Olen opiskelija ja raskaana :/

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Hyvä on saada lapset nuorena, kun vielä jaksaa valvoa ja juosta perässä.

Toisin siis kuin enemmistöllä lasten saajista eli kolmekymppisillä, jotka odottavat, että on varaa omakotitalolainaan, ennen kuin perustavat perheen.
 
En ole aikeissa käydä abortissa. Lapsen isä on mukana kuvioissa mutta ei asuta yhdessä. Kokemuksia lapsen hoitamisesta tällaisessa tilanteessa?
Neuvolasta nykyään saa hyviä paikkakuntakohtaisia vinkkejä ja ohjausta, kannattaa kysyä sieltä. Mutta eikös se mene suunnilleen samoin kuin työssäkäyvälläkin, päiväkotikuviot jne. Toki opintoja joutunet siirtämään tai yrittään etänä opiskella vauva-aikana/minkä ajan sitten joudutkaan äitiys-ja vanhempainvapaalla olemaan. Kelasta kannattaa kans pikimmiten varmistella kaikki korvausjutut ettei sitten tule sekaannuksia opintotukien yms. kans....
Ja pahoittelut että vastasin vaikka kokemusta juuri tuosta tilanteesta ei ole. Kyllä ne asiat lutviutuu kuitenkin, ihanaa että pidät lapsen:)
 
  • Tykkää
Reactions: KalaMies
vierailija
Hyvin kaikki menee! Itse tein raskaana ollessani kaksoistutkinnon loppuun, ja pienen lapsen kanssa AMK tutkinnon päälle. Hieman voi olla viivästyksiä tai joku kurssi alle riman, mutta ei väliä, pääasia että teet juuri niitä asioita lapsen kanssa tai ilman mitä haluat!
 
vierailija
Hyvä on saada lapset nuorena, kun vielä jaksaa valvoa ja juosta perässä.

Toisin siis kuin enemmistöllä lasten saajista eli kolmekymppisillä, jotka odottavat, että on varaa omakotitalolainaan, ennen kuin perustavat perheen.
Kuinka pitkään oletat ihmisten "juoksevan" lasten perässä. Jos 30nä saa lapsen, niin kyl siin jaksaa viel kolmivitosena... tai vaikka nelivitosena.
Vai kuinka aikasin sä rapistuit?
Kuinka vanhat sul lapset oli kun "juoksit" viel perässä?
 
  • Tykkää
Reactions: m.e.k.
Hyvä on saada lapset nuorena, kun vielä jaksaa valvoa ja juosta perässä.

Toisin siis kuin enemmistöllä lasten saajista eli kolmekymppisillä, jotka odottavat, että on varaa omakotitalolainaan, ennen kuin perustavat perheen.
Ei se ihan noin mene. Lapsia tehdessä on parempi kun ollaan parisuhteessa ja asutaan yhdessä.
Mistä tiedät miksi jotkut saavat lapset 30+?
 
vierailija
Itse vuoden päästä 30 ja vieläkin tuntuu etten ole valmis lapsille. Olenkohan ikinä..
2 v ettinyt sopivaa taloa ja sellaista ei vaa ole. Ja kyllä, ensin talo ja sitten lapsihaaveet. Muuten ei pankki anna lainaa ku johonki pieneen.
 
vierailija
Itse vuoden päästä 30 ja vieläkin tuntuu etten ole valmis lapsille. Olenkohan ikinä..
2 v ettinyt sopivaa taloa ja sellaista ei vaa ole. Ja kyllä, ensin talo ja sitten lapsihaaveet. Muuten ei pankki anna lainaa ku johonki pieneen.
Sosiaalinen paine talon hankintaan on kova. Lähes kaikilla lapsiperheillä sellainen on täällä meillä päin, ja niillä joilla ei ole ovat enimmäkseen syrjäytyneitä yms.
 
vierailija
Hyvin kaikki menee! Itse tein raskaana ollessani kaksoistutkinnon loppuun, ja pienen lapsen kanssa AMK tutkinnon päälle. Hieman voi olla viivästyksiä tai joku kurssi alle riman, mutta ei väliä, pääasia että teet juuri niitä asioita lapsen kanssa tai ilman mitä haluat!
olitko yksinhuoltaja ja silti jaksoit opiskella vai oliko puoliso auttamassa tai muuta tukiverkkoa? Entä talousasiat maksoitko kaikki itse vai oliko joku jakamassa kuluja?
 
jatkan vielä.. vauva vie 24/7 aikaa äidiltä, milloin siinä opiskelee? Yöllä vai ja silloinkin olet hereillä syöttämässä vauvaa.
Toisten vauvat nukkuu niin paljon ja ovat helppoja että onnistuu ihan hyvin. Ikinä vaan ei voi etukäteen tietää millainen tulokas tulee, itselläni ei olisi ollut pienintäkään mahdollisuutta, molemmat vauvat/lapset olleet niin vaativia ja huonosti nukkuvia että etenkin kakkosen kanssa kaikki aika oli lähinnä hengissä selviämistä päivästä toiseen ekat neljä vuotta.
 
vierailija
Toisten vauvat nukkuu niin paljon ja ovat helppoja että onnistuu ihan hyvin. Ikinä vaan ei voi etukäteen tietää millainen tulokas tulee, itselläni ei olisi ollut pienintäkään mahdollisuutta, molemmat vauvat/lapset olleet niin vaativia ja huonosti nukkuvia että etenkin kakkosen kanssa kaikki aika oli lähinnä hengissä selviämistä päivästä toiseen ekat neljä vuotta.

Ja vaikka nukkuisi suht. hyvinkin, ainakin minä olin ihan "seinäkello" ja zombi kaikki päivät ja yritin vaan palautua. En olisi mitään järkevään kyennyt siinä vauva-arjen keskellä saati opiskelemaan.
 
Ja vaikka nukkuisi suht. hyvinkin, ainakin minä olin ihan "seinäkello" ja zombi kaikki päivät ja yritin vaan palautua. En olisi mitään järkevään kyennyt siinä vauva-arjen keskellä saati opiskelemaan.
Jep. Ei sitä voi etukäteen päättää miten se menee, hormonitkin saattaa toimia eritavalla. Esikoisesta olin ihan ylikierroksilla pitkään ja jos hän olisi ollut hyvin nukkuva niin olisin pystynyt vaikka mihin. Kuopuksen kanssa todellakin tuntui siltä ettei tästä selviä hengissä... ja kuopuksen kohdalla oli mies apuna, tosin hän oli yhtä hajalla kuin minä, hän kuitenkin kävi töissä eikä saanut nukuttua juurikaan sen enempää kuin minäkään. Esikoisen aikana mies oli 12h vuorotöissä ja reilu 2h työmatkat päälle joten hän ei ihan hirveästi kyennyt autteleen, vapaat meni asioiden hoitamiseen ja palautumiseen.