Nuori ja kantaa ottava!

Olen siis 16vuotias, marraskuussa 17. Nyt odotellaan, että testi näyttäisi plussa, oireita muutamia ja kk viikon myöhässä.
Lueskelin aijempaa ketjua, jossa nuori odottaja ja välillä tuntu, että mikä ihmisiä vaivaa?
Kuka on kellekkin sanomaan, minkälainen äiti minkäkin ikäinen on ja mikä on oikea ikä tehdä lapsia, varsinkin jos ei tunne ko henkilöä? Sehän on jokaisen oma päätös milloin tekee lapsia ja pitääkö ei-suunniteltuja.

Itse odotan kovasti, että testi näyttäisi plussaa. Väitän kovasti, että kaapistani löytyy luurankoja jotka ovat kasvattaneet minusta sellaisen ihmisen kun olen. Olen asunut yksistään oikeastaan 12vuotiaasta asti ja poikaystäväni kanssa olemme olleet 5-vuotta yhdessä. Luvut kuulostavat hurjalta, mutta kukaan ei minua henkilökohtaisesti tunne. Yleinsä en itsestäni kerron uusille tuttavuuksille, enkä varsinkaan näin keskustelupalstoilla, mutta tahdon antaa jotenkin uutta näkemystä.

On ikävää, ettei odottavat äidit voi tukea toisiaan, kun toinen on 16 ja toinen 20. Minulla on hyviä ystäviä, osa tuoreita äitejä ja osalla vanhempia lapsia, on 20v, 27v,30v,35v. Eikä meillä ole mitään taistoa, että sä olet noin nuori niin susta tulee huono äiti tai mitään muutakaan.

Minulla olisi tähän "teini-äitiyteen" niin paljon sanottavaa, mutta tuskin tila riittäisi ja pitkään pitäis ajatella, kuinka asiat esittäisi niin ettei tulisi kauheasti väärinkäsityksiä, koska tarkotus ei ole provosoida vaan jakaa ajatuksia.

Olisi mukavaa, jos tästä keskustelusta tulisi sellainen, josta jokainen saisi tukea ja hymyn huulilleen lukiessaan, apuakin askaruttaviin kysymyksiin ! =)

 

Ehkä vanhemmat ihmiset sillä katsoo vähän kieroon nuoria ala-ikäisiä äitejä, koska suomessa he ovat vielä lapsi/nuoria jotka eivät pysty vielä päättämään omista asioistaan niin silloin on vaikee ottaa vastuu pienestä tulevasta elämästä. Mun hyvä ystävä sai lapsen heti 9luokalta päästessään ja on todella ihana ja vastuullinen äiti ! Ja eräs kaveri sai vasta 14vuotiaana lapsen, itse hän ei olis halunnu lasta pitää mutta äiti oli ulkomaalainen ja kielsi abortin silloin tuo kyseinen henkilö oli aivan liian nuori lapseen mutta nytten on todella ihana äiti, kun on saanut tukea omalta äidiltään! Ja se että moni ala-ikänen antaa vanhemmille ihmisille kuvan että ovat oikeesti tosi teinejä, niin ehkäpä siksi yleistetään kaikki samanlaisiksi, vaikka eihän kaikki samanlaisia olekkaan. olikohan mahollisimman epäselvästi näin aamutuimaan kirjotettu itse oon kyllä 17vuotiaasta asti kovasti halunnut puolisoni kanssa lasta ja nytten tämä unelma on toteutumassa, mutta myönnän että 17vuotiaana en itse olisi ollut tuohon valmis vaikka kovasti sitä pinetä halusin, mutta nytten kun on aikaa ollut hieman kasvaa niin tiedän että musta on siihen!!!

 

Niin no onhan se tietysti niinkin, mutta kykeneville pitäisi antaa mahdollisuus. Hiukan avarakatseisuutta, se helpottais varmasti paljon nuoria odottajiakin kuin se että lytätään tai ainakin yritetään heti alkutekijöissä..

Onnea teille !

 

Kyllä itsekkin olisin 16 vuotiaana ollut tarpeeksi kypsä lapsen kasvatukseen. Se ehkä riippuu paljon siitä mitä elämältään haluaa. Toiset tahtovat opiskella, toiset olla ja rellestää, sitten on myös niitä jotka tahtovat oman perheen ja jotain pysyvää pitkälle tulevaisuuteen. Itsekkin olisin lapsia halunnut jo aikaisemmin, kuin 18 vuotiaana, mutta puitteet eivät olleet kunnossa. Kun löysin rakastavan "kunnollisen" töissä käyvän kumppanin, saimme lapsen ja nyt toinen tulossa.
Tässä maailmassa ollaan liian kaavoihin kangistuneita, eikä toinen aina voi ymmärtää mikä on toisen mielestä hyvä. Jokainen tyylillään ja tavallaan. Kyllä kaikille varmaan oma paikkansa löytyy.

 

niin.. en varsinaisesti ole vastaan sitä että lapsia tehdään noinkin nuorena,mutta hassulta se silti kuulostaa.. sinustahan maksetaan vielä LAPSIlisää huoltajalle kunnes täytät 17.. saanko kysyä että mikä kiire on saada lapsi nyt jo? miksei vasta sitten kun olet 18? 20? asioitakin olisi helpompi hoitaa kun on täysi-ikäinen ´.. en siis moralisoi tai lyttää haaveitasi,ihmettelen lähinnä

 

niin.. en varsinaisesti ole vastaan sitä että lapsia tehdään noinkin nuorena,mutta hassulta se silti kuulostaa.. sinustahan maksetaan vielä LAPSIlisää huoltajalle kunnes täytät 17.. saanko kysyä että mikä kiire on saada lapsi nyt jo? miksei vasta sitten kun olet 18? 20? asioitakin olisi helpompi hoitaa kun on täysi-ikäinen ´.. en siis moralisoi tai lyttää haaveitasi,ihmettelen lähinnä

Kyllä, tiedän itsekkin että se kuulostaa hassulta, koska numeroina se ikä ei kovin suuri ole.
Ja ei, minusta ei makseta huoltajalle lapsilisää, ei ole enää aikoihin maksettu..
Ei minulla varsinaisesti kiire ole, mutta tulee jos on tullakseen, kovasti olisi toivottu..
Niin totta että olisi helpompi hoitaa täysi-ikäisenä, mutta pystyy ne alaikäisenäkin hoitamaan ja sumplimaan.. Tiedän että jos ajattelisin ns järjellä, odottaisin, että olisi ammatti, työpaikka, auto, talo yms, mutta ei se lapsi vaadi kaikkea sitä. Kouluja kerkiän kyllä käymään vielä vuosia ja töissäkin ehdin juosta ja auton hommata sitten aikanaan kun kortti on ja pystyn kyllä hyvin asua vuokralla, ei ole mitään kiirettä saada taloa ja isoja lainoja niskaan.
Raha, koulutus yms ei vain ratkaise kaikkea, vaikka paljon helpottaakin. Oma äitinkin opiskeli itsellensä ammatin 35vuotiaana, kun me lapset oltiin jo "isoja"..

 

Ainoa miksi minä en suosittele alaikäisenä lapsia hankkimaan on se että alle 18 vuotias ei ole edes vastuussa itsestään täysin niin siihen vielä sitten hänelle lapsi. Kyllähän juu alaikäinen tarpeen vaatiessa tulee selviämään lapsen kasvatuksesta ja voi olla jopa parempi äiti kun joku toinen 30 vuotias. Kuitenkin alle 18 vuotias ei saa mitään sopimuksia tehdä ilman valvojaa/huoltajaa niin miten sitten hoidat oman lapsen asiat. et voi avata pankki tiliä tai kirjoittaa vuokrasopimusta.

Minusta lapsien tekemistä voisi odottaa sinne 18 asti vaikka tuntuukin 15-17 vuotiaana valmiilta äidiksi. alle 18 vuotiaana kuitenkin se vuosi kaksi on jo paljon ja asiat voi muuttua aika radikaalistikkin siinä ajassa.

En koe että tarvitsee olla se oma talo, auto ja korkee palkkanen duuni vaan se että sä saat itse tehdä itseäsi koskevat päätökset kysymättä keneltäkään muulta.

 

Minä olen ainakin itse itsestäni vastuussa, vaikka en ehkä lainsilmissä, niin muuten kyllä.
Onhan meistä toinen sentään täysi-ikäinen, joka hoitaa sitten sellaiset asiat, joita en voi ikäni puolesta hoitaa. Hyvin on vuokrasopimukset tähänkin asti tehty.

Meitä on niin moneen junaan, ja jokaisella eritilanne..

 

Tarkoitin juurikin lain silmissä ei alaikäinen ole itse itsestään vastuussa. tottakai kun on toinen on yli 18 onnistuu asiat paremmin kun toinen voi hoitaa kaiken virallisen. Itse kuitenkin pidän ihanana oikeutena että ei tarvitse aina miestä joka paikkaan mukaan vaan itse saan hoitaa viralliset asiat ja allekirjoittaa tyttäreni paperit koska olen sen yli 18.

Kyllähän kaikki tilanteet pystyy hoitamaan keinolla tai toisella vaikka toinen tai jopa kummatkin vanhemmista olisi alle 18 vuotta.

en mä sano kenellekkään ettei saa tehdä lasta vaikka 12 vuotiaana. ei se ole minun asiani. Kantani on vain se että mieluummin äiti ja isä on yli 18 niin kaikki epäviralliset ja viralliset asiat saa hoidettua juuri siinä kohtaa kun se pitää hoitaa ilman että siihen tarvitaan miestä/naista tai joskus sitten joku muu täysi-ikäinen huoltaja hälyyttää paikalle.

 

Niiinno, onhan se tietysti niinkin. Mutta itse olen tottunut tähän ja saanut asiat sumplittua niinkun on tarve ollut, vaikka en sitä kiellä etteikö se joskus ärsytä, kun olisi helpompi hoitaa itse kaikki, mutta iälleni en voi mitään ja näillä mennään. Voiton puolella kuitenkin olen, kun ei ole enää niin pitkä aika odottaa sitä, että saa kaiken hoitaa itse kuin se mitä on takana..
Joskus se tuppaa vaan naurattamaan, kun yleinsä kaikki jotka odttaa sitä 18 ikävuotta, odottaa sitä, että pääsee baareihin ja saa ajokortin, eikä tarvitse kysyä vanhemmilta lupaa....toiset ne odottaa vain muita asioita.

 

Haaveilin itsekkin 17 vuotiaana kun avoliittoon muutimme miehen kanssa omasta lapsesta. Itse en kokenut vielä olevan valmis yritykseen ja halusin odottaa siihen asti kun voin itse hoitaa kaiken virallisen puolen. Minulla oli ammattikoulukin hyvällä mallilla niin päätimme odottaa sinne asti että varmasti paperit saan ennen kun alamme yrittämään. olin sitten 19 kun aloimme toivomaan lasta. Minusta se oli yllättävän lyhyt aika tuo kaksi vuotta. ammatti papereillani en tee kyllä mitään uusi ammatti on haaveissa nyt kun äitiyslomani loppuu.

Nuoreksi äidiksi minut luokiteltiin vaikka vasta 20 vuotiaana tyttäreni sain. Jos te koette olevanne valmiita lapsen tuloon ja pystytte takaamaan lapselle kaiken sen mitä hän tulee tarvitsemaan mikä sitä kukaan on estelemään. vaikka raskautuisit nyt täytät aika nopeasti kuitenkin sen 18 ja kaikki asiat on sinunkin hoidettavissa. Meilläkin meni 8 kk ennen kun tyttäremme tarttui matkaan. Ei sitä koskaan tiedä minkä ikäinen olet kun lapsen saatte. toivotaan että pian unelmanne toteutuisi.

 

Myönnän kyllä että enemmän on ajattelemista ja sumplimista, kun on alaikäinen ja asioista joutuu ottamaan niin paljon selvää, muutenkin kun tilanteeni on mikä on. En usko minkään kuitenkaan mahdotonta olevan, minulla on hyvä tukiverkko josta kysyä neuvoja jos itse ei saa selvitettyä, mutta yrittää voin kuitenkin, kova päinen kun olen.
Jää minullakin koulu kesken, että melkeen yhden vuoden kerkisin käydä ja muutenkin on koulunvaihto edessä, mutta onhan sitä aikaa käydä sitten myöhemminkin.
Uskon pystyväni antaa lapselle sen mitä hän tarvitsee, vaikka tiedän kylläkin jo etukäteen, että rahan kanssa tulee olemaan tiukkaa, hyvinkin tiukkaa, mutta sekin asia varmasti hoituu, kun miettii kaupassa mitä kärryihin laittaa.
Ja niin totta, aika menee nopeaa, se ollaan mekin huomattu, kun väliin pysähdytään miettimään, että hetkinen, kauankos me ollaan yhdessä oltu ja sitten mennään laskuissa sekaisin.

 

Mä en niin välitä numeroista. kyllähän se aina kun minua nuorempi saa lapsen/ haluaa lapsen tuntuu hullulta koska koen itsekkin olevani kauhean nuori. Ei se ikä kerro lapsen kasvatus taidosta koska kokoajan tulee jostain korviin kun 18-65 vuotias on heitteille jättänyt tai jopa pahoinpidellyt lasta. Täytyy sanoa näin äitinä että vaikka ikä tuo omaa viisautta ni silti kokemus ja se vanhemmuuden ohella kasvaminen merkitsee enemmän kun se paljon sitä ikää olikaan kun vanhemmaksi tuli. Toiset eivät vaan koskaan kasva siihen vanhemmuuteen ja kaikki muu menee sen lapsen edelle.

Lapsen kanssa ne kuukaudet humahtaa ihan kokonaan ohi. Tyttö syntyi minulle elokuussa ja tuntuu vasta että eilen olin laitoksella pienen kääröni kanssa. Nyt mennään jo maaliskuuta ja pieni ihmeeni on jo 6 kk. Paljon olen oppinut uutta tässä arjessa mitä ei ikinä olisi mistään muualta voinut oppia.

Enemmän joka paikasta kuulee näitä epäonnistuneita nuorten äitien tarinoita koska niihin tartutaan enemmän. Harvemmin kukaan alkaa kertomaan siitä tutusta 16-18 vuotiaasta onnistuneesta vanhemmuudesta. Pitää vaan muistaa sekin että mitä kaikkea lukee onnellisesta vauva arjesta ja joskus niistä onnistuneista nuori äiti tarinoista se on vaan tarinan toinen puoli. Niin paljon jää sanomatta ja tietämättä oikeasta tilanteesta. Joskus olen huomannut niin nuorissa kun vanhemmissakin äideissä että joskus on epärealistiset odotukset siitä vauva arjesta. oma arki kun on iskenyt päälle onkin menty paniikkiin ja hoetaan ei se tälläistä pitänyt olla. Huomataankin että se vauva onkin sitovampi kun aluksi ajatteli ja elämä muuttuukin enemmän kun osasi ajatella. Toisilla on ne aina tyytyväiset ja onnelliset vauvat mutta joukkoon mahtuu ne koliikki/moniallergiset/vaativat vauvat ja lapset.

Mä olen vaan liian realisti ja pessimisti että mieluummin ajattelen kaiken pahimman kautta ja sitten huokaan helpotuksesta kun asiat menikin paremmin kun ne kauhu kuvat mun ajatuksissa. Nää teksti siksi kuulostaa "saarnalta" ja pelottelulta ei kannata liian vakavasti ottaa

 

Olen mäkin ainakin sisälläni realisti, vaikka en kaikkea välttämättä ääneen sanokkaan.
Muistan mäkin, kun ystäväni tuli raskaaksi 19 vuotiaana ja oltiin aina puhuttu, että mä kerkiän tekemään monta lasta, kun se rellestää, mutta niin senkin elämä pysähty ja nyt elää pienen pojan ja miehen kanssa ja aivan ihana äiti tuli.
Olen nähnyt myös näitä varjopuolia vanhemmillakin äideillä, äiti on masentunut, ei jaksa kun lapsi huutaa tai kitisee, kaikki tuntuu pahalta, vaikka lapsi on rakas. Myös niitä olen nähnyt jolla on ollut koliikki vauva, tai sellanen jolla on ollut paljon mahavaivoja tai allergioita.. Onhan se totta, että kun on oikein realistinen niin voi yllättyä sitten myöhemmin positiivisesti.

Tietenkin nuorilla äideillä on ns. kovemmat paineet ja niitä "tarkkaillaan" enemmän, kun "normaali ikäisiä" synnyttäjiä..joka on sinänsä harmi, koska moni voi sortua paineen edessä ja sen takia voi moni asia mennä pieleen, tai voi tietysti monestakin erisyystä, mutta kuitenkin.

Mä sanosin itse ennemmin, ettei lasta kasvateta, vaan hänen kanssaan kasvetaan.

 

Mä ainakin osittain itse huomasin sen että vaikka kuinka vaikean tapauksen kasvamista seurannut läheltä. rajua allergiaa ja sairas kierrettä siltikkin nyt kun on oma lapsi ja se on tosiaan tossa 24/7 niin se on ihan erilaista. Varmana jos tytöllä olisi samallainen paha allergia ja sairas kierre olisi todella rikki. Monet nuoret eikä vanhatkaan ei aina tunnu tajuavan että se on eri asia seurata vierestä siskon/kaverin/muun lapsen elämää tervettä tai sairasta kun sitten että se onkin oma.

Täytyy vaan todeta että onnellinen olen tytöstäni. Toivon että kaikki ketkä toivoo lasta saisi tuollaisen ihanan nyytin piristämään päiviä. Tätä rakkauden määrää ei osaa kuvitellakkaan ennen kun oikeasti sen tuntee.

 

En mä sitä sanokkaan, että tietäisin miltä se ite tuntuu, mutta on ite nähny vierestä myös kuinka se vanhempaan vaikuttaa. Tarkoitin vaan sitä, että oon nähny niitä "vähemmän onnellisia" perheitä...

Ja juu tottahan se on ettei sitä rakkauden määrää ja muutenkin sitä tunnetta, ei sitä voi kuvitella, ennen kun se omalla kohdalla tapahtuu. Vaikka toisaalta, mullakin on kummilapsi, niin on se rakkauden määrä jo nyt suuri, niin voi vaan kuvitella, minkälainen se vois olla sitten kun on oma lapsi kyseessä.

Toivottavasti tajusit ajatuksen.

 

En tarkoittanut juuri sinua tuolla kommentillani vaan yleisesti mitä olen huomannut ja kuullut.

Juuri hieman tähän aiheeseen liittyen luin lehdestä että isä oli yrittänyt tytärtään tappaa. 1½ vuotiaan tytön heittänyt lattiaan. Isällä oli ikää 41. ei siinä ikää katsota kun joku tekee pahaa lapselleen. en voi vaan uskoa miten kukaan pystyy satuttamaan lastaan noin.

 

En mä sillä sitä sanonutkaan.. En tiiä miten kuvailisin tuota sun tapaa kertoa asioita, niin sillon ite yrittää vaan lisätä uusia näkökulmia ja sanoa asiaa uudestaan..

Juu, luin itse samaa asiaa ja olen koko ikäni miettinyt, että mikä vanhemmissa on mennyt vikaan, kun on niin lyhyt pinna, että käyttää väkivaltaa.

 

Niin ja tosiaan, vaikka alussa ollaankin, niin plussaa näyttii ja rv 6+1 mennään..

 

Kuitenkin alle 18 vuotias ei saa mitään sopimuksia tehdä ilman valvojaa/huoltajaa niin miten sitten hoidat oman lapsen asiat. et voi avata pankki tiliä tai kirjoittaa vuokrasopimusta.

Oman lapsen paperit kyllä tietääkseni voi kirjoittaa vaikka itse olisi vielä alle 18v. En ole ikinä kuullutkaan etten voisi avata vaikka omalle lapselleni pankkitiliä vain sen takia että itse olen alle 18 !! Ja tokihan on omat vanhemmat joutuneet olla vuokrasopimuksen kirjoittamisessa mukana mutta entä sitten? Kyllä se on silleinkin hoitunut. Itse olen siis esikoiseni saanut 16v ja asunutkin mieheni kanssa 16v asti. Nyt ikää tulossa mittariin 19v.

Mutta eniten jäi vaivaamaan tuo "miten sitten hoidat oman lapsen asiat." .... Kukas ne lapsen paperit sitten kirjoittaisi ellei oma vanhempi? Isovanhemmatko ?

 

Mutta eniten jäi vaivaamaan tuo "miten sitten hoidat oman lapsen asiat." .... Kukas ne lapsen paperit sitten kirjoittaisi ellei oma vanhempi? Isovanhemmatko ?

mä en ole saanut lasta alaikäisenä joten en tiedä miten alaikäinen voi hoitaa kaikki viralliset asiat mitkä koskee hänen lastaan. Hullua se on mielestäni jos alle 18 vuotias ei saa hoitaa omia pankki asioita mutta sitten yhtäkkiä saakin oman lapsen pankki asiat tai muu vastaava tilanne. Voihan olla että alaikäinen äiti saa hoitaa viralliset asiat samallalailla kun täysi-ikäinen mutta hullu ajatus se on että itse tarvitsee huoltajan mukaan omiin virallisiin juttuihin mutta itse saan oman lapsen asiat hoitaa tosta noin vaan.

 

Sillepä ei mahda mitään että joku on päättänyt ettei alle 18v saa hoitaa omia asioitaan itsenäisesti.

 

Ei sille mahdakkaan mitään mutta silti kaikki asiat varmasti saa myös alaikäinen vanhempi hoidettua. se on hieman hankalampaa ehkä mutta kyllä joku keino löytyy. En mä oo sanomassa kenellekkään että alaikäisenä ei selviä/ole hyvä vanhempi vaan sitä että jotkut asiat on ehkä helpompi hoitaa kun ikää on vähintää sen 18.

 

Uskon, että se vaatii vaan enemmän sinnikkyyttä ja järjestelyjä, koska se ei käy yhtähelposti kun 18-vuotiaalta, ainakaan kaikki asiat.

JuliaJohanna : Vastaa jos viitsit, minua kiinostaisi, miten esimerkiksi sosiaalitoimi suhtautui raskaaksitulemiseesi, tai mikä oli tilanne ennen kuin tulit raskaaksi ?

 

Niinhän se on. Mutta tuosta sinun viestistäsi vain sai sellaisen kuvan ettei alle 18v voisi hoitaa oman lapsensa asioita.