessa tapahtuu.

Huomasihan sen tästä 'korvatulppa' -ketjustakin että porukka vaan halusi lukea rivien välistä että lapsi on kirkunut suunnilleen kurkku suorana koko yön, äiti ei vain sitä puolen metrin päässä ole kuullut kun on ollut ne hurjat korvatulpat

 

[vieras]

Juuri ap:n kaltaisten äitien takia vauvat tarvitsevat unikouluja. Heti pitää olla paapomassa kun pienikin inaus kuuluu. Tuleeko lapsesta sitten tasapainen ja terve? Ei tosiaan, vaan neuroottinen helmassa roikkuja.

Vauva ei edelleenkään itke vittuuttaan tai siksi, että saisi keskeytettyä sinun tukan käherryksesi vain saadakseen sinut luokseen.

 

[illuusia]

Juuri ap:n kaltaisten äitien takia vauvat tarvitsevat unikouluja. Heti pitää olla paapomassa kun pienikin inaus kuuluu. Tuleeko lapsesta sitten tasapainen ja terve? Ei tosiaan, vaan neuroottinen helmassa roikkuja.

Hah haa, sinähän nokkela olet.
Onko tässä puhuttu pienestä kitinästä tai inahduksista? Joo ei.

 

[tiiru]

Juuri ap:n kaltaisten äitien takia vauvat tarvitsevat unikouluja. Heti pitää olla paapomassa kun pienikin inaus kuuluu. Tuleeko lapsesta sitten tasapainen ja terve? Ei tosiaan, vaan neuroottinen helmassa roikkuja.

Pienikin inahdus ja karjuu itsensä uneen on aika ääripäitä, näiden välissä on tosiaan jotain... Ja ei ne vauvat niinku ap sanoikin v***lakseen itke.

 

[vieras]

Kai olette kuulleet vanhasta 4h syöttövälistä? Joskus mummojenne aikaan siis...

Vauvalle ei annettu tissiä kuin noina aikoina, vaikka olisi kuinka huutanut. Tai ainakaan ne äidit ei antaneet, jotka uskoivat mitä neuvolassa PAINOKKAASTI sanottiin.

Turhaa huudattamista? Kyllä.
Järjen köyhyyttä? Kyllä.

Kyllä olen kuullut.

Kuten myös sen, että vauvalle kuuluu kuulemma antaa keitettyä vettä.
Oma äitini ja mummoni olivat kauhusta kankeita kun kerroin, ettei vauvallani ole OLLENKAAN vesipulloa.

Kun kysyin, että MIKSI täysimetetty lapsi tarvii vettä...Siihen he eivät sitten osanneetkaan oikein sanoa mitään...

 

[ei huutaneet ennenmuinoin]

kamalaa... täytyy johtua niistä maidonkorvikkeista... kauhee kipu eikä kukaan ymmärrä, mitä törkyä lapset joutuu sietämään?

 

[Chala]

Juuri ap:n kaltaisten äitien takia vauvat tarvitsevat unikouluja. Heti pitää olla paapomassa kun pienikin inaus kuuluu. Tuleeko lapsesta sitten tasapainen ja terve? Ei tosiaan, vaan neuroottinen helmassa roikkuja.

Pienikin inahdus ja karjuu itsensä uneen on aika ääripäitä, näiden välissä on tosiaan jotain... Ja ei ne vauvat niinku ap sanoikin v***lakseen itke.

Ei tällä palstalla tunnuta osaavan kuin yleistää. Kaikki on täysin mustavalkoista :headwall:

Sama kuin tämä koliikki-juttu, jos vauva huutaa ja kirkuu koko yön vatsavaivoja eikä mikään auta mutta vanhemmat on siinä auttamassa, ei se ole vauvan turhaa huudattamista vaan sille ei silloin vain voi mitään. Kokemusta on, rankkaa on, mutta ei sitä lasta nyt silti yksin ole jätetty huutamaan vaan 95% ajasta on ollut jomman kumman sylissä. Aina saa kyllä fiksuja kommentteja niiltä joiden lapset on nukkuneet hyvin alusta saakka..

 

[tiiru]

kamalaa... täytyy johtua niistä maidonkorvikkeista... kauhee kipu eikä kukaan ymmärrä, mitä törkyä lapset joutuu sietämään?

Miksi minä huusin yötä päivää koliikkia vauvana? En minä mitään korvikkeita saanu joten diagnosoisitko minun itkuni Oli VARMASTI äitini syytä tavalla tai toisella eikö?

 

[teppana]

oivoi.. jospa mietitään 20-30 vuotta taakse päin niin taisi olla kovinkin yleistä.

No ei ollut mikään tuntien huudattaminen yleistä tuolloinkaan eikä mitenkään suositeltavaa. Tiedätkö sä paljonkin porukkaa jotka tuota on harrastaneet

No, kuten sanoin, tämmönen käsitys mulla on JA varmaan olenkin väärässä. Itseasiassa tuli nyt mieleen, että neuvolan täti viime keväänä sanoi kun vauvamme oli pieni, että on ihan normaalia että vauva itkee 2 tuntia päivässä. Tästähän voisi hyvin tämmönen tynnyrissä kasvanut ymmärtää, että se on siis ihan ok, että kun lapsi laitetaan nukkumaan niin silloin sitä itkua saakin olla.
Ja ei, meidän vauva ei ole itkenyt itseään uneen koskaan vaikka minun kuulemma on annettu kerran tai kaksi tehdä.

 

[kinkkis]

olisko vaikka väsynyt..?

Meillä esikoinen oli koliikki ja jaksoi kyllä huutaa. Mutta ei häntä yksin jätetty huutamaan, mutta ei me vanhemmat sitä huutoa mitenkään saatu loppumaan. Loppui sitten kun tunnit tuli täyteen huutamista. Vauva oli kärrynkopassa, jota heijattiin jne. mutta ei sitä koko aikaa jaksanut sylissäkään pitää.

Apua saa, kun sitä hakee! Suurin osa pienten lasten vanhemmista on taatusti väsyneitä, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että pienen vauvan huudattaminen on väärin.

Läheisen ihmisen sylissä kai lapsi parhaiten rauhoittuu.

Onko sulla ollut koliikkilasta?Mä seurasin läheltä kaveria jolla molemmat sen lapsista ovat olleet pahoja koliikkitapauksia ja huusivat kaiket illat. Kun siihen ei auta mikään, koittivat kaikkea mitä voi keksiä: syliä, heijaamista, sitteriä, vaunuja, kaukaloa, mahallaan, kyljellään, selällään, hierontaa, vyöhyketerapiaa ja ties mitä. Eikä auttanut, vauva sen kun huusi joka ilta kuin kello. Kunnes loppui itsestään.

Mulla on ollut koliikkivauva, joka huusi ei pelkästään illalla vaan aina. Kaikki tehtiin, erikoislääkärit ja vyöhyketerapeutit. EI mitään apua. On parempi laittaa lapsi sänkyyn huutamaan ja mennä itse ulos jos ei kestä. Oman vauvan jatkuva huuton pahinta mitä olen elämässäni kokenut. Koska tuskaahan siinä huudetaan.

Minä en olisi pystynyt jättämään vauvaa yksin huutamaan. Kun väsymys oli pahimmillaan ja pelkäsin että pudotan lapsen väsymyksestä, niin laskin vauvan meidän sängylle, menin itse viereen makaamaan, ja pidin kädestä kiinni. Vauvan huuto ei itseasiassa ollut pienempää oliko hän ilman syliä vai ei, mutta en itse vaan voinut jättää häntä.

 

[tiiru]

olisko vaikka väsynyt..?

Meillä esikoinen oli koliikki ja jaksoi kyllä huutaa. Mutta ei häntä yksin jätetty huutamaan, mutta ei me vanhemmat sitä huutoa mitenkään saatu loppumaan. Loppui sitten kun tunnit tuli täyteen huutamista. Vauva oli kärrynkopassa, jota heijattiin jne. mutta ei sitä koko aikaa jaksanut sylissäkään pitää.

Apua saa, kun sitä hakee! Suurin osa pienten lasten vanhemmista on taatusti väsyneitä, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että pienen vauvan huudattaminen on väärin.

Läheisen ihmisen sylissä kai lapsi parhaiten rauhoittuu.

Onko sulla ollut koliikkilasta?Mä seurasin läheltä kaveria jolla molemmat sen lapsista ovat olleet pahoja koliikkitapauksia ja huusivat kaiket illat. Kun siihen ei auta mikään, koittivat kaikkea mitä voi keksiä: syliä, heijaamista, sitteriä, vaunuja, kaukaloa, mahallaan, kyljellään, selällään, hierontaa, vyöhyketerapiaa ja ties mitä. Eikä auttanut, vauva sen kun huusi joka ilta kuin kello. Kunnes loppui itsestään.

Mulla on ollut koliikkivauva, joka huusi ei pelkästään illalla vaan aina. Kaikki tehtiin, erikoislääkärit ja vyöhyketerapeutit. EI mitään apua. On parempi laittaa lapsi sänkyyn huutamaan ja mennä itse ulos jos ei kestä. Oman vauvan jatkuva huuton pahinta mitä olen elämässäni kokenut. Koska tuskaahan siinä huudetaan.

Minä en olisi pystynyt jättämään vauvaa yksin huutamaan. Kun väsymys oli pahimmillaan ja pelkäsin että pudotan lapsen väsymyksestä, niin laskin vauvan meidän sängylle, menin itse viereen makaamaan, ja pidin kädestä kiinni. Vauvan huuto ei itseasiassa ollut pienempää oliko hän ilman syliä vai ei, mutta en itse vaan voinut jättää häntä.

:hug: voi ei! Varmaan oli rankkaa! Mutta onneksi ei ollut ikuista

 

[XXX]

Kyllä mä olen joitakin minuutteja huudattanut, kun on ollut pakko kerätä voimia että jaksaa taas kantaa, kantaa ja kantaa. Vaikka tiesin syyn, lapsella oli siihen syy, niin ei enää kolmen kuukauden jälkeen olisi mitenkään jaksanut. Neuvolasta/ lääkäristä ei saanut mitään apua. Lukuisia öitä on vietetty niin että lapsen hiljentyessä äidin kyyneleet ovat valuneet äänettömänä ettei vaan juuri nukahtanut lapsi herää. Tiesin että sekin aika tulee kun lapsi nukkuu pitempään kuin 15minuttia mutta ne kuusi kuukautta ovat olleet elämäni pitemmät. pari kuukautta lapsi nukkui kun äidin liike säilyi.. Mutta nyt toi lapsonen on aivan ihana 5-vuotias ja ne ajat historiaa. Tuntien huudattamista en ymmärrä, enkä itse siihen pystyisikään. Koska se itku on niin sielua raastavaa.

 

[vieras]

kamalaa... täytyy johtua niistä maidonkorvikkeista... kauhee kipu eikä kukaan ymmärrä, mitä törkyä lapset joutuu sietämään?

Miksi minä huusin yötä päivää koliikkia vauvana? En minä mitään korvikkeita saanu joten diagnosoisitko minun itkuni Oli VARMASTI äitini syytä tavalla tai toisella eikö?

Justhan yks päivä täällä oli ketju, missä aloittaja väitti koliikin johtuvan vain siitä, ettei vanhemmat osaa hoitaa lastaan

 

[vieras]

kauheen vaikea uskoa että joku tahallaan huudattaa vauvaa yöllä, niin tai onhan noita alkkiksia yms.
Luulis että naapuritkin kiinnittäis asiaan huomiota, kyllä mä ainakin ihmettelisin.
Meillä vauva huusi myös paljon pienenä vatsakipuja, kerroin naapureille (varmuuden vuoksi) mistä on kyse ja pahoittelin meteliä. Eipähän alkaneet miettimään kidutetaanko meillä lasta.

 

[kinkkis]

kamalaa... täytyy johtua niistä maidonkorvikkeista... kauhee kipu eikä kukaan ymmärrä, mitä törkyä lapset joutuu sietämään?

Pårvååstako olet? Koliikkia esiintyy kaikissa kulttuureissa ja kaikenlaista maitoa saavilla lapsilla. Omani oli täysimetyksellä (välillä kokeilu allergiakorvikkeella, ei mitään eroa). Itse olen huutanut ekat kolme kuukautta täyttä huutoa, olin soijamaitolapsi. Veljeni kirkui myös kolme kuukautta, mutta oli täysimetyksellä.

 

[tiiru]

kamalaa... täytyy johtua niistä maidonkorvikkeista... kauhee kipu eikä kukaan ymmärrä, mitä törkyä lapset joutuu sietämään?

Miksi minä huusin yötä päivää koliikkia vauvana? En minä mitään korvikkeita saanu joten diagnosoisitko minun itkuni Oli VARMASTI äitini syytä tavalla tai toisella eikö?

Justhan yks päivä täällä oli ketju, missä aloittaja väitti koliikin johtuvan vain siitä, ettei vanhemmat osaa hoitaa lastaan

Ahaa...no ei sitten
En tiedä mitä kamalasti voi tehdä väärin, niin että vauva itkisi huonoja vanhempia...mutta olkoon

 

[kinkkis]

olisko vaikka väsynyt..?

Meillä esikoinen oli koliikki ja jaksoi kyllä huutaa. Mutta ei häntä yksin jätetty huutamaan, mutta ei me vanhemmat sitä huutoa mitenkään saatu loppumaan. Loppui sitten kun tunnit tuli täyteen huutamista. Vauva oli kärrynkopassa, jota heijattiin jne. mutta ei sitä koko aikaa jaksanut sylissäkään pitää.

Apua saa, kun sitä hakee! Suurin osa pienten lasten vanhemmista on taatusti väsyneitä, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että pienen vauvan huudattaminen on väärin.

Läheisen ihmisen sylissä kai lapsi parhaiten rauhoittuu.

Onko sulla ollut koliikkilasta?Mä seurasin läheltä kaveria jolla molemmat sen lapsista ovat olleet pahoja koliikkitapauksia ja huusivat kaiket illat. Kun siihen ei auta mikään, koittivat kaikkea mitä voi keksiä: syliä, heijaamista, sitteriä, vaunuja, kaukaloa, mahallaan, kyljellään, selällään, hierontaa, vyöhyketerapiaa ja ties mitä. Eikä auttanut, vauva sen kun huusi joka ilta kuin kello. Kunnes loppui itsestään.

Mulla on ollut koliikkivauva, joka huusi ei pelkästään illalla vaan aina. Kaikki tehtiin, erikoislääkärit ja vyöhyketerapeutit. EI mitään apua. On parempi laittaa lapsi sänkyyn huutamaan ja mennä itse ulos jos ei kestä. Oman vauvan jatkuva huuton pahinta mitä olen elämässäni kokenut. Koska tuskaahan siinä huudetaan.

Minä en olisi pystynyt jättämään vauvaa yksin huutamaan. Kun väsymys oli pahimmillaan ja pelkäsin että pudotan lapsen väsymyksestä, niin laskin vauvan meidän sängylle, menin itse viereen makaamaan, ja pidin kädestä kiinni. Vauvan huuto ei itseasiassa ollut pienempää oliko hän ilman syliä vai ei, mutta en itse vaan voinut jättää häntä.

:hug: voi ei! Varmaan oli rankkaa! Mutta onneksi ei ollut ikuista

Kiitos Joo, oli kamalaa. Onneksi oli isovanhemmat, jotka päästivät äidin pariksi tunniksi nukkumaan, ja mies joka hoiti kodin. Mutta kun se loppui niin elämä tuntui helpolta