Nukahtaminen omaan sänkyyn

Meidän 11kk poika on tähän asti säännöllisten iltarutiinien jälkeen nukahtanut omaan sänkyynsä tutti suussa ja nalle kainalossa. Nyt hän alkaa kirjaimellisesti huutaa kun lähes heti kun hänet laskee sänkyyn... Mikään ei ole iltapuuhissa muuttunut eikä elämäntilanteessamme muutenkaan. Itku ei ole ns. kiukku itkua vaan sellaista sydäntä raastavaa "karjumista"... Itkuun ei auta "tassuttelu" tms konstit, hän rauhoittuu ainoastaan syliin ja takaisin sänkyyn laskiessa huuto alkaa taas.

Onko kellään kokemusta tai vinkkiä miten tulisi toimia jotta hän taas nukahtaisi itsekseen???

 

Meillä on ihan samaa, tosin hampaiden hautominen käynnissä ja korvatkin oireilee. Nukutan syliin ja siitä tokkuraisena siirrän omaan sänkyyn. Herää yleensä sen verran, että hoksaa siirtymisen. Jos pysyy unessa, herää myöhemmin itkemään, mutta rauhottuu kyllä omaan sänkyynsä tassuttelemalla.

Meilläkin on taas edessä tuo omaan sänkyyn nukahtamiseen totuttaminen, mutta kun oireilevaa lasta ei saa unikouluttaa... Näin on kaikkein helpoin ja pojalle mieleisin, joten mitäs sitä hyvää tapaa muuttamaan ennen tilanteen rauhottumista. Joskus kieltämättä turhauttaa, jos vahingossa yritän siirtää liian aikaseen tai jos en jaksais poika sylissä sohvalla pesiä. Isänsä syliin ei kovin helposti nukahda.

 

Meillä tuo oli korvatulehdusta, nyt ollut kaksi antibioottikuuria, toivottavasti jo ohi... Ja itku oli tosiaan sellastakin kipuitkua, että ei epäilystäkään etteikö lasta sattunut johonkin...
Oletko kokeillut särkylääkettä?

 

Meillä on nyt "unikoulu" käynnissä, kun tyttö jokin aika sitten aloitti ja iltahuudot kun sänkyyn laittoi... Näitä nukahtamisvaikeuksia on ollut aika ajoin ja liittyy varmaankin johonkin tiettyyn ikäkauteen. Vauvaiässä nukahti aina itse sänkyyn, mutta n. 6kk alkaen tulee meillä kausia, kun taistellaan kaikin keinoin yöunta vastaan ja syli olisi ainut paikka nukahtaa. Jos korvatulehdus tai muu kipu ei vaivaa, niin voisitko pitää unikoulua nukahtamiseen... Meillä eka ilta huudetaan n. puol tuntia, toisena vartti ja kolmantena 5 minuuttia kunnes on taju poissa. Huomaan myös, että sen alkuhuutamisen jälkeen nukkuu paljon rauhallisemmin koko yön, kuin jos vien tokkuraisena sylistä sänkyyn. Sylin jälkeen saattaa heräillä 3-5 kertaakin yössä vaatimaan taputtelua... Tyttö nyt 10kk.

 

Meillä on ihan samaa, tosin hampaiden hautominen käynnissä ja korvatkin oireilee. Nukutan syliin ja siitä tokkuraisena siirrän omaan sänkyyn. Herää yleensä sen verran, että hoksaa siirtymisen. Jos pysyy unessa, herää myöhemmin itkemään, mutta rauhottuu kyllä omaan sänkyynsä tassuttelemalla.

Meilläkin on taas edessä tuo omaan sänkyyn nukahtamiseen totuttaminen, mutta kun oireilevaa lasta ei saa unikouluttaa... Näin on kaikkein helpoin ja pojalle mieleisin, joten mitäs sitä hyvää tapaa muuttamaan ennen tilanteen rauhottumista. Joskus kieltämättä turhauttaa, jos vahingossa yritän siirtää liian aikaseen tai jos en jaksais poika sylissä sohvalla pesiä. Isänsä syliin ei kovin helposti nukahda.

Meillä myös tähän tyyliin (alleviivatut) . Ennen nukahti hyvin, kun vain sänkyynsä jätti, mutta nyt on jo muistaakseni noin 8kk iästä alkaen ollut tätä, ettei jää yksin sänkyynsä - ei aina silloinkaan, vaikka vieressä istuisi. Ja nyt ikää pian 10kk.

Nykyään tosiaan nukutan useimmiten syliin ja siitä sitten siirrän sänkyynsä. Monesti havahtuu siirrettäessä, mutta jää kuitenkin nukkumaan. Mutta jossain vaiheessa herää ja alkaa itkeä ja pitää nukuttaa uudestaan sylissä tai ottaa viereen nukkumaan. Ja nyt lähes aina nukkuu keskessämme...

Ja isänsä syliin ei helpolla tosiaan nukahda...

 

Meillä esikoinen nukahti 11kk ikäiseksi yksikseen omaan sänkyyn, mutta sen jälkeen ei millään, täytyi olla vieressä siihen asti, että nukahti. uskon sen liittyvän ikään ja eroahdistukseen, joka tuli vasta tuolloin. Emme viitsineet huudattaa, joten kolmevuotiaaksi asti olimme samassa huoneessa siihen asti, kun poika nukahti. Nykyään jää itse nukkumaan iltasadun jälkeen. Aikansa kutakin.