Nyt ihan aikuisten oikeasti apua ja neuvoja kaipaan,miten saan tuon meidän pojan kuriin!

[:(]

Mikä olo voikaan itsellä olla,kun tuntuu ettei millään saa kuriin tuota poikaa
Ei usko vaikka kuinka nätisti,rumasti,uhkaillen sanon jotain.(lahjontaa en käytä) esim: Tule Nyt sisälle ja pesulle,niin vastaus on EI! Tai mitä ikinä nyt pojalle sanonkaan,niin vastaus on EI!
En viitsi repiäkkään poikaa sisälle,kun siitä nyt ei seuraa kuin vain karjumista (yleensä molemmin puolin lopulta) ja tietysti hävettääkin ulkona tai missä ikinä ollaankaan tuo jatkuva vastaan vänkytys/tottelemattomuus.
Poika on 5vuotias ja oi-ke-as-ti nyt pyydän apua ja neuvoja miten saada poika uskomaan.Meillä on käytössä jäähypenkki,mutta ei se nyt paljon ulko tilanteissa auta.
Alkaa epätoivo iskeä

 

[Valaja]

Jos lapsi ei tule itse, niin minä hakisin lapsen sisälle. Karjunnasta ei kannata välittää, eikä mahdollisesta yleisöstä. Samat säännöt ja hommat joka tilanteessa. Lapsi oppii äkkiä, milloin äiti ei kehtaa kieltää tai kantaa pois.

 

[!]

Sun vaan pitää viedä se sisälle vaikka se nostais kuinka järkyttävän metelin. Siinähän huutaa, mutta samalla poika näkee että jos äiti käskee että sisälle mennään niin hänen temppuilut ja ein hokemiset ei asiaa muuksi muuta. Kun hän saa käytöksellään periksi, hän jatkaa samaa rataa joka asiassa joka päivä koska tietää saavansa näin tahtonsa läpi!

 

[?!?]

Johan tossa kaksi täysin pätevää ohjetta tulikin edellä (Valaja ja !) Eli, pyyntö käsky toistetaan korkeintaan kerran ja sen jälkeen vaikka sitten kantamalla! Tuntuu olevan 5-v ihan jokaisella tuo vaihe... :headwall: