nyt olen väsynyt!parisuhde/uusiperheen onni asiaa

[neuvoton]

meillä on 5vuotta ollu uusioperhe, neljä lasta yksi näistä yhteinen. yksi lapsista on vaikea lievästi sanottuna, ei ole päivää ettei jotain olisi. arestia, huutoa, kokeilua eri keinoin mikään ei auta. ei ole ad/hd tutkitaan onko jotain neurologista; käyttätymishäiriöitä;tekee tuhmaa, varastlee kotona kaikilta, ei voi luottaa, kiusaa muita, ei välitä rangaistuksista yms.. ihan siis mahoton tapaus. no mut asiaan...
siis nyt taas kerran varmaan viidettä kertaa suhteemme aikana mies sanoo ettei jaksa tätä lasta, ehottaa että sen tarrtis muuttaa muualle tai hän lähtee. toinen vaihtoehto on että mä hoidan lapsen täysin (ala-asteikäinen kyseessä)ja pidän lapsen pois miehen silmistä tai en näe miestä enää yms... lapsi menossa tutkimuksiin laajoihin ja ehä pääsemme perheenä psykologian ammattilaisen käynnille mitä toivoisin, ongelma on vaan etten tiedä lähteekö mieheni sinne. mua rassaa meidän suhteessa se että mä hoidan kaiken, lapset , kodin (mies tekee "miesten hommia "kyl ja on päivät töissä) tlousasiat, lasten juhlat menot , meidän asiat oikeestaan juoksevat siis. joskus auttaa kyl lapsten hoidossa käy ulkona yms.. ja aamulla pissattaa koira; aattelee et kaikki muu kuuluu mulle kun olen kotona.
mut siis tää juttu on tosi ongelma rakastan miestä, en tykkää suhtautumisesta tähän vaikeeseen ei omaan lapseen. mielestäni on väärin että mies voi päättää milloin on lasten kans ja kenen lapsen kans on tekemisessä yms.. ei kypsää, aikuismaista saatikka vanhemman käyttäytymistä. tilanne on mielestäni niin et jos uusioperheeseen lähtee mitä oikein sit odottaa...mulla oli kolme lasta kun tavattiin, nyt minun pitäisi luopua yhdestä ja valita mies...
olen ihan pihalla ja mua ahista tää tilanne!
kaipaan mielipiteitä ajatuksia mitä pitäisi tehdä/ajatella/jutella mihen kanssa

 

[Micosa]

Uhmaamishäiriö?Siis lapsella ei miehellä.

 

[chrissy]

perheneuvolaan ehdottomasti!

 

[sori]

noi hymiöt ei kuulu asiaan tulivat vaan ku yritin laittaa sulut...

 

[chef]

no jopas.

Mulla joka ikinen lapsi menee heittämällä miehen yli tärkeysjärjestyksessä, joten jos mies ei halua jonkun lapseni kanssa elää, hän voi ihan vapaasti muuttaa muualle. Lupaan vaikka vielä auttaa asunnon etsimisessä ja tavaroiden ulos kantamisessa.

 

[v]

mies pihalle.

 

[Kohta kolmen äiti, uusperheellinen myös]

Siis pitää valita luovutko miehestä vai omasta lapsestasi...ööö.. ei pitäis äidille olla kovin vaikea päätös, jos mies kerta on noin lapsellinen!

 

[..]

chrissy perheneuvolaan olen ollut yhteydessä monesti ovat sitä mieltä lapsen osalta etteivät osaa tarjota apua kun heidän mielestään kasvatuksessa ei ole ongelmaa(tai vanhemmuudssa jota he tukevat lähinnä perhekursseilla yms, opettavat miten olla vanhempi), olen itse lähihoitaja ja olemme kokeilleet eri keinoja...en tiedä ottaisivatko nyt sit miehen ja minut...muuten kolme lasta hyvinkäyttäytyviä ns.normaaleja...ainut mikä lapsella sujuu on koulu onneksi, joskus olen miettinyt onko hän kenties tosi fiksu ja tekee juttuja koska voi! mut siis ymmärrättekö miltä tuntuu että muh pitää valiata lapsi vai mies..tai siis jos ajattelen lasta jätän meihen ja olen onneton jos toimin toisin ja luopuisin lapsesta olisin onneton...

 

[...]

mun tausta on että olen ollu vuosia yh..tiedän kyl mitä se on ja en todellakaan haluaisi sitä, mut en nytkään ole onnellinen kun koko ajan odotan milloin tulee taas jotain...ja lapsen kanssa olen tosi kovilla hän on lapsi jota on välillä tosi vaikea rakastaa... vaika kuinka haluaisi, ongelmia ollu 7vuotta....mut jousdunko taas sit ajattelemaan pelkkiä lapsia kuten aiemmin olen joutunu lasten takia joutunu luopumaan tosi paljosta....

 

[en kirjoita tummennettuna]

Kauhea sanoa ääneen, mutta toisaalta ymmärrän miestäsi. Meillä on uusioperhe ja välillä viikonloppuisin toivon, että toinen lapsista ei tulisi. Hänellä samantapaisia oireita ja tutkittukin on. Lapset siis miehen. Toisaalta rakastan mieheni lapsia myös paljon, mutta omaa toki vielä enemmän. Miehelle kaikki lapset taas tietenkin ovat samalla viivalla.

Se on ehdottomasti väärin, että mies asettaa valintatilanteen, eihän kukaan rakastava vanhempi voi luopua lapsestaan jos ei tilanne ole NIIN PAHA (esim. erittäin paha, laitoshoitoa vaativa kehitysvamma tms..)

Ehkä mies on vähän kärkkäästi esittänyt asian? Mutta jos tosiaan on sitä mieltä niin ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ ANNA EDES MAHDOLLISUUTTA TUOLLAISELLE VALINTATILANTEELLE. Se ei ole vaihtoehto. Miehelle voi sitten näyttää ovea.

Hän on tiennyt, kun sinut on ottanut, että lapsia on kolme. Samoin olen itse tiennyt, kun menin naimisiin, että miehelläni on lapsia ja ne tulee olemaan ensisijaisia miehelleni AINA.

Perheneuvolaan ja jos miestä ei kiinnosta niin eron harkitseminen on mielestäni järkevää. Yksikään aikuinen ja järkevä ihminen ei aseta tuollaisia valintatilanteita, ei ikinä.

 

[....]

mä oon tosi huono sietämään toisten lapsilta huonoa käytöstä!! tuttavaperheessä on poika joka aina kyläilyn aikana kiusaa muita, rikkoo leluja, vie toisilta tavarat, vetää pöydiltä, käy ottamassa pöydästä ruokaa jonka sit kuolaa vaan siihen pöydälle!! herättää minussa kyl vahvoja tunteita, jos ajattelisin et perustaisin uusioperheen miehen kanssa jolla tommonen lapsi niin saman katon alle en kyl muuttaisi!! omiin lapsiin on erilainen tunneside ja tässä tapauksessa miehen mitta vaan on täyttynyt, ei siedä huonoa enää koska lapsi ei oma niin sietokykykin pienempi!!

 

[...]

uhmaamishäiriö,sensorisen integraation häiriö, psykologinen ongelma...sehän siinä kun en tiedä vuosia tappelein neuvolassa leurin kaa että sain lapsen ees johonki tutkimuksiin ja asia etenee liian hitaasti....kamalaa kieltää/rangaistaa kun ei tiedä onko lapsella oikeasti jotain...ongelma lista on laaja-alainen ja pitkä päällepäin levoton ei muuta outoa ei tuntevalle. osaa olla kuin enkeli kun kahdenkesken, taitava manipuloija, puhuja ja valehtelia. tuntemattomia ihmisiä vie seitsemän nolla... vaikea lapsi, ymmärrän miestäni silt' osin mut silti...vastuu on kannettava mielestäni, olemme perhe ja asiat hoidetaan yhdessä...mietin että millainen suhteeemme on oikeasti jos lapsi voi tulla väliin....

 

[..]

mä oon tosi huono sietämään toisten lapsilta huonoa käytöstä!! tuttavaperheessä on poika joka aina kyläilyn aikana kiusaa muita, rikkoo leluja, vie toisilta tavarat, vetää pöydiltä, käy ottamassa pöydästä ruokaa jonka sit kuolaa vaan siihen pöydälle!! herättää minussa kyl vahvoja tunteita, jos ajattelisin et perustaisin uusioperheen miehen kanssa jolla tommonen lapsi niin saman katon alle en kyl muuttaisi!! omiin lapsiin on erilainen tunneside ja tässä tapauksessa miehen mitta vaan on täyttynyt, ei siedä huonoa enää koska lapsi ei oma niin sietokykykin pienempi!!

lapsi on aikalailla tuollainen ei tosin sylje tai muuta, ohtuu siitä et meillä on kuri kova sellainen , jotain sentään oppinu...tietyt asiat vaan on aina käytävä uudestaan läpi(säännöt ja aina vastaus on en tiennyt) lapsi ei ymmärrä miksi meillä on sääntöjä ollenkaan, sit kun keskustellaan on sitä mieltä että niitä on hyvä olla, mutta että käymme samat keskustelut uudestaan aina kuin ekaa kertaa...asbergeriäkin epäilty lapsi vaan on tosi sosiaalinen ehkä sit voisi olla joku autismin muoto(hyvämuotoinen) en tiedä...tiedän et mitta on täynnä ja ymmärrän kylä mut silti , jos hän oikeasti rakastaa minua eikö hänen pitäisi ajatella että on tukenani/jaksaa mun vuoksi?

 

[mlps]

Onko lapsi pelkästään kotona mahdoton tapaus ? Siis esiintyykö häiriökäyttäytymistä muuallakin? Varastaako kostoksi vai muuten vaan. Ja ikä on? Eli tajuaako oikeasti tekevänsä väärin vai puuttuuko omatunto kokonaan. Ootteko kokeilleet palkitsemista eli jos on ihmisiksi yhtä monta päivää kun on ikävuosia niin saa jotain kivaa (esim. pääsee elokuviin tai jotain)? Ymmärrän kyllä miehesi taisteluväsymystäkin, itse olen uusperheen äitipuoli ja aika lujilla isännän esikoisen kanssa. Välillä tekisi mieli pakata lapsi pahvilaatikkoon ja laittaa postissa vaikka mummolaan... Lapsi siis yrittää hallita minua ja katsoo olevansa oikeutettu määräämään aikuisia ja nuorempia sisaruksiaan+kielteisten tunteiden hallinta ontuu tosi pahasti eli itkuraivareita(sisältää esineitten heittelyä, toisten läpsimistä jne.) tulee vähintään pari päivittäin (lapsi 7 v.). Mutta kyllä teillä tilanteeseen pitää saada ratkaisu. Ei tietenkään tyyliin joko lapsi tai mies vaan se, että miks lapsi käyttäytyy huonosti ja miten sitä käytöstä muokataa oikeaan suuntaan. Voisko tukiperhetoiminnasta olla apua eli lapsi olisi esim. yhden viikonlopun kuukaudessa tukiperheessä ja te muut saisitte hengähtää. Vaikka ulkoistaisit ukkos huushollista niin ei se lapsen ongelmia ratkaise.

 

[...]

Onko lapsi pelkästään kotona mahdoton tapaus ? Siis esiintyykö häiriökäyttäytymistä muuallakin? Varastaako kostoksi vai muuten vaan. Ja ikä on? Eli tajuaako oikeasti tekevänsä väärin vai puuttuuko omatunto kokonaan. Ootteko kokeilleet palkitsemista eli jos on ihmisiksi yhtä monta päivää kun on ikävuosia niin saa jotain kivaa (esim. pääsee elokuviin tai jotain)? Ymmärrän kyllä miehesi taisteluväsymystäkin, itse olen uusperheen äitipuoli ja aika lujilla isännän esikoisen kanssa. Välillä tekisi mieli pakata lapsi pahvilaatikkoon ja laittaa postissa vaikka mummolaan... Lapsi siis yrittää hallita minua ja katsoo olevansa oikeutettu määräämään aikuisia ja nuorempia sisaruksiaan+kielteisten tunteiden hallinta ontuu tosi pahasti eli itkuraivareita(sisältää esineitten heittelyä, toisten läpsimistä jne.) tulee vähintään pari päivittäin (lapsi 7 v.). Mutta kyllä teillä tilanteeseen pitää saada ratkaisu. Ei tietenkään tyyliin joko lapsi tai mies vaan se, että miks lapsi käyttäytyy huonosti ja miten sitä käytöstä muokataa oikeaan suuntaan. Voisko tukiperhetoiminnasta olla apua eli lapsi olisi esim. yhden viikonlopun kuukaudessa tukiperheessä ja te muut saisitte hengähtää. Vaikka ulkoistaisit ukkos huushollista niin ei se lapsen ongelmia ratkaise.

olemme palkinneet, jättäneet herkuitta/menoitta, jos saa palkkion/tehdään kivaa/herkutellaan , tarrataulukot, välillä ollaan katsottu läpi sormien ihan kaiken mitä ikinä voi kokeilla kokeiltu on. siksi perheneuolan psykologi ja kuntoneuvolan perhekoulut yms..eivät tule kuulemme kysymykseen kun nää on jo opittu. ei ole thma kuin kotona, jota en usko muut vain pitävät reippaana/puuhakkaana ja lapsi manipuloi minkä kerkeää. ope väittää että unelmalapsi;ei omia lapsia ja vilkkaammat taitaa viedä huomion. välillä menee sukulaisiin hetkeksi onneksi, mut muuten emme ole kaksi ikinä missään; ei ole lastenhoitajia ja rahatilanne ei salli palkata. emme ole olleet kaksin kolmeen vuoteen missään;tiedän et se on ongelma, meillä ei vain ole mahkuja toteuttaa mitään kun hoitajia ei ole!joskus yksi tai kaksi lapsista voi olla jossain mut nytkin pääsiäisenä vietimme kolmisin nuorimman kanssa aikaa tehtiin koko ajan yhdessä jotain ja nuorin ei sillei ole tuhma, niin mies sanoi ettei oltu yhdessä. en oikeasti ymmärrä mitä hän haluaa, minut ilman lapsiako täysin hänelle passaajaksi ja seuraksi vai mitä hittoa. välillä mietin et olen hänen äiti omaa kun hänellä ei ole,on kasvanu sukulaisten kans.

 

[mlps]

uhmaamishäiriö,sensorisen integraation häiriö, psykologinen ongelma...sehän siinä kun en tiedä vuosia tappelein neuvolassa leurin kaa että sain lapsen ees johonki tutkimuksiin ja asia etenee liian hitaasti....kamalaa kieltää/rangaistaa kun ei tiedä onko lapsella oikeasti jotain...ongelma lista on laaja-alainen ja pitkä päällepäin levoton ei muuta outoa ei tuntevalle. osaa olla kuin enkeli kun kahdenkesken, taitava manipuloija, puhuja ja valehtelia. tuntemattomia ihmisiä vie seitsemän nolla... vaikea lapsi, ymmärrän miestäni silt' osin mut silti...vastuu on kannettava mielestäni, olemme perhe ja asiat hoidetaan yhdessä...mietin että millainen suhteeemme on oikeasti jos lapsi voi tulla väliin....

Vastasitkin ennenkö ehdin saada kysymyksen verkkoon. Meilläkin isännän esikoinen pistää vieraita ihmisiä 9-0, manipuloi oikein taitavasti...Ystävän poikapuoli on samanlainen (käy terapiassa jo monetta vuotta). Eli säännöt ei koske lasta, toisten omalle voi tehdä mitä huvittaa ja jos kiellät lasta niin uhkauksia tulee tyyliin "jos en saa tehdä niinkun haluan, niin rikon sulta sen ja sen..." . meillä ei ymmärrä kovin hyvin syitä ja seurauksia= jos teet vasten kieltoa saat rangaistukseksi esim.pelikiellon, lelu pannaan kaniin--> tekee uhmakkaasti sen mitä haluaa ja sitten kun seuraamukset astuu voimaan niin meteli on hirmuinen... Lasta ei ole vielä sen kummemmin tutkittu, mut uhmakkuushäiriöön täsmäis oireet.
Kyllä sun miehelläs sais olla enemmän ymmärrystä tilanteeseen, ottakaa kahdenkeskistä aikaa jos mahdollista. Ei kukaan jaksa, jos valveilla olo on jatkuvaa taiteilua tai taistelua.

 

[...]

joo just tollainen on ja ei ymmärrä toisten viestejä esim...vihainen hyökkääväkoira on hänen mielestään iloinen..ja kärpäselt voi nyppiä siivet tosta vain jotta näkee että mitä siellä alla on..miehen mielestä tuleva spykopaatti ei mitään empatiaa..mut ku ei päästä tutkimuksissa eteenpäin... mut en tiedä mitää teen oikeasti perheneuvolaan mehen kans vai mitä. erotaan? mä kyl jaksan ajattelen asian siten et olen lapsen valinnu tehdöä joten sen myös hoidan. yritän nauttia lapsen sekä miehen kans pikkuhetkistä kaikki hyvät jutut ovat juhlaa. mies ei osaa aatella noin...

 

[..]

hih siis psykopaatti..irtosihan sitä naurut näin vaikeistakin aiheista

 

[..]

lapsella on nämä oireet olleet 1vuotiaasta muiden oireiden ohessa on siis syntyjään/aina ollut tälläinen ..lisäksi aistiongelmia, motoriikassa probleemaa siis kömpelö...yms...mut siis mies miettii koko ajan lapsen ongelmia mä en jaksa kun on kolme muutakin ja koira ja minä itse ja parishude, koti yms... olen pyytänyt apua kotihommiin yms..hänen mielestään olen päivät kotona aikaa on kyllä tehdä hommia ei kuulu hänelle...ei viikonloppuisinkaan eli peruslaiska! haaveilen toisellalailla ajattelevasta miehestyä mut jos eroamme olen varmaan ikuisesti yksin. remppa on kesken kun miestä ei huvita. aiemmin otti työttömänä ollessaan usein viinaa ja mä typerä sallin tän... kai itseäni saan syyttää että olen antanut miehestä tulla noin laiskan. nyt ei juo eli siis alkoholin käyttö ei ole ikinä ollu varsinaisesti alkoholismia vaan tapa ottaa irti arjesta tai jotain. alkoholin käytöstä on sit kyl koitunut paljon rahaongelmia, ei muita kun mies ei ole vkivaltainen tai jotain sellainen rauhallinen peruskiltti mies. jos ladta ei olisi meillä olisi unelmaperhe olen joskus ajatellut oikein väsyneenä että parempi olisi antaa hänet isälleen tai johonkn pois. en usko et laosi nauttii meistä pitäisi sada olla jonkun hyvähermoisen kanssa ainoana..sit saisi rauhassa kasvaa kauheammaksi kai tai en tiedä...

 

[...]

ja riidat johtuu aina lapsista, meillä on keskusteluun perustuva suhde, nyt mies ei halua minua kun ei voi hyväksyä tapaani toimia lapsen kanssa. olen kova tarvittaessa, rankaisen ,juttelen, olen kiinnostunut hänen asioistaan tietenkiin kuten äidin/vanhemman kuuluu ja tottakai annan hänen olla mukaa jutuissa kuten muidenkin .en kai voi häntä eristää täysin tai jättää kaikesta pois vaikka olisi kuinka tuhma.

 

[mlps]

joo just tollainen on ja ei ymmärrä toisten viestejä esim...vihainen hyökkääväkoira on hänen mielestään iloinen..ja kärpäselt voi nyppiä siivet tosta vain jotta näkee että mitä siellä alla on..miehen mielestä tuleva spykopaatti ei mitään empatiaa..mut ku ei päästä tutkimuksissa eteenpäin... mut en tiedä mitää teen oikeasti perheneuvolaan mehen kans vai mitä. erotaan? mä kyl jaksan ajattelen asian siten et olen lapsen valinnu tehdöä joten sen myös hoidan. yritän nauttia lapsen sekä miehen kans pikkuhetkistä kaikki hyvät jutut ovat juhlaa. mies ei osaa aatella noin...

...mullakin on käyny mielessä, että tuo "meidän" 7-vee on lupaava psykopaatin alku. Tuosta viestien ymmärtämättömyydestä kyllä tulee väkisinkin mieleen asperger tai autismin lajit yleensä. Meillä yhteenaikaan lapsi järkkäs hommia silleen, että pisti nuoremmat hölmöilemään ja kerään rangaistuksia. Viisvuotiaani silppus pari vuotta nuoremman vappuhuiskan (näin tapauksen, mutta lapsi ei huomannut), kohta tuli mulle kielimään että tuu kattoon ku pikkunen teki tuhmia. Toisaalta hakee huomiota, toisaalta hakee ikävyyksiä toisille. Hän voi ottaa omin luvin toisten tavaroita, mutta jos muut ottaa hänen niin ovat heti varkaita. Mut esim. kerhossa on oikein ihana ja kiltti lapsi. Kotonakin on kyllä oikein auttavainen niin kauan kun hänen ehdoillaan toimitaan--> jos ei niin raivari tiedossa. Kaverin poikapuoli varasteli perheenjäseniltä alle 10-vuotiaana (enimmäkseen rahaa), särki tahallaan esineitä ja kävi päälle. Ja vieraille kuin herranterttu. Eipä kai nää vieraissa hyvin toimivat lapset oikein mahdu mihinkään autismin kirjoon. Meillä tuo 7-vee on ennen minun kuvioihin tuloa joutunut kantamaan ikäiselleen liian suurta vastuuta pienemmistään ja elämä on ollut silloin muutenkin levotonta, oisko se sitten luonut lapselle kuvitelman omasta aikuisuudesta ja päätösvallan liian monessa asiassa kuuluvan hänelle itselleen.

Voi kun vois laittaa miehelles säkin ymmärrystä ja aikuusuutta ja jos sitä ois ostettavissa niin itsellenikin hankkisin. Mut nää meidän vieraissa herran enkelit ja kotona pikkupaholaiset pitäs saada "ruotuun" ennen murkkuikää...sit ollaan vaikeuksissa tosissaan (näin aina ennustelen ukolleni).

 

[...]

et voisi paremmin juttuja kirjoittaa ja ihan sama tilanne ja tyttö 8v...mieheltä kai puuttuu ymmärrys itse on saanu pienenä selkään aina kun ollu tuhma ja meillä ei tietty kajota fyysisesti vaik olenkin sitä meiltä et tekisi hyvää kunnon selkäsauna kuten jenkeissä annetaan nykyisin..saisi olla vaik valvotusti jossain tapauksissa sallittua täälläkin...tää on nykyajan ongelma ku ei saa kurittaa. olen kyl neuvoton oikeesti..olen yrittäny olla miettimättä juttua ja aattelen et jos mies tosiaan mut jättää lapsen vuoksi mut niin ei voi mitään. hänestä ei silloin ole isäksi/puolisoksi...hetki kerrallaan murrosikää en uskalla ajatella ees ja ajatella et mulla on vanhin murrosikäinen jonka kans ei ole mitään ongelmaa..hassua et meidän 8v pyöritt'ää meidän perhettä ihan täysiä....

 

[mlps]

lapsella on nämä oireet olleet 1vuotiaasta muiden oireiden ohessa on siis syntyjään/aina ollut tälläinen ..lisäksi aistiongelmia, motoriikassa probleemaa siis kömpelö...yms...mut siis mies miettii koko ajan lapsen ongelmia mä en jaksa kun on kolme muutakin ja koira ja minä itse ja parishude, koti yms... olen pyytänyt apua kotihommiin yms..hänen mielestään olen päivät kotona aikaa on kyllä tehdä hommia ei kuulu hänelle...ei viikonloppuisinkaan eli peruslaiska! haaveilen toisellalailla ajattelevasta miehestyä mut jos eroamme olen varmaan ikuisesti yksin. remppa on kesken kun miestä ei huvita. aiemmin otti työttömänä ollessaan usein viinaa ja mä typerä sallin tän... kai itseäni saan syyttää että olen antanut miehestä tulla noin laiskan. nyt ei juo eli siis alkoholin käyttö ei ole ikinä ollu varsinaisesti alkoholismia vaan tapa ottaa irti arjesta tai jotain. alkoholin käytöstä on sit kyl koitunut paljon rahaongelmia, ei muita kun mies ei ole vkivaltainen tai jotain sellainen rauhallinen peruskiltti mies. jos ladta ei olisi meillä olisi unelmaperhe olen joskus ajatellut oikein väsyneenä että parempi olisi antaa hänet isälleen tai johonkn pois. en usko et laosi nauttii meistä pitäisi sada olla jonkun hyvähermoisen kanssa ainoana..sit saisi rauhassa kasvaa kauheammaksi kai tai en tiedä...

Voi hitsi. Sun ukkos kyllä muistuttaa vähän liikaa omaani. Minä käyn töissä ja siitä huolimatta ei ukko osallistu kotitöihin. Lasten kanssa kotona olo on ihan taatusti täyttä työpäivää...helpommalla sitä duunissa monesti pääsee...Ei se akan vika oo jos ukko on laiska...kyllä aikuisen ihmisen pitää älytä kotitöitä tehdä. Tietty jos naisen mielestä ei oo ku yks ainoa tapa tehdä hommat ja sitä pitää noudattaa niin sit voi vähän olla peiliin kattomisen paikka, mut muuten.

Toivottavasti jostain löytyy lapsen käytökseen lääkettä, kyllä se varmaan jollain tapaa haittaa lasta itseäänkin. Jos sulla on joku tuttu jolla on vielä "hankalampi" lapsi niin vie omasi benchmarkkaamaan ja katsomaan miltä se touhu näyttää. Minä haluaisin tuon meidän 7veen viedä kattomaan jotain toista samanikäistä joka saa yhtä hillittömiä raivareita...jos siitä heräis jotain ajatuksia pieneen päähän. Kun vaan ei oo tiedossa ketään samanlaista tapausta lähipiirissä.

 

[..]

mut en tiedä miten jaksaisin olla ilman miestäni, neljän kanssa olisi kamalaa ja rakastan todella miestäni...nyt on fiilis et olen niin väsynyt kaikkeen ja et taas yksi juhla edessä jolloin kaikki kaatuu niskaan...lisäksi rahaongelmat ollu seurana viis vuotta...nytkin taas joutu miettimään mist' rahat vappuun... mut en haluaa sossuun mennä nyyhkimään en usko et sieltä apua saisi...

 

[..]

ei mullakaan ole ketään tai no kaverilla on kaksi adhd poikaa mut ku lapseni kopioi /oppii muiden tuhman käytöksen ja näen sitä sit kotona en haluaisi lisäätyhmiä juttuja tähän perheeseen....ei sullakaan helppoa ole jos töissä käyt ja sit kotihommat päälle...painta on et mun kolmas lapsi on jo tuhmempi ja oppinu tyhmä juttuja kun lapsi sitä opettaa ja nauttii selkeästi kun saa muut helisemään. sairasta ...hitsi ja pelkään et pilaa medän kiltin ihanan nuorimman...ky teksi mieli lapsesta luopua mut ei sekään ole oikein