Nyt mies sit haluaa lapsen. En tiedä, mitä minä haluan.

[Paniikki iskee]

Tilanne siis tämä:

Meillä on uusperhe, jossa mulla on kouluikäisiä lapsia, miehellä taas ei ole lapsia lainkaan. Ollaan yli kolmekymppisiä ja aiemmin mies ei ole ilmaissut haluavansa lasta. Nyt siis haluais, mutta mulla ei ole vauvakuumetta lainkaan. Mä olen pohtinut hirveesti asiaa ja tässä lista puolesta ja vastaan

puolesta:

- miehellä ei ole omia lapsia
- mies haluaa aina viettää aikaa perheen kanssa, olisi varmasti hyvä isä
- olis ihana viettää raskausaika, jossa mieskin olisi täysillä mukana
- yhteinen lapsi varmasti lähentäis meitä entisestään
- tilaa on huushollissa riittävästi ja taloudellinen tilannekin ok
- olis aikaa vauvalle eikä olis sellaista pikkulapsihärdelliä, kun muut ovat jo isoja
- Onhan ne vauvat aivan ihania!

vastaan:

- ei vauvakuumetta
- mun lapset on jo isoja ja "helppoja"
- en haluis taas luopua " vapaudestani"
- raskausaika jännittää ja ahdistaa. Pakollinen leikkaus ahdistaa.
- mun nyt kohtuullisena säilynyt kroppa on varmaan totaalisen rupsahtanut, jos tällä iällä tulen raskaaksi (pinnallista, tiedän)
- mies on työnsä takia aika paljon pois kotoa. Pitkät isyyslomat ovat haave vain
- en jaksa enää yöheräilyä ym. pakollista


AApua, mitä teen??? Analysoikaa edes.

 

["vieras"]

Kuinka ette ole puhuneet tästä aiheesta jo ennen yhteen muuttamista? Kuinka pitkä suhde teillä on nyt takananne ja kuinka pitkän aikaa siitä olette asuneet yhdessä?

 

["Vieras"]

Ajattele myös miestäsi.
Anna hänelle mahdollisuus isyyteen.
Anna rakkaasi kokea se ihana tunne saada vauva syliin.
Myös miehillä on vahvana tunne tyhjästä sylistä.

 

["vieras"]

Mies riepu, olisikohan kannattanut vielä jatkaa etsimistä ja löytää nainen jolla on elämästä samat ajatukset kuin itsellä. Ellei minulle yhdessä suhteessa lapsia anneta, onhan niitä muitakin maailma täynnä, jotka ovat valmiita lapsiin.

 

[ap.]

Kun tapasimme 7 vuotta sitten, sanoin miehelle että mulla ei ole nää tarvetta lapsille. Koko ajan olen miehelle puhunut, että hänen pitäis miettiä, haluaako lapsia vai ei. Mä olen ollut valmis tekemään vielä yhden lapsen, mutta ehkä tää olis voinut tapahtua muutama vuosi sitten jo. Mies on ollut koko ajan tarkka ehkäisystä ja sanonut, että tarvetta lapselle ei ole hällä. Nyt sitten aloin puhua, että laittaisin piuhat poikki, koska en voi käyttää esim. mitään hormonaalisia ehkäisyjä. Ja sit padam: mies ilmoittikin että lapsi olis ok. Ja todellakaan en haluais mieheltä isyyttä kieltää, mutta nykyään osaan ajatella asioita vähän realistisemmin kuin nuorempana. Tiedän myös, mitä muuta kuin ihanuutta niistä vauvoista välillä seuraa. Ja just se pelottaa. Nuorena sitä vaan halus vauvan eikä sitä pahemmin turhia spekuloinut!

 

["mie vaan"]

Plussaksi: Isommista on jo apua lapsen kanssa. Vauva arjessa ja muutaman vuoden päästä jo vähän enemmänkin.Isommillekkin varmaan olisi pikkusisaruksesta iloa. Ehkä et edes tulisi enää raskaaksi, tai sekin voi viedä vuoden-pari.

 

[miinusta]

Pakollinen leikkaus on iso riski! Yöheräilyjä et jaksa enää, paha juttu! Mies paljon pois, paha juttu! Tuleva lapsi olisi tavallaan perheen "ulkopuolinen", hänellä ei olisi täyssisaruksia ollenkaan ja puolikkaatkin paljon vanhempia.
Miksei mies olisi voinut havahtua lapsihaaveeseen aiemmin, miksi juuri nyt, olette sentään olleet jo kauan yhdessä jos oikein ymmärsin? Jotenkin tosi epäreilua sua kohtaan, sähän sen suurimman vastuun ja kivun ja kärsimykset joudut kokemaan.
Aika heikko peruste sanoa että miehenkin pitää saada se vauva. Haloo, onse vähän enemmän ja isompi juttu kuin pelkkä nyytti kainalossa!
Mieti tarkkaan mitä SÄ haluat ja mitä sä jaksat! Pelkästään miehen takia ei kannata ruveta hommaan mihin et ole itse valmis.

 

["vieras"]

Pakollinen leikkaus on iso riski! Yöheräilyjä et jaksa enää, paha juttu! Mies paljon pois, paha juttu! Tuleva lapsi olisi tavallaan perheen "ulkopuolinen", hänellä ei olisi täyssisaruksia ollenkaan ja puolikkaatkin paljon vanhempia.
Miksei mies olisi voinut havahtua lapsihaaveeseen aiemmin, miksi juuri nyt, olette sentään olleet jo kauan yhdessä jos oikein ymmärsin? Jotenkin tosi epäreilua sua kohtaan, sähän sen suurimman vastuun ja kivun ja kärsimykset joudut kokemaan.
Aika heikko peruste sanoa että miehenkin pitää saada se vauva. Haloo, onse vähän enemmän ja isompi juttu kuin pelkkä nyytti kainalossa!
Mieti tarkkaan mitä SÄ haluat ja mitä sä jaksat! Pelkästään miehen takia ei kannata ruveta hommaan mihin et ole itse valmis.

Mutta ota myös huomioon se, että mies voi tosissaan haluta sen oman lapsen, oletko valmis luopumaan teidän uusperheestänne sen takia että sinä et halua vauvaa.

 

[ap.]

Tiedän, että mies ei ala vänkäämään vastaan. Jos sanon ei, niin mies myöntyy siihen. Tietysti pelkään, että hän sitten myöhemmin haluaa ehdottomasti lapsen, ja hankkii sen jonkun toisen kanssa.

Mulla on sellainen kauhuskenaario, että olen täällä yksin jumissa sitten vauvan kanssa. Jos miehellä olisi kahdeksasta neljään- työ ja viikonloput vapaata + kunnon lomat, tätä olis paljon helpompi ajatella. Nyt lupailee, että järjestää töitänsä sitten vauva-arjen mukaan, mutta tiedän , että se ei vaan ole mahdollista. Meillä ei asu edes sukulaisia tai hyviä tuttavia lähellä, joten apua ei pahemmin ole tarjolla. Toinen kauhuskenaario, jonka olen myös kokenut aiemmin, on se, että se kunnon mieskin saa jonkun helvatan menovaihteen päälle, kun vauva syntyy. Menee, rellestää ja pettää, ja minä istun yksin vauva kanssa kotona. Oikeasti mun on vaikea kuvitella tätä mun miehestä, mutta kun kerran olen tällaisen kokenut, niin pistäähän se vähän miettimään.

 

["vieras"]

En alkaisi tuohon ilman omaa vauvakuumetta, jos mieskin on sanonut vain, että lapsi olisi ok. Sen pitäisi olla aika paljon tärkeämpi asia miehelle, itse asiassa tuossa tilanteessa epäröisin tehdä lasta vaikka kovasti itse haluaisinkin.

Ja miten niin pitkät isyysvapaat on haave vaan? Onko mies yrittäjä? Jos hän on työntekijäasemassa, niin ehdottomasti hänen pitäisi pitää vähintään isyysvapaat ja omasta mielestäni muutenkin osansa perhevapaista, jos nimenomaan hän sen lapsen haluaa. Mitä järkeä tehdä lasta miehen mieliksi, jos mies ei edes ole läsnä.

 

[vierS]

Oikeestiko sun pitää asiaa edes kysyä?
Sulla on pitkä lista vastaan, ja se vastaan lista on aina painavampi kuin se että mies haluaa. Kyse ei ole hamsterin ottamisesta vaan lapsesta jota et enää jaksaisi!
Jotenkin niin tyhmää.

 

[ap.]

[QUOTE="vieras";29198880]En alkaisi tuohon ilman omaa vauvakuumetta, jos mieskin on sanonut vain, että lapsi olisi ok. Sen pitäisi olla aika paljon tärkeämpi asia miehelle, itse asiassa tuossa tilanteessa epäröisin tehdä lasta vaikka kovasti itse haluaisinkin.

Ja miten niin pitkät isyysvapaat on haave vaan? Onko mies yrittäjä? Jos hän on työntekijäasemassa, niin ehdottomasti hänen pitäisi pitää vähintään isyysvapaat ja omasta mielestäni muutenkin osansa perhevapaista, jos nimenomaan hän sen lapsen haluaa. Mitä järkeä tehdä lasta miehen mieliksi, jos mies ei edes ole läsnä.[/QUOTE]

On yrittäjä. Tiedän, että kovasti haluaisi olla läsnä, mutta tiedän että ei vaan oikeasti onnistu. Työajan lyhentäminen muutamalla tunnilla viikossa ei ihan riitä, kun normaalisti tekee töitä PALJON.

 

["vieras"]

Aika ison aukon se jättää miehen elämään jos ei ole omaa lasta. On vasta kolmekymppinen ja lapsen tekoikää jäljellä jopa 25 vuotta. Eiköhän vaihda sinut johonkin toiseen jos lapsen tosissaan haluaa jossain vaiheessa.

 

[Realismia]

Miehillä on myös tarve saada jälkikasvua ja heillä ovat yleensä pidempään hedelmällisiä kuin naiset. Voihan olla niin, että miehesi vauvakuume vahvistuu siinä määrin vuosien kuluessa, että hommaa itselleen nuoremman äitikokelaan, jos sinä et nyt siihen ala. Been there, done that.

 

["vieras"]

Miehillä on myös tarve saada jälkikasvua ja heillä ovat yleensä pidempään hedelmällisiä kuin naiset. Voihan olla niin, että miehesi vauvakuume vahvistuu siinä määrin vuosien kuluessa, että hommaa itselleen nuoremman äitikokelaan, jos sinä et nyt siihen ala. Been there, done that.

Kannattaa siis ehdottomasti hankkia lapsi vaikka ei jaksaisikaan ja raskaus ahdistaa ja yöheräilyt ahdistaa ja mies on yrittäjä jolla ei olisi paljon aikaa osallistua?

Mikä tän kuvion ennuste on?

Aivot narikkaan ja eikun lisääntymään miehen mieliksi vaikka oma kiintiö on täynnä ja olisi mahdollisuus hengähtää kun lapset isompia. Mitä sitä nainen omalla elämällä tekee kun on mahdollisuus hoitaa lisää vauvoja!

 

[kaalimaan vartija]

Tietenkin on se mahdollisuus, että mies lähtee ja tekee lapsen jonkun toisen kanssa. Toisaalta parisuhde voikariutua monesta muustakin syystä. Lasta ei pidä koskaan ethdä siksi, että muuten mies jättää mut tms syy...

 

[hklgxcn]

Aika jännää että näinpäin täällä pitäisi joustaa mutta kun nainen haluaa lapsen mies ei, niin mies määrää, päättää ja pitää ymmärtää.

 

["vieras"]

Aika jännää että näinpäin täällä pitäisi joustaa mutta kun nainen haluaa lapsen mies ei, niin mies määrää, päättää ja pitää ymmärtää.

Se menee niin että sitä lasta pitää molempien haluta. Sanoo palsta mitä tahansa.

Täällä on niitä jotka apnkin tapauksessa vaan neuvoo tekemään lapsen vaikka ap ei edes jaksaisi. Se on jotain pahansuopuutta puettuna muka hyvän neuvon taakse.

 

[Hiippari]

Jos tässä ap olis mies niin hirveen tunteeton ja vastuuton kaverihan sellainen on, jos ei puolisonsa mieliksi suostu lapseen! Ohjeena muuten on sitten vaihtaa kumppania joten mikäli ap:n ukolla vauvakuume vaan vahvistuu.. niin eiköhän innokkaita nuoria naisia hommaan löydy, kun mies kuulemma on viel ihan ok pakettikin käsittääkseni.
Pikkulapsiaika on rankkaa vaan eipä se kestä kuin muutaman vuoden.. muistas ap se.
Se on yhtä julmaa evätä mieheltä mahdollisuus aitoon isyyteen kuin olla suostumatta naiselle isäksi.

 

[M32]

Eivät nuo ole mitään kauhuskenaarioita, ap, vaan ihan realistisia skenaarioita. Juuri noin voi käydä. Vaikka miehesi haluaisikin oman lapsen, hän ei silti välttämättä halua ja ole valmis ottamaan vastaan kaikkia vanhemmuuteen liittyviä vastuita ja velvoitteita. Missään tapauksessa sinun ei kannata hankkia lasta vain miehesi mieliksi eikä varsinkaan siksi, että pelkäät liittonne hajoavan. Erothan ovat paljon yleisempiä pikkulapsivaiheessa kuin milloinkaan muulloin!