nukkuminen

Moikka!

Mietin vain tässä on nyt ilmennyt monissa perheissä kovaa tappelemista n 2 vuotiaan nukkumaan menemisestä. Meillä onneksi nukkuminen onnistuu vauhtelevasti mutta kuitenkin hyvin.

Tuntuu vaan niin kummalliselta että kaksi vuotias osaa/saa pyörittää perhettä joka ilta niin että ei suostu menemään nukkumaan ennen j´klo 12 yöllä ja silloinkin väsähtää raivoamiseen... Onko kyseessa vaan erittäin voimakas tahtoinen lapsi? vai eikä vanhemmat vaan saa minkäänlaista kuria lapsiinsa....

Jotenkin vaan tuntuu kummalliselta.

Oma lapsi on erittäin voimakastahtoinen ja kovassa 2 v uhmassa mutta kun vanhemmat pitävät ohjat kädessa ja antavat turvallisen kasvuympäristön missä voi rauhassa uhmata niin hommat kuitenkin toimii.

Haluaisin kuulla muitten mielipiteitä asiasta... voiko lapsi tosiaan olla niin voimakastahtoinen että vanhemmat jää autuaallisesti jalkoihin? ja mikään ei toimi ellei mennä lapsen tahtiin?

 

Eiköhän tuo ole ihan normaalia, että uhmaikäiset lapset pyörittävät sitä iltarumbaa, halusivatpa vanhemmat sitä tai eivät. Kyseessä on varmaankin vain voimakastahtoiset lapset. Ja sitä paitsi toiset pitävät rumban iltaisin, toiset syödessä, toiset pukiessä, jotkut näissä kaikissa. Ei kyse varmaankana ole vanhempien kurin pidosta vaan lähinnä lapsien erilaisuudesta.

Meillä ainakin nuo nukkumaan menot (päiväunet ja iltaunet) olivat se koettelemuksen paikka. Sitä kesti pitkään ja lähes joka päivä. Me vanhemmat emme antaneet tuumaakaan periksi, emmekä todellakaan menneet lapsen ehdoilla. Mutta eihän lasta voi tahdonvoimalla pakottaa nukahtamaan. Se nukahtaa sitten kun nukahtaa Monia keinoja kokeiltiin, mutta aika se vasta ratkaisi ongelman.

Vastaavsti meillä taas ei ollut suuria ongelmia esim. pukeutumisissa tai syömisissä. Pientä vastaanhangoittelua kyllä silloin tällöin, mutta ei mitään todellista Uhmaa. Jokainen lapsi taistelee omalla tavallaan ne kasvukivut.