Olen ihan kauhea ihminen...

[Helekkarin Heittomerkki]

[QUOTE="Vieras";28547444]No, jos lemmikin ottaa niin mielestäni vastuu on kannettava loppuun asti, vaikka rankkaa olisikin.
Ei niin, että kun vähän vituttaa, lemmikki annetaan pois tai lopetetaan. Tiesithän kanit ottaessasi, että niissä on tekemistä, vastuuta ja huolta vaikka oma elämäntilanteesi muuttuisi?

Meilläkin on kaksi suurta koiraa ja pieni vauva, kyllähän nuo hurtat hermoille ottavat hyvinkin paljon tällä hetkellä kun ei aika ja jaksaminen niiden huomioimiseen riitä mutta en IKINÄ edes harkitsisi niiden poisantamista/lopettamista. Yritän parhaani mukaan huomioida myös koiria, mutta tällä hetkellä se on väkinäistä, mutta ihan taatusti ohimenevää. Kyllä minulla mieskin tällä hetkellä välillä ottaa todella paljon hermoon ihan ilman syytä (väsymys+vauva itkee mahavaivoja ja siitä seuraava avuttomuuden tunne itselle=vitutus kaikkea kohtaan), mutta en minä häntäkään pihalle heitä

Mutta onhan tämäkin vähän kakspiippuinen juttu, jos vaihtoehtona on sitten kanien hylkääminen jonnekin nurkkaan pieneen häkkiin, on varmasti parempi niille saada uusi koti. En tiedä, miten kanit kiintyvät ihmiseen (en siis tunne kys. eläintä yhtään) mutta koirillehan esimerkiksi oma lauma on todella tärkeä ja laumasta erottaminen traumaattista.[/QUOTE]

Mies ja koira nyt kuitenkin on vähän eri asioita. Mies ymmärtää, kun kerrot, että olet väsynyt, koira ei. Koira voi stressaantua paljonkin siitä, jos omistaja on koko ajan kärttyinen ja jättää sen huomiotta.

Ihan vähällä en itsekään hyväksy, että lemmikit laitetaan pois lasten tieltä, mutta joskus se voi olla lemmikillekin parempi.

 

[purjosipuli]

Sukkana vaan apulaan ilmoitusta että puput saa kun hakee vaan ja katsoo että ovat asiallisen oloista porukkaa. Vastuuta on nimenomaan se että tajuaa luovuttaa siinä kohdassa ku pupuille ei ole enää niiden vaatimaa aikaa.

 

[järki käteen]

[QUOTE="hmm";28547696]Minua ihmetyttää tällaiset eläimistä luopumiset kun tulee vauva.. Kai sitten suurin osa ihmisistä on vaan patalaiskoja. Itse olen yksini huoltaja ja minulla on 2 isoa koiraa, kaksi kissaa, kaksi kania ja pieni akvaariokin ja sekaan syntyi helmikuussa vauva eikä mitään ongelmia. Miksi olisikaan, elukat ovat perheenjäseniä ei mitään roskia jotka hylätään vain siksi että laiskottaa. Sen ymmärrän että tuo kuseminen saattaa vituttaa, se voi olla jotain vanhuuden ongelmia. Minä pitäisin sitten vaan enemmän häkissä jonne paljon tekemistä, oksia ja herkkuja ja saisivat elää loppuelämänsä onnellisina pullukoina . Minä jouduin viemään yhden pupuistani lopetettvaksi viime vuonna kun sairaus veti niin tuskaiseksi ettei voinut enää liikkua ja silti tuli ihan murhaaja olo vaikkei muuta ollutkaan tehtävissä..[/QUOTE]

Nyt olisi jo korkea aika miettiä oikeasti sitä uutta lasta. Olen nähnyt tuollaisissa perheissä likaisia ja ihanien perheenjäsen-koirien naarmuttamia lapsia. Harvoin mietin lastensuojeluilmoituksen tekemistä, mutta lemmikkien syrjäyttämien lasten tapauksissa olen miettinyt.

 

[---*]

No et oo tosissas? Eläin on nimenomaan VAIN eläin. Ihminen on itsekäs kun rinnastaa eläimen itseensä.

Todellakin olen tosissani. Perustele tuo, että ihminen on itsekäs rinnastaessaan itsensä eläimeen.

Eikä tässä ole kyse siitä, onko lemmikkinä hevonen, koira vai pupu. Vaan se, miten jollekin tulee mieleen tietoisesti viedä lemmikki tapettavaksi, kun ei itse jaksa - onko jaksamisen puute pupun vika. Ja vielä ap:n tapauksessa puput ovat olleet osa perhettä seitsemän vuotta. No, kukin oman moraalinsa mukaan. Itse en pystyisi vaan etsisin kaneille uuden kodin.

 

["noh"]

Miksei kaneille voisi edes yrittää etsiä uutta kotia? Esim. sellaista jossa ne pääsee ulkohäkkiin kesällä? Vaikkei eläimet tajuaiskaan kuolemista eikä kärsis, niin miksi muka uusi koti olisi huonompi vaihtoehto, sillä ehdolla että se on hyvä koti??

Olen ite eläinrakas ja joutunut tekemään vaikeita päätöksiä. En kylläkään vauvan tulon vuoksi. Ja kyllä se vauva on mun mielestä aika painava syy miettiä oikeesti mitä jaksaa ja kannattaako kärsiä vaan sen vuoksi että kun se eläin on rakas ja siitä pitäisi olla vastuussa koko loppuelämä!

Ymmärrän täysin miten rankkaa tuo on! Meillä oli kani, nuori kylläkin, sisäsiisti oli tullessaan. Häkkiä pidettiin auki ja sai olla vapaana mutta oli vain tietyssä huoneessa, luultavasti sen takia kun talossa on myös koiria. No yhtäkkiä se sitten innostuikin valloittamaan koko taloa reviirikseen ja aloitti helvetillisen merkkailun. Pissasi kaaressa seinät, matot, kaiken mitä eteen osui! Sainpa naamallenikin useammat ruikut! Papanat siihen vielä lisäksi! Sitten se vielä kävi koiriin kiinni ja pakko siinä oli päätöstä tehdä järkevämpään suuntaan, hulluksihan siinä meinasi tulla! Enkä todellakaan tiennyt että kaniin käytös voi muuttua noin hankalaksi, oma typeryyttäni kai. Joka tapauksessa, etsittiin kanille uusi hyvä koti ja nyt se saa olla toisten kanien kanssa kesät ulkona

Päätös on rankka mutta kyllä sä itse sisimmässäsi tiedät mitä kannattaa tehdä.

 

["vieras"]

Mulla olis jänispataresepti, kelpaako? Sain sen Päättömältä.