Kipukynnys on tietenkin yksilöllinen, kukaan muu ei voi tietää toisen kivusta mitään. Synnytyskipuun vaikuttavat monet asiat. Synnytyskipu on myös ainoa kipu, millä on jokin merkitys, positiivinen merkitys. Oikeasti hyvin harvat naiset synnyttävät ilman kipua. Kipukynnys on erilainen, ja samoin asenne kipuun. Ainoastaan toista näistä voi etukäteen miettiä. Hyvä asenne on, jos ajattelee, että mahdollisimman pitkälle mennään ilman lääkkeellisiä kivunlievityksiä, koska kaikki lääkkeet läpäisevät istukan ja sitä kautta vauvakin saa osansa niistä. Lääkkeet myös vähentävät äidin kivun tuntemusta ja sitä kautta äidin endorfiinien tuotantoa, mikä taas vaikuttaa myös vauvaan. Suomen Kätilöliitto on tosiaan ihan aiheesta ollut huolissaan synnytysten medikalisoitumisesta. Aikaisessa vaiheessa laitetut puudutukset johtavat herkemmin imukuppi/pihti- ja sektiosynnytyksiin, pitkittyneeseen synnytykseen, vääriin tarjontoihin, sikiön hapenpuutteeseen synnytyksessä. Lääkkeiden vaikutukset vauvaan voivat kestää jopa päiviä, jolloin vauva ei välttämättä osaa imeä rintaa kunnolla, on itkuinen ja levoton.
Ei-lääkkeellisiä kivunlievityksiä on suotavaa käyttää, eli lämmin suihku, lämmin kaura/geelipussi, liikkuminen, hieronta, akupunktio, vyöhyketerapia, aquarakkulat, jumppapallo, kylpy...
Kaikki rohkein mielin synnyttämään, tarvittaessa voit luottaa siihen, että kipuun saat lievitystä, eikä se ole mikään hyvä synnyttäjä-mittari, että oletko saanut mitä kivunlievitystä.
