Olen alkanut inhota läheisille ihmisille soittamista

[..vieras..]

Yksinkertaisesti siksi, että elämäni nyt vaan on tällä hetkellä niin tylsää ja tapahtumaköyhää.

Ätini esimerkiksi odottaa minun soittavan ainakin kerran viikossa, mutta tuntuu niin tarpeettomalta ja hölmöltä soittaa, kun ei kuitenkaan ole mitään muuta kerrottavaa, kuin että elämä jatkuu entiseen malliin ja mitään uutta ja erityistä ei ole tapahtunut.
Kuten ei tapahtunut viime viikolla, eikä sitä edellisellä, eikä myöskään tapahtunut kuukausi sitten, eikä myöskään suurella todennäköisyydellä myöskään tule tapahtumaan lähitulevaisuudessakaan.

Äitini (ja muut läheiset) tietysti sanoo loukkaantuvansa, jos en enää soittelisi säännöllisesti, mutta epäilen toisaalta suuresti, että paljonko häntäkään kiinnostaa jutella kanssani, kun minulla ei ole ikinä mitään mielenkiintoista ja tapahtumarikasta kerrottavaa kuulumisistani.

 

["hmmm"]

Mitäs jos soittamisen tarkoitus onkin kysellä läheistesi kuulumisia...?

 

["Vieras"]

Mua taas ottaa päähän se, että mulla on niin vähän aikaa juoruilla puhelimessa ja sitten kun vihdoin on aikaa ja soitan (esim. mummolle) niin sitten päivitellään ensin 1/2 tuntia kun ei ole soittoa kuulunut ja kuinka sitä nyt NIIIN kiireisiä ollaa jne. Sen ajan jos käyttäisi kuulumisten vaihtoon niin ehtisin ehkä soittaa vielä jollekkin toisellekkin. Ja mitä enemmän tota valitusta, sitä vähemmän haluan soitella.

 

[pönttöjä sukulaisia]

jälleen kerran täytyy suositella tuota, että tekee kotihommia puhelimessa. silloin ei suututa lainkaan samalla tapaa se jahnaaminen ja ruikutus.