Vauvojen nukkumisesta, asioista, joista voisi puhua enemmän

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ruusunlilja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulla taas siskolla oli perhepeti kolmen lapsen kanssa, eivätkä he koskaan nukkuneet öitään. Koko porukka valvoi, kun yksi inisi. Kunnes mies siirtyi omaan huoneeseen ja loppujen lopuksi naapurin rouvan "perhepetiin" tai mikä se nyt olikaan...

Meillä 4 lasta ovat nukkuneet pienestä pitäen omissa sängyissään suht hyvin. Edes sairaana ollessaan eivät ole halunneet meidän viereen, vaan sanoneet että omaan sänkyyn jos olen yrittänyt vieressä pitää. Eli ovat kokeneet oman sänkynsä turvalliseksi. Meillä mies on niin herkkäuninen, ettei olis osannut nukkua samassa huoneessa lasten kanssa. Siksi siirrettiin jo vauvasta heti omaan huoneeseen lapset. Meillä on ainakin toiminut hyvin ja lapset ovat päivällä virkeitä, eikä mieskään ole siirtynyt naapurin rouvan petiin - ainakaan vielä...
Tiedän pari ystävän perhettä myös joilla on perhepeti ja siellä vaelletaan kaiket yöt läpeensä oman sängyn ja perhepedin välillä. Jos lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja häntä rakastetaan niin paras paikka on oma sänky. Se on myös vanhempien kannalta paras, että saa nukkua yöt hyvin. Silloin jaksaa touhuta lasten kanssa ja parisuhde voi hyvin. Sehän on lapsen perusturvallisuuden kannalta tärkein asia, että on molemmat vanhemmat samassa huushollissa.
 
Mutta on perheitä, joissa parhaimmat yöunet tulee sillä että nukutaan samassa huoneessa, lapset vaikka omissa sängyissään, tuokin lasketaan perhepediksi. Ei ole niitä yöllisiä vaelteluja tai itkuja sitten juur yhtään.

Tiedän perheitä, joiden lapset huutaa JOKA IKINEN yö useasti ja jommankumman vanhemman täytyy nousta jalkeille ja kävellä asunnon toiseen siipeen. Ja iltanukutukset on yhtä tuntikausien rumbaa. Huh huh, ikinä en ryhtyisi moiseen härdelliin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Siskon perhepeti:
Mulla taas siskolla oli perhepeti kolmen lapsen kanssa, eivätkä he koskaan nukkuneet öitään. Koko porukka valvoi, kun yksi inisi. Kunnes mies siirtyi omaan huoneeseen ja loppujen lopuksi naapurin rouvan "perhepetiin" tai mikä se nyt olikaan...

Meillä 4 lasta ovat nukkuneet pienestä pitäen omissa sängyissään suht hyvin. Edes sairaana ollessaan eivät ole halunneet meidän viereen, vaan sanoneet että omaan sänkyyn jos olen yrittänyt vieressä pitää. Eli ovat kokeneet oman sänkynsä turvalliseksi. Meillä mies on niin herkkäuninen, ettei olis osannut nukkua samassa huoneessa lasten kanssa. Siksi siirrettiin jo vauvasta heti omaan huoneeseen lapset. Meillä on ainakin toiminut hyvin ja lapset ovat päivällä virkeitä, eikä mieskään ole siirtynyt naapurin rouvan petiin - ainakaan vielä...
Tiedän pari ystävän perhettä myös joilla on perhepeti ja siellä vaelletaan kaiket yöt läpeensä oman sängyn ja perhepedin välillä. Jos lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja häntä rakastetaan niin paras paikka on oma sänky. Se on myös vanhempien kannalta paras, että saa nukkua yöt hyvin. Silloin jaksaa touhuta lasten kanssa ja parisuhde voi hyvin. Sehän on lapsen perusturvallisuuden kannalta tärkein asia, että on molemmat vanhemmat samassa huushollissa.

En ihan ymmärtänyt pointtia?

Siis perhepedin ja oman sängyn väliä kuljetaan? Siis perhepetihän ON oma sänky lapsille. Puhutaankohan samasta asiasta ollenkaan?

Meillä kyllä lapset hakeutuvat sairaana lähelle. Pidän sitä aika tärkeänä osoituksena siitä, että kiintymyssuhde on kunnossa.

50 pros liitoista päätyy eroon, enkä usko että lähellekään 50 pros perheistä harrastaa perhepetiä. Nukkumistilalla siis ei liene mitään yhteyttä avioliiton tilaan. Minusta ei olisi kirjoitamaan noin syyttävästi oman siskoni tai muun sukulaiseni elämästä. Kylmät väreet kiertää.
 
Perhepediksi todellakin lasketaan, minunkin mielestäni, se, että lapsen sänky on ihan vanhempien sängyn vieressä. Jos on toisella puolella huonetta, niin en kyllä puhuis enää perhepedistä.

Meillä on ajauduttu perhepetiin, vaikka olin ennen esikoisen syntymää perhepedin suuri vastustaja. Tai no, en tykännyt ajatuksesta.
Niin vain kävi, että poika 1½ vuotiaasta lähtien alkoi nukkua mieluummin ja paremmin meidän vieressä ja siitä se lähti...
Reilu 2 vuotiaana hänet saatiin siirrettyä omaan sänkyyn meidän sängyn viereen. Joskin aika usein hän ainakin alussa kömpi sieltä kesken yön meidän viereen.
Nyttemmin vieressämme nukkuu vauva ja poika "sivuvaunussaan".

Ja hyvin nukutaan kaikki =)
 
Mun mielestä jokainen saa nukkua niin kuin parhaiten nukuttaa. Meille perhepeti ei sovi. Lasken nyt siis perhepediksi sen, että vanhemmat ja lapset nukkuvat samassa sängyssä. Itse olen lapsena nukkunut perhepedissä ja en tiedä onko sen tuomaa vaikutusta se, että vaadin tilaa ympärilleni nukkuessa. En nyt tarkoita hehtaareittain mutta esim. joku lusikka-asento miehen kanssa unta hakiessa ei tulisi kuuloonkaan. Muistan lapsena kun nukuin äidin ja isän välissä kuinka ahdistunut tilanpuutteesta ja kuumissani usein olin. En saanut nukuttua. Mutta möröt voittivat silti usein sen kuumuuden ja tilanpuuteahdistuksen :)

Olen myös älyttömän herkkäuninen. Jos vauva nukkuisi kainalossa, niin oma uneni olisi niin pintapuolista, että ei sitä levoksi voisi sanoakaan. Meillä lapset ovat siis nukkuneet omassa sängyssään samassa huoneessa. Juu, perhepediksi sitäkin kutsutaan, tosin minä en. Ja ovat aina siirtyneet yösyöntien loputtua omaan huoneeseen. Meillä molemmat lapset ovat tosi hyviä olleet nukkumaan alusta asti.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ei kiitos meille:
Mun mielestä jokainen saa nukkua niin kuin parhaiten nukuttaa. Meille perhepeti ei sovi. Lasken nyt siis perhepediksi sen, että vanhemmat ja lapset nukkuvat samassa sängyssä. Itse olen lapsena nukkunut perhepedissä ja en tiedä onko sen tuomaa vaikutusta se, että vaadin tilaa ympärilleni nukkuessa. En nyt tarkoita hehtaareittain mutta esim. joku lusikka-asento miehen kanssa unta hakiessa ei tulisi kuuloonkaan. Muistan lapsena kun nukuin äidin ja isän välissä kuinka ahdistunut tilanpuutteesta ja kuumissani usein olin. En saanut nukuttua. Mutta möröt voittivat silti usein sen kuumuuden ja tilanpuuteahdistuksen :)
Mulla on samanlaisia muistoja. Jos kuumuudelta, ahtaudelta, iskän kuorsaukselta ja äidin hiusten pistelyltä onnistuinkin nukahtamaan, sai pian herätä siihen, kun unissaan meuhkaava pikkusisko tunki varvastaan nenääni tai muutenvaan huitoi tai potki minua. Ehkä ihan pikkuvauva nukkuu aina parhaiten äidin lähellä, mutta uskon, että joskus 3kk iässä yksilölliset erot alkavat vaikuttaa vauvaankin yli biologisten vaistojen, siis onko hän sitä ihmistyyppiä joka nukkuu parhaiten jonkun lähellä vai vaatiiko paljon tilaa saadakseen riittävän hyvälaatuista unta. Perhepedin hehkuttajat ovat varmasti vauvoineen kummatkin tuota parhaiten toisten läheisyydessä nukkuvaa tyyppiä jolloin tietysti heidän kannattaa yhdessä nukkuakin koko perheen, mutta ei se tarkoita, että kaikki (vauvatkaan) olisivat samanlaisia. Ihmiset ovat nukkumismieltymyksiltään erilaisia, ei aamuvirkkukaan ole aamutorkkua huonompi. Ovathan monet kokeilleet perhepetiä ihan avoimin mielin, mutta todenneet että heidän perheessään kaikki nukkuvat parhaiten omissa sängyissään. Ei jostain nukkumapaikasta kannata tehdä mitään ideologiaa, jota pakkomielteisesti on noudatettava vaikkei se omassa perheessä toimisikaan niinkuin jossain idealisoiduissa opaskirjateksteissä.

Itse en nuku puolisonkaan kainalossa niin hyvin kuin yksin. Mieluiten nukkuisin ihan omassa sängyssäni ja vaikka omassa huoneessakin. Kainalossa tykkään kyllä kovasti köllötellä ja nauttia läheisyydestä ihan valveillaoloaikaan, nukahtamista ja unenlaatua se sensijaan vain häiritsee. Voi hyvin olla, että olin jo vauvana tällainen.
 
"Ei jostain nukkumapaikasta kannata tehdä mitään ideologiaa, jota pakkomielteisesti on noudatettava vaikkei se omassa perheessä toimisikaan niinkuin jossain idealisoiduissa opaskirjateksteissä."

Juuri näin! Eikä tästäkään asiasta kannata taas tehdä elämää suurempi asia - asia, joka ratkaisee tyyliin lapsen tulevaisuuden, ja miten hyvä ja tasapainoinen ihminen hänestä kasvaa. Kokonaisuus ratkaisee, jälleen kerran. Hyvin levännyt perhe ja täyspäiset, rakastavat vanhemmat, jotka antavat turvaa ja läheisyyttä lapsilleen - perhepedillä tai ilman ;)
 
Nimenomaan, järjen käyttö sallittu. Jos vauva on kovin levoton ja itkuinen pinnasängyssään, vauvan voi huoletta ottaa viereen. Äiti ei voi kierähtää vauvan päälle eikä myöhemmin omaan sänkyyn opettelemisessa ole ongelmia. Vauvan tarpeet muuttuvat vauvan kasvaessa. Jos tarvitsee äidin vieressäolon 3 kk vanhana, ei se suoraan tarkoita sitä, että tarvitsee 2 v vanhana.

Jos vauva nukkuu tyytyväisenä pinnasängyssään, antaa nukkua siellä. Silloinhan mitään ongelmaa ei ole, eikä sitä kannata tehdäkään.

Monet äidit kyllä yrittävät siihen pinnasänkyyn, vaikka se olisi kuinka hankalaa. Monet palstat pursuilevat kysymyksiä "miten saan vauvan nukahtamaan pinnasänkyyn?". Meidän kulttuurissa kuitenkin vallitsee melko yksipuolinen näkemys, missä vauvan kuuluisi nukkua.

Äidit - kuunnelkaa vaistojanne ja toimikaa niin, miten vauva nukkuu parhaiten. Se takaa yöunet sitten teillekin. Jos vauva nukkuisi parhaiten lähellä, mutta on liian ahdasta, sivuvaunu tuo lisää tilaa.
 
Meillä nukuttiin perhepedissä ja myöskin pinnasänky sivuvaununa 8 kuukautta, kumpikaan ei nukkunut hyvin, kun vuoroin heräteltiin toisiamme. Nyt tein radikaalin ratkaisun ja siirsin tytön nukkumaan omaan huoneeseen omaan pinnasänkyyn. Aiemmin kokeiltiin kaikki tassuhoidot ja pantleyn opit, muu ei toiminut kuin siedätys huudatusunikoulu eli 2 min. huutoa ja lohdutus, 4 min. huutoa ja lohdutus jne. Viikossa sain 8,5 kk tyttöni opetettua nukkumaan omassa sänkysään parhaimillaan uli 9 tunnin unia, eikä näy päivisin mitään traumoja olevan, kun on ihan normaali iloinen itsensä (paitsi kun tekee hampaita). Joten tapoja on monia, mutta jokaiselle perheelle on omansa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Se siitä:
perhepedistä?

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/03/829275

Joo en tiedä millä perusteella tuo mtv3:n juttu oli kirjoitettu koska tiistaina Helsingin Sanomissa vastaavanlainen juttu oli kirjoitettu perhepedin olevan vaara vain jos äiti oli raskauden aikana tupakoinut. Siellä ei kuitenkaan muuten sanottu perhepedin saattavan altistaa kätkytkuolemaan kuten tuossa ylläolevassa jutussa.

"Imeväisten nukuttamista vanhemman vieressä sängyssä pitäisi välttää kuuteen kuukauteen asti, jos äiti oli tupakoinut raskauden aikana."

En sano ettäkö jompi kumpi mtv3 tai HS olisi oikeassa vaan sen että ilmeisesti uutiskirjoittajan ymmärrys asiasta voi vaikuttaa kirjoituksen sisältöön. Jokainen itse päättäköön mitä pitää totuutena.
 
Hs:

-- Tärkeimmät vaaratekijät tunnetaan. Selvimpiä ovat nukuttaminen vatsallaan ja äidin tupakointi raskauden aikana, vähäisempiä nukuttaminen kyljellään, liian lämpimässä tai vanhemman vieressä. Vauvoilla on myös todettu viitteitä hengitystietulehduksesta.

"Kuolleiden vauvojen verenkierron säätely ei ole ehkä ollut aivan normaali. He eivät ole reagoineet elvytykseen, vaikka se olisi aloitettu nopeasti", Kirjavainen sanoo.

Hän uskoo, että kuolinsyy on todennäköisesti tukehtuminen. Sitä ennen vauvat eivät ole olleet täysin terveitä.

Suojaavia tekijöitä tunnetaan vain yksi, unitutin käyttö. --
 
Japanissa, jossa nukutaan äiti ja vauva vierekkäin, ei ole lainkaan kätkytkuolemia. Kätkytkuolemia esiintyy eniten maissa, joissa vauvat ja äidit erotetaan toisistaan.

KÄtkytkuolemia tapahtuu eniten yksin nukkuville vauvoille.

Perhepedissä vauva nukkuu omassa unipussissaan, vanhemmilla oma peitto ja vauvaa ei aseteta vanhempien väliin, vaan äidin ja seinän väliin. Makuuhuone viileähkö.
 

Yhteistyössä