O
Onnekas odottaja
Vieras
Olen seurannut täällä tämän odotusajan näitä keskusteluja ja ihmettelen, että eikö tosiaan ole olemassa yhtään vaivatonta ja kärsivällistä odottajaa (muuta kuin minä)?
En nyt halua kehua omaa odotustani tai tuottaa pahaa mieltä kenellekään oikeasti vaivalloiselle sillä, että oma odotukseni on sujunut aivan mallikkaasti, mutta todellakin ihmettelen, että miksi melkein kaikki valittaa jostain? Ainahan sanotaan, että "raskaus ei ole sairaus", muttä täällä se vaikuttaa olevan sairaus melkein kaikille. Onko odottajista vain tullut herkempiä valittamaan vai mistä kenkä puristaa? Itse ainakin huomaan, että moni valittaa pikkaisen liian herkästi... Osasta taas en voi tietää onko heidän sietokykynsä herkempi vai liioitellaanko täällä. Kenenkään joka ei liioittele, ei tietenkään tarvitse vetää nyt hernettä nenään tästä. Uskon kyllä aivan vahvasti, että odotusaika voi olla todellista tuskaa joillekin ja vaatii kovempiakin hoitotoimenpiteitä. Jaksamisia heille!
Olen kuitenkin tullut lukeneeksi juttuja, joissa esimerkiksi valitellaan kun ei saa kuin muutaman tunnin yöunet ja muuta sellaista... Vauva puskee ikävästi alaspäin jne... No itse hädin tuskin nukun lainkaan ja vauva puskee täälläkin, en ole kuitenkaan kokenut asiaa mitenkään mainitsemisen arvoiseksi. Kyllähän se sieltä alkaa varmaan viimeistään alateitse synnytyksessä puskemaan, mutta kuuluu ihan odotusaikaan kuten isolla osalla se unettomuuskin. Kyllä se vauvan puskeminen täälläkin tuntuu, että pissa tulee ja kaikki samat jutut, mutta en nyt jaksa tuollaisista pienistä valittaa. Siis ymmärrän myös tässä eron, että sen voi aivan hyvin mainita mitä vauva puuhaa ja miltä tuntuu, mutta jotkut tekevät siitä oikein kunnolla valitettavan asia kuten tuon nukkumisen. Ajattelin kestää sen nyt, kun olen raskaaksi hankkiutunutkin. Ei ollut mikään yllätys. Itselläni on vielä toinenkin lapsi hoidettavana, mutta joillain tosiaan on rankkaa vaikka esikoinen vasta kyseessä eikä ketään muuta pyörimässä siinä jaloissa. Ei täällä nukuta päivisinkään. Nykyään on totuttu liian helppoon ehkä.
Sitten... Usein viimeistään kun 36 vk tulee täyteen, niin johan aletaan päivttelemään, että ei se vauva sieltä ikinä tule ja yliajalle mennään... Kaikkea yritetään tehdä jotta synnytys voisi jo käynnistyä ja odotetaan niin kovin, että vauva jo tulisi... Eihän se vauva ole vielä edes täysiaikainen! Vauva on täysiaikanen vasta viikkojen 37-42 välissä ja kaikki tällä välillä on normaalia. "Yliajalle" mennään siis vasta kun 42 menee rikki. Itse olen todella tyytyväinen siihen, että vauva tulee kun on valmis ja haluaa tulla... Toivon vain, että ajoittuisi tuohon haarukkaan, sillä riskit valittettavasti kasvaa suuntaan ja toiseen.
No niin, ne jotka valittavat täysin syystä, ei ole mitään syytä vetää tästä hernettä nenään, sillä heillä on aivan täysin hyvä syy purkaa turhautumistaan, mutta teille muille toivon enemmän kärsivällisyyttä. Sairauden pitäisi olla poikkeustila, eikä olettamus. Raskausaikanakin ollaan terveitä, kunnes toisin todistetaan. Ymmärrän myös että osa synnytyksistä on syytä käynnistää ennen aikojaan, sillä odottamisella voi olla vakavammat seuraamukset.
Nyt vain kiinnostaa, että olenko tosiaan ainut, jota ei turhat vaivat paina? Toivooko joku muukin, että lapsi syntyy juuri silloin kun on sen aika?
En nyt halua kehua omaa odotustani tai tuottaa pahaa mieltä kenellekään oikeasti vaivalloiselle sillä, että oma odotukseni on sujunut aivan mallikkaasti, mutta todellakin ihmettelen, että miksi melkein kaikki valittaa jostain? Ainahan sanotaan, että "raskaus ei ole sairaus", muttä täällä se vaikuttaa olevan sairaus melkein kaikille. Onko odottajista vain tullut herkempiä valittamaan vai mistä kenkä puristaa? Itse ainakin huomaan, että moni valittaa pikkaisen liian herkästi... Osasta taas en voi tietää onko heidän sietokykynsä herkempi vai liioitellaanko täällä. Kenenkään joka ei liioittele, ei tietenkään tarvitse vetää nyt hernettä nenään tästä. Uskon kyllä aivan vahvasti, että odotusaika voi olla todellista tuskaa joillekin ja vaatii kovempiakin hoitotoimenpiteitä. Jaksamisia heille!
Olen kuitenkin tullut lukeneeksi juttuja, joissa esimerkiksi valitellaan kun ei saa kuin muutaman tunnin yöunet ja muuta sellaista... Vauva puskee ikävästi alaspäin jne... No itse hädin tuskin nukun lainkaan ja vauva puskee täälläkin, en ole kuitenkaan kokenut asiaa mitenkään mainitsemisen arvoiseksi. Kyllähän se sieltä alkaa varmaan viimeistään alateitse synnytyksessä puskemaan, mutta kuuluu ihan odotusaikaan kuten isolla osalla se unettomuuskin. Kyllä se vauvan puskeminen täälläkin tuntuu, että pissa tulee ja kaikki samat jutut, mutta en nyt jaksa tuollaisista pienistä valittaa. Siis ymmärrän myös tässä eron, että sen voi aivan hyvin mainita mitä vauva puuhaa ja miltä tuntuu, mutta jotkut tekevät siitä oikein kunnolla valitettavan asia kuten tuon nukkumisen. Ajattelin kestää sen nyt, kun olen raskaaksi hankkiutunutkin. Ei ollut mikään yllätys. Itselläni on vielä toinenkin lapsi hoidettavana, mutta joillain tosiaan on rankkaa vaikka esikoinen vasta kyseessä eikä ketään muuta pyörimässä siinä jaloissa. Ei täällä nukuta päivisinkään. Nykyään on totuttu liian helppoon ehkä.
Sitten... Usein viimeistään kun 36 vk tulee täyteen, niin johan aletaan päivttelemään, että ei se vauva sieltä ikinä tule ja yliajalle mennään... Kaikkea yritetään tehdä jotta synnytys voisi jo käynnistyä ja odotetaan niin kovin, että vauva jo tulisi... Eihän se vauva ole vielä edes täysiaikainen! Vauva on täysiaikanen vasta viikkojen 37-42 välissä ja kaikki tällä välillä on normaalia. "Yliajalle" mennään siis vasta kun 42 menee rikki. Itse olen todella tyytyväinen siihen, että vauva tulee kun on valmis ja haluaa tulla... Toivon vain, että ajoittuisi tuohon haarukkaan, sillä riskit valittettavasti kasvaa suuntaan ja toiseen.
No niin, ne jotka valittavat täysin syystä, ei ole mitään syytä vetää tästä hernettä nenään, sillä heillä on aivan täysin hyvä syy purkaa turhautumistaan, mutta teille muille toivon enemmän kärsivällisyyttä. Sairauden pitäisi olla poikkeustila, eikä olettamus. Raskausaikanakin ollaan terveitä, kunnes toisin todistetaan. Ymmärrän myös että osa synnytyksistä on syytä käynnistää ennen aikojaan, sillä odottamisella voi olla vakavammat seuraamukset.
Nyt vain kiinnostaa, että olenko tosiaan ainut, jota ei turhat vaivat paina? Toivooko joku muukin, että lapsi syntyy juuri silloin kun on sen aika?