Noniin, koiran kaupasta minäkin.

["vieras"]

kyllä myyjälläkin joku vastuu on ja ihan oikeasti kyse on koirasta joka on vielä ihan kyvykäs oppimaan. Kai sitä nyt joku tunneside on siihen pennusta asti olleeseen koiraan sen verran, että ei halua sitä kiertolaiseksi. Vai onko koirat vaan jotain tavaroita joita pidetään niin pitkään kun sattuu huvittamaan. käytetään ja heitetään roskiin kun ei enää huvita. Sellaiseksi tämä koira on joutunut! En ymmärrä eikä minun tarvitse ymmärtää!!!!

Suomen lain mukaan koirat ovat esineitä ja niiden kauppaan suhtaudutaan samoin kuin muunkin irtaimen kauppaan. Yksityishenkilöiden välillä ei ole mitään palautusoikeutta.

 

[_Pigeon_]

[QUOTE="vieras";25988237]Suomen lain mukaan koirat ovat esineitä ja niiden kauppaan suhtaudutaan samoin kuin muunkin irtaimen kauppaan. Yksityishenkilöiden välillä ei ole mitään palautusoikeutta.[/QUOTE]

Tässä olikin varmaan kyse siitä, että millainen koiraihminen myy koiransa eteenpäin välittämättä millaisiin oloihin se joutuu. Mulle koira ei todellakaan ole mikään esine, vaan rakas perheenjäsen. Jos koirasta jouduttaisiin luopumaan (en tosin osaa kuvitella mikä sellainen tilanne olisi), antaisin sen vaan jollekin tutulle jotta voisin olla varma että saa hyvän kodin.

 

["Maija"]

Minä en nyt ihmettele ainoastaan ostajan käytöstä, vaan myös sitä miten joku pystyy ajattelemaan noin kylmästi koirasta jonka kanssa on elänyt vuoden? Aloituksessa sanot, ettet voi, etkä edes HALUA ottaa koiraa takaisin, siis onko sinulle aivan sama mitä tapahtuu koiralle, jolle olit vasta vuosi sitten tarjoamassa kodin luotasi?
Elämän tilanteet voi toki muuttua, mutta itse en ikinä pystyisi suhtautumaan noin kylmästi omaan lemmikkiini. Sääliksi käy koira rukkaa, kun ei onni kääntynyt edes toisen kodin kohdalla..

 

[Big Bang Theory]

[QUOTE="Maija";25988737]Minä en nyt ihmettele ainoastaan ostajan käytöstä, vaan myös sitä miten joku pystyy ajattelemaan noin kylmästi koirasta jonka kanssa on elänyt vuoden? Aloituksessa sanot, ettet voi, etkä edes HALUA ottaa koiraa takaisin, siis onko sinulle aivan sama mitä tapahtuu koiralle, jolle olit vasta vuosi sitten tarjoamassa kodin luotasi?
Elämän tilanteet voi toki muuttua, mutta itse en ikinä pystyisi suhtautumaan noin kylmästi omaan lemmikkiini. Sääliksi käy koira rukkaa, kun ei onni kääntynyt edes toisen kodin kohdalla..[/QUOTE]

tätä minäkin mietin!

 

["aapee"]

Koira teki sellaisen jutun (ei purrut lasta tms) etten vaan voi, enkä halua, ottaa sitä meille takaisin sen oman enkä toisen lemmikin turvallisuuden vuoksi. En edes siksi aikaa että löytäisi uuden kodin.
Ostaja on tietoinen tästä. Eikä se liity mitenkään tuohon muille koirille rähjäämiseen.

 

[justiisajuu]

Ei ole purrut, eikä ole remmirähjäämisen kanssa mitään asiaa. Olette peruskouluttanut. Siis mitä ongelmia sillä sitten enää voi olla, että aiheuttaa turvattomuutta omalle tai toisen lemmikille?

 

[Tepadj]

[QUOTE="aapee";25989176]Koira teki sellaisen jutun (ei purrut lasta tms) etten vaan voi, enkä halua, ottaa sitä meille takaisin sen oman enkä toisen lemmikin turvallisuuden vuoksi. En edes siksi aikaa että löytäisi uuden kodin.
Ostaja on tietoinen tästä. Eikä se liity mitenkään tuohon muille koirille rähjäämiseen.[/QUOTE]
Rouva on hyvä ja kertoo mitä se koira sitten teki. Tommonen salailu typerää kun ei suoraan sanota

 

["Lissu"]

eikö voi suoraa sanoa mitä se koira teki? Kuulostaa niin omituiselta? Ei ole kotona ollut mitään ongelmaa, ei ole purrut, mutta silti pitänyt heti myydä koko koira? En tajua?

Höh. Kaikkea sitä.

Etkö voi etsiä uutta kotia niin, että koira on sen aikaa vielä siellä toisessa kodissa. kai sinulle hemmetti soikoon on joku tunneside siihen pentuun jonka olet ottanut!!!!!!!!!!!!

 

[jhöho]

otetaan koira ja heti kun se tekee yhden virheen, niin pois vaan. Hei, hei! Tiellä olet.

Tätähän tämä on. Ihmiset on itse niin täydellisiä. Tämä ilmiö alkaa näkyä jo lasten kanssakin. Kun perustetaan uusi perhe, niin edellisen suhteen lapset on vaan tiellä eli pois vaan kiusaamasta moiset känkkäränkät.

 

[astrolabe harmaana]

Samaa mieltä tän yhden akateemisen herrasmiehen kanssa, jonka mielestä lemmikkieläimet eivät välttämättä ole hyvä asia. Seppo Turunen kirjoitti mm. näin:

”Maaseudulla koira on vielä alkuperäisessä tehtävässään isäntänsä metsästyskaverina tai lampaiden paimenena. Kaupungissa se on yhä useammin yksinoloon pitkästynyt, lemmikkirooliin jalostettu ja ongelmineenkin omistajalleen tärkeä seuralainen.”

 

[Aamuäree]

No vaikka koiraa olis opettanut kuinka, ei se ole 100% varmaa että se tottelee käskyjä myös uudella omistajalla....
Riippuu siitä miten ne on sille opetettu ja miten uusi omistaja käyttää käskyjä (esim väärää sanaa, ei käytä käsimerkkejä jos ne on koiralle opetettu/käyttää merkkejä joita ei ole opetettu). Ei se koiran ja uuden isännän suhde ala siltä tasolta mihin se on edellisen kanssa jäänyt, elävä olento kun on. Koiralla on ollut isäntä jota totella ja tämä uusi isäntä ei ole sama asia heti ensi hetkestä lähtien, se pitää oppia- kummankin!!
Suuri merkitys 'uudelleen' opettelulla, koska koira on uudessa kodissa uudella omistajalla ja varmaan hämillään hetken sekin.

Kuka on niin pöljä, että kuvittelee koiran olevan jokin ohjelmoitu robotti??

 

["vieras"]

Ei hyvää päivää miten tunnekylmää. Ihan yleisellä tasolla kommentoiden ihmettelen tätä nykyistä meininkiä, kun koiria kohdellaan tavarana. Eikö ihmisillä todellakaan synny tunnesidettä lemmikkeihinsä, kun esim. ap kommentoi, että koira on nyt "ostajan ongelma"?

Pitäisi aikuisilla ihmisillä olla kykyä ottaa vastuuta. Meidänkin naapurilla oli kaksi eri koiraa vuoden sisään ja molemmat piti laittaa pois kun "ne oli niin mahdottomia". Mahdottomuus kaiketi johtui pitkälti siitä, että oli ollut pakko ottaa todella aktiivisia ja voimakastahtoisia koiria, joille ei sitten viitsinyt tarjota aktiviteettejä saati kouluttaa. Samainen henkilö myi toista koiraa kaikinpuolin terveenä ja hirmuisen ihanan luonteisena (=eroahdistunut ja ihosairaus). Nyt suunnittelee uuden pennun ottamista, ja voimakasrotuinen sen olla pitää!!

Tälläkin henkilöllä on lapsia, että hienon mallin antaa siitä, miten eläviä olentoja kohdellaan.

 

[PinkLily]

Sääli koiraa kohtaan kun omistaja (ex ja nykyinen) on noin tunteettomia.
Voi kun olisi tilaa niin ottasin mielelläni tänne turvaan moisen otuksen. Remmirähinä kun on HOIDETTAVISSA oleva juttu eikä tosiaankaan mikään hyvä syy antaa taas pois. Ja kieltämättä kiinnostais tietää mitä se koira teki että ap alunperin luopu koirastaan. Meillä koiruus on tehnyt koiruuksia tuon tuosta mutta se kun kuuluu tohon uhmaikään kokeilla rajojaan, ei tulisi mieleenkään luopua koirasta jos ei sitten ole purrut ketään, ja sitähän ei ap:n koira tehnyt?

 

[_Pigeon_]

No vaikka koiraa olis opettanut kuinka, ei se ole 100% varmaa että se tottelee käskyjä myös uudella omistajalla....
Riippuu siitä miten ne on sille opetettu ja miten uusi omistaja käyttää käskyjä (esim väärää sanaa, ei käytä käsimerkkejä jos ne on koiralle opetettu/käyttää merkkejä joita ei ole opetettu). Ei se koiran ja uuden isännän suhde ala siltä tasolta mihin se on edellisen kanssa jäänyt, elävä olento kun on. Koiralla on ollut isäntä jota totella ja tämä uusi isäntä ei ole sama asia heti ensi hetkestä lähtien, se pitää oppia- kummankin!!
Suuri merkitys uudelleen' opettelulla, koska koira on uudessa kodissa uudella omistajalla ja varmaan hämillään hetken sekin.

Kuka on niin pöljä, että kuvittelee koiran olevan jokin ohjelmoitu robotti??

Täysin samaa mieltä! Esim meidän koira ei tottele miestäni yhtä hyvin kuin minua, minä oon siis koiran kouluttanut ja pääosin sen hoidan. Jos koiramme joutuisi vieraaseen paikkaan vieraille ihmisille, varmasti käytös muuttuisi. Mutta ihmiset ei tosiaan tunnu tajuavan, että koira on elävä olento...