Neuvoja on monenlaisia ja voihan niitä aina kokeilla, jos joku vaikka tepsisi..Alkuperäinen kirjoittaja Ihmemaan Liisa:Onnea valitsemallasi tiellä...mut aika pieni näkyy sun lapsi vielä olevan kiristettäväksi ja lahjottavaksi. Jos on kovin omapäinen tapaus, niin samaa vääntämistä on tiedossa vielä monesti ja joka asiassa. Meillä on yksi kovapäinen tapaus ja hänelle on parhaiten tepsinyt joko-tai-metodi. Uhmata ja vääntää esikoinen jaksaa vaikka puoli päivää, jos siihen lähtee mukaan...Alkuperäinen kirjoittaja Gabriela:Kokeilen nyt siten tätä kiristystä kun lahjota ei eilen auttanut.. Pihalle ei nälissään lähdetä, koska aina aamulla ensimmäisenä lähdössä ulos ja kyllä täytys ensin oppia aamupala syömään..
Nälkä on yleensä paras motiivi syödä, joten jos ei nyt maistu niin sitten maistuu seuraava ruoka. Joka ei mun mielestä pidä olla se aamuinen, vaan sitä mitä muutenkin olit suunnitellut laittavasti lounaaksi. Mitä vähemmällä syömistemppuilut sivuuttaa, sitä helpommalla lopulta pääsee. Syödä pitää kuitenkin monta kertaa päivässä, joten parempi vaikka jättää yksi ateria tai pari ateriaa syömättä kuin lähteä taistelemaan joka aterialla.
Neuvolassa voidaan neuvoa vaikka mitä, mutta nekään nevuvot eivät päde kaikkiin, vaan pitää vähän kokeilla ja kuulostella mikä on paras keino oman lapsen kanssa. Ja suoraan sanottuna teidän terkkarin neuvo syömisen suhteen on suoraan -70-luvulta ja joutaisivat ö-mappiin.
Juu ruokaan syösään sitten kun on päivä ruoka, mutta se on tuo puuro.. jos ei kelpaa nini katsotaan välipalalla.. Ja täs nyt ollaan oltu jo syömättä kun yksi ateria päivässä jo kolmatta päivää et on niitä aterioita jäänyt väliinkin..
Varmasti saan vänkätäkkin, sen tiesin jo kun lapsia rupesin hankkimaan, jompaan kumpaahan niiden on kuitenki vanhemmistaan tultava mut mikäs tässä, kun ottaa asian huumorilla ei itseensä..
Mitä toi joko-tai tarkoittaa? Mä ymmärsin, että joko syöt tai sitten ei mennä pihalle on just toi joko tai..