Noviisi...

Moikka!

Mitä kuuluu, MetsänEmäntä?
Tällä suunnalla elellään odottavalla kannalla. Kutsua julkiselle ei ole kuulunut, tosin kovin kauaa ei olla vielä oltu edes jonossa mutta kun pitää aina olla niin kärsimätön :/. Paino ei tunnu putoavan lisää, ja karppausruuat alkavat pikkuhiljaa tulla korvistakin ulos. No, tällä hetkellä päätavoite on ettei paino ainakaan nousisi takas entisiin lukemiin, pudottamisella nyt ei hengenhätää ole kun ei kerran ihan hetkeen olla hoitoihin pääsemässä.
 
Mitäs tänne, ei erityisempiä... No, kävinhän miä viime viikon keskiviikkona siinä verikokeessa, tuloksia odotellessa. Onko muuten huominen (=vappuaatto) ihan tavallinen arkipäivä? Jos on, ni ne tulokset tulevat varmaan sit huomenna! Ja torstaina olis se munatorvien aukiolotutkimus ja miehen pitäs antaa samalla se simppanäyte...jännää on! :)

Ja tylsää, kun pitää siivota ton uunirempan jälkiä...ja kun lopetettiin se savustelukin, ni myös aika äreää on ollut välillä... :D Mut se menee ohi. Lopettamisen hyvät puolet ovat miljoonasti suuremmat! :)


Mukavaa vappua sulle Mimilie ja muillekin! Odottelemisiin... ;)
 
Hei te enemmän tietävät!

Kysymys: Sen tiedän, että sperma pitää tutkia kahden tunnin sisällä näytteen annosta, että näkee sen liikkuvuuden yms. Mutta saako ne tulokset ihan sit samantien kans? Aukkarin tuloksen näkee heti kuulemma. Jännäks menee! :)
 
MetsänEmäntä79: Meillä sperman tutkimisen tulokset tuli vasta viikon parin päästä näytteen jätöstä ja yksityisellä tehtiin. Tosin inssissä saa aina sperman pesusta lapun missä on pitkälti samat asiat, ehkä siinäin siis eri käytäntöjä :o

Aukkarin tuloksen joo näkee heti, kun ne ruiskuttaa nestettä munanjohtimiin, niin näkevät ultralla ovatko auki vai ei.. Tosin siinäkin jäi mulla toinen epäselväks, joten varman tuloksen siihenkin saa vain laparoskopialla..
 
Juu, tietysti kerron! :) Mut tässä on vielä monta piiiitkää päivää sinne... Tuntuu kyllä aika menevän ihan käsittämättömän hitaasti kun odottelee jotain. No, monetkinhan aina valittavat, että elämä on mennyt niin nopeasti...ei meillä ainakaan! :D

Hauskaa vappua! :)
 
Ne verikoetulokset tulivat äsken. Tämmöstä löytyi:

S -FSH 6.3 U/l
S -LH 4.4 U/l
S -PRL 157 mU/l (viitearvo 102-496/Naiset)

Hieman netistä tutkin ja näyttää siltä että nuo ovat ihan ok lukemat alkukierrosta, sillo oli kp3, kun nuo kokeet otettiin. Kaipa se lääkäri sit tietää enemmän...
 
Aloittelijoita täälläkin suunnalla. Vähän sama ongelma kuin aloittajalla, että hirvittää alkaa lukea 10 sivua pitkiä viestiketjuja, että pääsisi mukaan. Jeesiä sain noitten ovistestien kanssa aloittamassani ketjussa.

Tuosta lähipiirille kertomisesta. Vuosia sitten, ensimmäisessä liitossani, jouduin kertomaan keskenmenosta suunnilleen kaikille, kun sellainen tuli vastaan viikolla 13. Olin just ehtinyt töissäkin kertoa. Silloin tajusin, että ikinä ei mikään ole varmaa. Me ollaan yritetty lasta nyt reilu kolme vuotta ja ollaan pikkuhiljaa kerrottu ystäville ja läheisille sukulaisille. Kaikki ovat tajunneet asian jo ennen kuin oli kerrottu: kaksi lapsirakasta ihmistä, jotka hoitavat jatkuvasti lähipiirin lapsia, talous kunnossa, vakituiset työpaikat jne (siis en tarkoita, että nuo olisivat edes mitään oikeita esteitä raskautta suunniteltaessa) ja lapsettomuudesta kuitenkin puhutaan koko ajan mediassa, että ovat osanneet laskea yksi ynnä yksi.

Painoa on minullakin liikaa, kymmenisen kiloa. Terveyspuolen ammattilaiset suhtautuvat välillä asiaan raivostuttavalla tavalla. Syitä liikaan painoon on varmasti yhtä paljon kuin liikapainoisia ihmisiäkin, jolloin neuvojen antaminen ilman syiden kysymistä on omituista. Eräs mikäliehoitaja sanoi, että koettaisit nyt syödä pikkusen enemmän salaattia. En viitsinyt kysyä, että paljonko laihdun, jos nyt syön vihanneksia ja kasviksia sellaiset 500-800 grammaa päivässä ja nostan määrää vaikka 100 grammalla salaattia. :P Suurin osa on kyllä asiallisia, mutta nämä huonot saavat pahalle tuulelle. No, painonpudotustalkoot on täälläkin menossa, pari kiloa olen saanut hilattua alaspäin. Kunhan vaan pysyy terveenä.

Tsemppiä MetsänEmännän tupakoinnin lopettamiseen! Ja onnea päihteettömään elämään. Minä olen myös juonut aikoinani liikaa ja kun kyllästyin siihen, niin lopetin samana sunnuntaipäivänä yhtä aikaa sekä alkoholin käytön että tupakoinnin. Siitä on nyt 6-7 vuotta.

Meillä on siis takana reilut kolme vuotta yritystä. Siittiöt ok (määrä korvaa laadun tässä tapauksessa), aukioloja ei tutkittu, kun olen kolme kertaa saanut keskenmenon (tosin kaksi niistä siis ennen tätä liittoa) eli vikaa ei ole löytynyt. Inssi odotellaan, jos sinne nyt joskus päästäis. Mutta me ollaan päätetty, että pitkiä teitä ei lähdetä kulkemaan. Tehdään kolme inssiä, jos ei tule lasta, niin se on siinä. Sitten lähdetään vähintään parin kuukauden lomamatkalle ja eletään onnellisena kahdestaan (ja toivon mukaan salaa luomuraskaudesta toivominen ei hallitse koko elämää).
 
Moi Piia-Liisa!

Miä en ole tosiaan puhunut juuri kenellekään näistä tutkimuksista. Suurin osa tuttavista ja suvusta varmaan luulee, etten haluakaan lapsia. Ja ihan hyvä niin. Täytyy nyt tässä myöntää, vaikka saisinkin vihat päälleni, että miä en ole mikään erityisen lapsirakas ihminen....tiedän, että oma olisi eri asia, tiedän tulevani rakastamaan omaa lastani/omia lapsiani, mutta muiden lapsista en hirveesti tykkää. Siksi uskoisin, että suku kuvittelee etten halua sit omiakaan. No en halunnutkaan moneen vuoteen ja edelleen olen sitä mieltä, että me pärjätään kahdestaankin, mutta haluttiin nyt kuitenkin kokeilla, olisko meillä mahdollisuuksia saada lapsia. Myös näistä syistä johtuen jotenkin en tunne kuuluvani edes tälle palstalle ja siksi aloitin oman ketjunkin...kun en osaa edes ottaa osaa muiden musertavaan suruun ja menetyksen tunteeseen..

Tulipas jotenkin tylyn kuuloista tekstiä näin vapun kunniaksi... Oli muuten mukavaa Piia-Liisa, kun kerroit myös olevasi raitis! On aina mukava tavata "kollegoita" :) Tässä iässä meitä ei niin kovin hirveän paljon ole... Outoa se on, että säännöllistä pään sekoittamista kemikaalilla pidetään normaalina ja selvinpäin pysymistä kummastellaan. Mukava tämä nykymaailma. Onneksi alkaa taas arki ja loppuu tuo loputon ryyppäämisvitsailu facebookissakin taas hetkeksi.

Aukkari olis nyt sit ylihuomenna, sitä odotellessa...

Mukavaa vappupäivää! :)
 
Noniin, nyt on koettu se aukiolotutkimuskin. Ja kaikki on minun osaltani aivan kunnossa. Eli ne hormoniarvot oli ok ja tuubat ovat molemmat auki, kohtu aukes sillä vedellä nätisti ja limakalvo näytti hyvältä. Johtofollia ei löytynyt, isoin oli 11 millinen, nyt on kp11 ja se on kuulemma sit se mikä puhkeaa. Mies antoi näytteensä kans ja siitä tulee sit tiedot kotiin parin viikon sisällä.....eli odottelua, taas kerran!

Nyt sit rupeen taas metsästämään ovista ja harrastamme luomukeinoja... Pitää ottaa klinikkaan uudestaan yhteyttä sitten ku ne simppatulokset tulee. Aukkari kuulemma monilla helpottaa luomuraskautumista ja tupakanpolton lopettaminen auttaa paljon kans, toive on nyt niissä.

Pelkäsin hieman sitä aukkaria, varsinkin kun muistin sen särkylääkkeenkin ottaa liian myöhään. Turhaan pelkäsin. Se ilmapallo teki pientä menkkamaista juilintaa ja siinäpä se kipu sit olikin. Vettäkin käytettiin vain noin 5 ml joten ei ole ollut mitään vuotoa eikä hartiapistostakaan. Yksilöllisiähän nää jutut on, mulle se oli helppo.
 
Mukava homma MetsänEmäntä, että olet auki. ;) Aina helpottaa, kun voi todeta ainakin jonkin asian olevan kunnossa.

Mites meni vappu? Ja mites sujuu tupakaton elämä?

Meidän ikäisiä raittiita on kyllä aika vähän, nuo nuoremmat ovat onneksi fiksumpia. Oikeasti on vähän hassua, että kun omanikäiselle sanoo, että ei juo ollenkaan, niin usein kysymys on "miksi". Jos saman sanoo kakskymppiselle, niin se sanoo vaan, että okei.

Eihän kaikki todellakaan ole "lapsirakkaita" sillä tavalla, että jaksaisi vaikkapa touhuta vieraiden lasten kanssa. Oma on aina oma. Ja en minäkään tykkää kaikista lapsista, niin kuin en tykkää kaikista ihmisistäkään.
 
Moi Mimilie ja Piia-Liisa!

Onhan se tietysti hyvä homma, että olen auki, mutta toisaalta se teki koko jutun mulle hankalaksi.. Minä kun olin enemmän kuin satavarma, että vika löytyy minusta! Mutta nyt jos ei sitten ole siittiöitä lainkaan, ni se on melko raju pudotus. Toivotaan parasta... Yksi kaveri kertoi, että hänen miehensä siittiöistä 99,5 % oli huonoja ja se puoli prosenttia hyviä ja hän oli tullut raskaaksi aukkarin jälkeen! Joten täällä heilutellaan nyt sit peittoja ahkerasti.... ;) En taida jaksaa ruveta tikuttamaan sitä ovulaatiota, se on jotenkin niin vaivalloista (meillä on maailman pienin vessa!) ja sit kun se pitäis ottaa joka aamu samaan aikaan. Minä herään joka aamu eri aikaan! Eiköhän joku kerta osu kohilleen, kun joka päivä harrastelee tässä viikon ajan....ei tuo mieskään tunnu vastaan pistävän... :)

Vappu meni mukavan rauhaisasti ja tupakatta elo tuntuu jo suht luontevalta, ei tee mieli palata entiseen. Se muuten on tosi jännä, et juomattomuutta joutuu selittelemään! Ihankuin kännääminen olisi perustila ihmiselle!! Ja kuitenkin, alkoholi on kudoksia "sulattava" hermomyrkky ja krapula on kehon epätoivoinen yritys puhdistautua niistä myrkyistä... Mulla ei enää oikein krapuloita tullut, kroppaparka oli tottunut jatkuvaan myrkytystilaan.... :( Ja sitä pidetään ihan normaalina!!! Se on todella kummallista. Mutta ehkäpä maailma on pikkuhiljaa muuttumassa terveempään suuntaan siinäkin asiassa. Minä ainakin haluan olla mahdollisille lapsilleni esimerkkinä siinä, että ihminen ei todellakaan tarvitse alkoholia rentoutuakseen tai pitääkseen hauskaa, tai masennuksen torjumiseen. Sitä ei tarvita suun kautta nautittuna yhtään mihinkään. Hmmm...aina innostun tästä aiheesta, pitänee lopettaa, tää ei ole ihan oikea foorumi... ;)

Tuo Piia-Liisan loppulausahdus oli aika hauska: Eihän kaikki todellakaan ole "lapsirakkaita" sillä tavalla, että jaksaisi vaikkapa touhuta vieraiden lasten kanssa. Oma on aina oma. Ja en minäkään tykkää kaikista lapsista, niin kuin en tykkää kaikista ihmisistäkään.

Tuota, tarkoitit varmaan "aikuisistakaan"....? :D
Siskon viisivuotias poika tosin käyttää ilmaisua: "sitten kun miusta tulee ihminen..." :)
Hän on muuten yks niistä harvoista lapsista joista tykkään ihan oikeasti!! :D
 
Haha! Aika hyvä lapsus multa. Ehdin tossa kirjoittamisen aikana miettiä myös koiria, joten siitä varmaan tuo sana ihmisistä. :P Kyllä kuitenkin pidän edelleen lapsia ihmisinä. :D

Minäkin olen ollut varma, että vika on minussa eikä miehessä. Tähän mennessä vikaa ei ole oikein löytynyt kummastakaan. Siis siittiöiden liikkuvuus on kyllä ihan alarajoilla, mutta tässä tapauksessa määrä korvaa laadun, joten ei varsinaista vikaa sielläkään.

Tosi hienoa, että olet voinut elää savuttomasti! Siinä ei ole kuin plussia!

Mulla on nyt tikuttelut menossa. Tuo samaan aikaan herääminen ei ole ollut ongelma. Tänään sunnuntainakin oli jo puoli kahdeksan aikaan hereillä, kun mies läksi töihin. Ja muutenkin pitää jatkaa tenttien lukemista.
 
Hih, joskus sormet toimii niin nopeesti että tulee kirjoitettua mitä sattuu... Kerrankin kirjoitin kaverille viestiä naamakirjassa, kun mies huusi keittiöstä, että missä jokin esine on. Vastasin hänelle, että "siellä kaapissa" ja samalla olin kirjoittanut siihen viestiin, että "kaapissa".. :D

Miun mies piinaa minua. Osittain varmaan siksi että häntäkin jännittää... Mutta kun miä haluaisin tietää ne ekat testitulokset mahdollisimman pian, eli sen liikkuvuuden ja määrän. Ja mies on tiukasti sitä mieltä, että hän ei soita sinne klinikalle, että odotetaan kirjallisia, lopullisia tuloksia. Kyllä sen tavallaan ymmärränkin, onhan ne mahdolliset huonot uutiset mukavampi ehkä lukea, kuin kuulla...ja puhelimessa saattaa helposti mennä asioita ohi. Mutkun miä haluisin tietää.......!!! Pakko kai se on jaksaa.... On tässä keväällä onneks tekemistä, ettei ihan tarvii kyllästyä.

Ei se samaan aikaan herääminen muuten mullekaan olis ongelma, mutta kun olen nautiskelija, minusta on ihanaa herätä kaikessa rauhassa ilman kelloa....tai ainakin tykkään tuollaisesta kuvitelmasta. Tosiasiassa herään neljän-kuuden välillä siihen, kun kissa raapii ja yrittää purra miun naamaa. Ja sit yleensä täytyykin käydä vessassa, kun meinaa tulla pisu housuun.. Mut sehän ei kai niihin ovistesteihin niin vaikuta, et niinku niissähän ei kai ollut ihan pakko olla aamuvirtsaa? Koska tosiaan siinä tapauksessa miun olis testattava aamuyöllä... Mutta, viimeksikin testasin aina herätessäni seitsemän-yhdeksän välillä ja onnistuin bongaamaan sen ovulaation. Kyllähän sitä tietty oikeestaan vois taas ruveta.....no näkee sit miltä nyt aamulla tuntuu, muistankokaan... Olen tuuliviiri, vaakaluonne..ja sen varmaan huomaa... :D

Tää aamu, niinkuin eilinenkin, meni kalastustouhuissa ja nyt kyllä väsyttää, menen päiväunille.

Kirjoittelemisiin ja odottelemisiin....toivottavasti joskus pääsemme odottamaan ihan oikeasti!! <3
 
Kyllä se tuntui aika painajaismaiselta kun sen tuloksen luin. Siis ei ainoatakaan, nolla kappaletta, tyhjä näyte.... Teki mieli huutaa, et eihän tän näin pitänyt mennä!!! (tekee mieli huutaa niin vieläkin...) Sen piti mennä niin, että vika olis ollut minussa ja sit olisin syönyt jotain lääkkeitä ja tullut kivasti raskaaksi ja sit olisin ollut onnellinen odottaja ja sit olisin saanut semmosen ihanan nyytin, jolla on mun nenä ja mun miehen silmät ja sit olisin katsellut lauantaiaamuisin heitä yhdessä sohvalla ja olisin hymyillyt hellästi. NIIN SEN PITI MENNÄ!!! eikä näin.....

Mies sanoi et ei nyt vielä heitetä kirvestä kaivoon, saattaahan niitä siittiöitä tosiaan muodostua, mutta ne eivät pääse ulos asti. Tänään ei päästy klinikalle läpi, huomenna uusi yritys. Haluamme jatkotutkimuksiin mahdollisimman pian, et loppuis tää löysässä hirressä roikkuminen... Minä tikuttelen ovista nyt sitten huvikseni...tai eihän sitä koskaan tiedä, jos sieltä vaikka joku teräsmiessiemen pääsisikin läpi... ;) Missä olisinkaan ilman huumorintajua...(haudassa, luulen, näillä elämänkokemuksilla...) Nauroimme mieheni kanssa jo sitäkin, että hän "pääsee" vuorostaan kopeloitavaksi.... :D Kyllä välillä tulee mieleen, et kaikkiin helevetin hommiin sitä tulee ruvetuks...

Mut eiköhän tää taas tästä... Kiitos lohdusta Mansikkatyttö ja Mimilie! <3
 
MetsänEmäntä: Hienoa, että olette päättäneet mennä jatkotutkimuksiin! Ainahan asiat kannattaa tutkia perinpohjin. Nyt vaan toivotaan että siittiöitä tarkemmissa tutkimuksissa löytyisi. Tsemppiä teille!!!
 
Kyl tää katotaan loppuun asti. Saatiin jo klinikalle aika perjantaiksi, mutta äsken tuli soitto ettei se sovikaan ja lupasivat soittaa kohta uudelleen uutta aikaa. Ensi viikon on meidän lääkäri poissa, joten se saattaa mennä sitä seuraavallekin viikolle... :(

Netistä lueskelin (tiedän, että se on tyhmää), että ne siittiöt, mitä kiveksistä löydetään, niille tehdään vissiin aina mikroinjektio eli se ICSI. Ja se maksaa niin paljon, ettei meillä ole siihen varaa. Joten tähän tais kariutua meidän haaveet. Ellei sit siirrytä julkisen puolen jonoon....sitä en kyllä ihan äkkiä haluaisi.... :(

Toivo on jo melkolailla mennyttä, mut mennään me nyt kuitenkin käymään siellä klinikalla, vielä kerran.....
 
Vieläkö palstailet, MetsänEmäntä? Pääsittekö klinikalle uudelle käynnille?

Me saatiin kutsu tutkimuksiin, mutta odottamaan joutuu elokuun loppuun asti, koska klinikka on kesätauolla melkein 3kk.
 
Tyhmä kysymys ehkä, mutta eikö Suomessa muka julkisella puolella pääse ICSI:iin, jos on hyvät syyt niinkuin teillä? Jonot tietysti on varmasti pidemmät, mutta jos olet nyt, mitä, 33 tai 34, luulisi, ettei teiltä julkiselta puolelta ainakaan pois käännytetä. Minusta kannattaisi yrittää... Miksi olet itse niin julkista vastaan?

Voimia! Älkää vielä heittäkö kirvestä kaivoon.
 

Yhteistyössä