Olen siis 16vuotias, marraskuussa 17. Nyt odotellaan, että testi näyttäisi plussa, oireita muutamia ja kk viikon myöhässä.
Lueskelin aijempaa ketjua, jossa nuori odottaja ja välillä tuntu, että mikä ihmisiä vaivaa?
Kuka on kellekkin sanomaan, minkälainen äiti minkäkin ikäinen on ja mikä on oikea ikä tehdä lapsia, varsinkin jos ei tunne ko henkilöä? Sehän on jokaisen oma päätös milloin tekee lapsia ja pitääkö ei-suunniteltuja.
Itse odotan kovasti, että testi näyttäisi plussaa. Väitän kovasti, että kaapistani löytyy luurankoja jotka ovat kasvattaneet minusta sellaisen ihmisen kun olen. Olen asunut yksistään oikeastaan 12vuotiaasta asti ja poikaystäväni kanssa olemme olleet 5-vuotta yhdessä. Luvut kuulostavat hurjalta, mutta kukaan ei minua henkilökohtaisesti tunne. Yleinsä en itsestäni kerron uusille tuttavuuksille, enkä varsinkaan näin keskustelupalstoilla, mutta tahdon antaa jotenkin uutta näkemystä.
On ikävää, ettei odottavat äidit voi tukea toisiaan, kun toinen on 16 ja toinen 20. Minulla on hyviä ystäviä, osa tuoreita äitejä ja osalla vanhempia lapsia, on 20v, 27v,30v,35v. Eikä meillä ole mitään taistoa, että sä olet noin nuori niin susta tulee huono äiti tai mitään muutakaan.
Minulla olisi tähän "teini-äitiyteen" niin paljon sanottavaa, mutta tuskin tila riittäisi ja pitkään pitäis ajatella, kuinka asiat esittäisi niin ettei tulisi kauheasti väärinkäsityksiä, koska tarkotus ei ole provosoida vaan jakaa ajatuksia.
Olisi mukavaa, jos tästä keskustelusta tulisi sellainen, josta jokainen saisi tukea ja hymyn huulilleen lukiessaan, apuakin askaruttaviin kysymyksiin ! =)
Lueskelin aijempaa ketjua, jossa nuori odottaja ja välillä tuntu, että mikä ihmisiä vaivaa?
Kuka on kellekkin sanomaan, minkälainen äiti minkäkin ikäinen on ja mikä on oikea ikä tehdä lapsia, varsinkin jos ei tunne ko henkilöä? Sehän on jokaisen oma päätös milloin tekee lapsia ja pitääkö ei-suunniteltuja.
Itse odotan kovasti, että testi näyttäisi plussaa. Väitän kovasti, että kaapistani löytyy luurankoja jotka ovat kasvattaneet minusta sellaisen ihmisen kun olen. Olen asunut yksistään oikeastaan 12vuotiaasta asti ja poikaystäväni kanssa olemme olleet 5-vuotta yhdessä. Luvut kuulostavat hurjalta, mutta kukaan ei minua henkilökohtaisesti tunne. Yleinsä en itsestäni kerron uusille tuttavuuksille, enkä varsinkaan näin keskustelupalstoilla, mutta tahdon antaa jotenkin uutta näkemystä.
On ikävää, ettei odottavat äidit voi tukea toisiaan, kun toinen on 16 ja toinen 20. Minulla on hyviä ystäviä, osa tuoreita äitejä ja osalla vanhempia lapsia, on 20v, 27v,30v,35v. Eikä meillä ole mitään taistoa, että sä olet noin nuori niin susta tulee huono äiti tai mitään muutakaan.
Minulla olisi tähän "teini-äitiyteen" niin paljon sanottavaa, mutta tuskin tila riittäisi ja pitkään pitäis ajatella, kuinka asiat esittäisi niin ettei tulisi kauheasti väärinkäsityksiä, koska tarkotus ei ole provosoida vaan jakaa ajatuksia.
Olisi mukavaa, jos tästä keskustelusta tulisi sellainen, josta jokainen saisi tukea ja hymyn huulilleen lukiessaan, apuakin askaruttaviin kysymyksiin ! =)