Olen niin väsynyt tunteisiini..

[Ihastunut]

Olen niin väsynyt omiin tunteisiin. Oon ihastunut väärään ihmiseen. Ja en pääse tästä yli. Oon niin väsynyt tähän tunteisen vuoristorataan.

 

[vierailija]

Mäkin olen ihastunut toiseen, vaikka olen varattu. Sellasta se elämä on. Ja on tää ihastus jo varmaan 3 näiden melkein kymmenen vuoden yhdessä olon aikana. Ei ikinä onneks ole tapahtunut mitään ja kyl ne sit lopulta menee ohi tai tulee vaan uus ihastus. Veikkaan vaan, että kun kyllästyy nyksään niin aivot temppuilee ja pistää väkisin ihastuu millon mihinkin. Ihan normi juttu. Välil mietin et onko se joku hätä huuto, että suhtees ei kaikki hyvin. Ehkä mutta mä en usko että se olisi yhtään sen helpompaa tai kivempi sen ns. Ihastuksen kaan kanssa se elämä. Oikeestaan tässä tulee aika kyyniseks pitkässä suhteessa. Oppii hyväks vittuilijaks jos ei muuta Jos kantti kestää niin antaa palaa. En usko yksi avioisuuteen, mutta asiat voi silti tehdä toista kunnioittaen. Ei tarvii huudella jos käy vierais tai on ihastunut. Ihan turhaa draamaa. Paitsi jos nyt haluu erota.

 

[Zariza]

Ero tulee yllättäen, ihan puskista. Kun toinen on vuosikaudet maistellut ja tiennyt sinunkin maistelevan, ja jos ei tiennyt, niin onko sillä silloin enää välilä? Tulee se aika, kun löydät sinulle sen oikean, ja sinulle sopivaan aikaan. Lasket vuosia, lasket rahoja, tajuat, että lapsesi ovat pian tarpeeksi isoja, ymmärtämään. Haluat kokea tämän luvun, ja varmasti sen viimeisen luvun, joka on odottanut sinua, teitä.
Luotatko kohtaloon? Jos et vielä, niin tulet luottamaan, viimein silloin, kun pää ei kestä enää järkeillä. Olet väsynyt järkevään elämään, ja annat palaa.

 

[Ihastunut]

Joo sellaista se tieten elämä on.. tämä ihastus kyseiseeen ihmiseen kestänyt jo kauan.. ensimmäisen kerran hänet näin 6v sitten ja heti ihastuin. Ja tää pahenee vaan kokoajan. Neljän vuoden ajan oltu toisinaan melko tiiviisti yhdessä töiden vuoksi. Välillä olen kuvitellut kaiken olevan jo ohi kunnes taas tunteet nostaa päätään. EN VAAN enää JAKSA!! Tekis mieli vaa märistä kokoajan, en saa ajatuksilta hetken rauhaa. Ei ole ketään kenelle puhua. Vaikka en hetkeäkään usko että kyseinen ihminen minuun olisi ihastunut. En näe itsessäni mitään syytä miksi olisi.

 

[vierailija]

Joo ymmärrän tsemppiä! Jos olette molemmat varattuja niin yritä keksiä hyviä puolia siitä nykyisestä ja miinuksia siitä ihastuksesta. Sillee yleensä pääsee järki taas peliin. Ihastuminen on ihan tavallista ja tosi moni just ihastuu työkaveriin. Tai sit vaan sanot työkaverille että saatat olla häneen ihastunut ja jos tulee täys tyrmäys mitä luuletkin niin ehkä se auttaisi jopa unohtamaan. Koska pakit aina on ilkeitä niin siinä vaihees viimeistään ei enää ole ihastunut toisesta. Tsemppii

 

[Ihastunut]

Tunteistani en kehtaa hänelle puhua, sen jälkeen olisi kyllä erittäin vaivaannuttavaa kulkea töissä. Täytyy alkaa ajatella häntä "negatiivisen kautta" jos se yhtää helpottais. Oon niin ahdistunut. Jos hän sanoisi/näyttäisi ihastumisensa minua kohtaan se olisi menoa sitten. Mutta onneksi hänellä ei ole tunteita minua kohtaan. Tai vaikka jotain vähäistä olisi ei hän koskaan onneksi niitä tule julki tuomaan, se on varmaa.

 

[Ihastunut]

Täällä taas ajatuksiani pyörittelen. Arvon, lähdenkö illalla samaan harrastukseen kyseisen miehen kanssa (pyytänyt useaan kertaan sinne). Mutta en uskalla lähteä. Ja oon niin kiukussaan kun lopetettiin yhteinen harrastus enkä kehtaa häntä siihen takasi kysyä koska pelkään että lopetti siksi että ei vaan oikeasti sitä halua minun kanssa harrastaa. Millon mää "paranen" tästä.