** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vol.12 **

Hemoglobiinista, pienenä mulla oli järjettömän paksu veri, ennen menkkojen alkua parhaimmillaan 165. Kun menkat alkoivat ja kroppa tasaantui, hemppakin laski jonnekin 135 pintaan ja on pysynyt siinä aika hyvin. Ekassa neuvolassa tuli ylläri kun se olikin vain 125! Lisäsin heti rautapitoisten ruokien määrää ja tänään sain tulokset työpaikalla otetusta hg:stä, oli noussut 6 pykälällä eli on nyt 131, jee! :)

Mayinka & Nyytti 11+2
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Milk@
Kiitos monesta vastauksesta hb'n suhteen :)
Olen napsinut rautatabuja jo varmaan reilun kuukauden, mutta aina aamupalan yhteydessä. Nyt terkkari kehotti ottamaan ne aterioiden välillä, jotta imeytyy paremmin. Ja maito vielä edesvaikeuttaa sen imeytymistä. Mä meen huomenna tapaamaan mun ystävää, joka on lääkäri, joten hän saa antaa lisätroppia (jos vaikka sitä nestemmäistä suosittelisi).

Miss_piggy Kävin ultrassa viikko sitten ja tyyppi pyöri niin vauhdikkaasti ettei lääkäri meinannut saada pää-peppumittaa ei sitten millään. Ja eilen neuvolassa syke liikkui puolelta toiselle. Lääkäri totesikin viime viikolla, että on erittäin aktiivinen vauva :). Ja mies on jo nyt kauhuissaan, että mikä duracell sieltä tulee ja kauhistelee jo nyt, ettei vaan saa äitinsä energiatasoa, hahahah :LOL:
 
  • Tykkää
Reactions: Milk@ ja miss_piggy
Bling, kyllä vain on vessaan saanut herätä jo suunnilleen 8. viikosta alkaen. Nyt on parina yönä selvinny jopa aamu viitteen vessatta. =) Mukavaa että siskoltasi voit kysellä vauva-asioita =) Mun sisko asuu ulkomailla, vaikka hällä lapsia onkin, ei tuu välimatkan vuoksi kovinkaan paljoa tekemisissä oltua.

Tervetuloa Tippan!

Milk@, aika outoo että saaransivat seulonnoista. Jokaisen oma asiahan se on osallistuuko vai ei. Meillä kanssa varsinkin tuo miespoika on asenteella että ehtiihän tässä kaikkee vielä hankkimaan, ei kiirettä. Pikkasen vihjasin sille että vaikka se laskettu aika on annettu, niin ei se vauva sitä todennäköisesti päivälleen noudata. Että ehkä kannattaisi hankinnat olla tehty vähän aikasemmin kun 20.2. =)

Syksy, kai voi miehellä olla vaikeempi käsittää että kohta on pieni jo tuloillaan. Meillä ainakin vähän tuntuu että ei oo oikein sisäistäny asiaa. Paitsi jospa se nyt pikkasen konkretisoituisi kun näki sen tulokkaan hillumassa tänään kun käytiin nt-utrassa. =)

Maikkis, voi kökkerö niiden sokereiden kanssa. Mietin kanssa että jos kärähdys tulee niin miten maltan ruokavaliota pitää yllä, vaikka pakkohan se sitten on. En oo pahemmin ikinä miettiny mitä oikein syön, ehkä nyrt määriä kontroloinu vähän, mutta en laatua (no nyt alkoi tehdä mieli hampparia...) =) Mulla on rasitus vasta joskus viikolla 25 noin.

Lady, mulla oli hb viikolla 9. 131. Aina on kyllä ollu hyvä hb, mutta raskaanahan en oo toki ennen ollu, joten näkee sit miten käy.

miss_piggy, nt-ultran perusteella sanoisin että hyvinkin voi vaihdella paikkaa. Ainakin meillä tuo hilluja poukkoili sinne sun tänne. Siitä ne sykkeet vahvistuu =) Onko sulla jo yhtään rauhallisempi mieli odotuksen kanssa?

Mayinka, tsemppiä teille torstain ultraan, jännittääkö? =)

Tänään siis täällä käyty nt-utrassa. Siellä se viuhtoi menemään niin että ultraajaakin nauratti. Turvotuksen osalta kaikki ok (1.1 mm) ja muutenkin näytti osat olevan kohdillaan. Seulatuloksissa jos on joku ongelma niin soittavat ensi viikon alkuun mennessä. Jos ei soittoa kuulu, niin kaikki on ok ja riskiluku kerrotaan seuraavalla neuvolakääynnillä. Pääperä-mitta oli 65mm, eli päivää isompi kun kuukautiskierrosta laskettuna. Miespoika oli ihmeissään että liikkuuko se jo noin paljon, oli luullu että se vaan kellua möllöttää siellä. Tippa oli melkein tullu hälle kuulemma linssiin kun näki sen siellä hillumassa =)

mutantti ja hilluva koppis 12+5
 
Tervetuloa Tippan!

Mutantti, miss_piggy ja Lady1979 (anteeksi jos joku unohtui)- onnittelu hyvistä ultrakuulumisista.

Lady - mulla tuo hb on pysynyt siellä 130 tienoilla. Tosin sitä ei ole mitattu kun varmaan ekalla neuvolakäynnillä. Taitanut unohtua....Olen myös syönyt säännöllisen epätasaisesti raskausajan multivitamiinia jossa tuota rautaa on mukana. Ostin Multitabs -tapletteja ja en voi kyllä suositella kenellekään. Normaalisti saan alas isommankin pillerin mutta nuo ovat jotenkin niin isoja pyöreitä ja nihkeitä klönttejä että vaan ruuan kanssa menee alas.

(.) Sokereista kiinnijääminen aiheutti ensi järkytyksen jälkeen ihan terveen heräämisen. Mitäs olen syönyt kaikkea mitä mieli tekee...Nyt ruokavalio on pari päivää ollut taas ns. normaali. Karkit ja muut herkut tosin jätin kokonaan pois ja ruoka-annoksen kokoa olen järkeistänyt. Vihreitä olen myös yrittänyt syödä mahd. paljon. Kivaahan tämä ei ole, mutta tämä on nyt parhaaksi minulle ja juniorille, joten näillä mennään. Harmi vaan että koko ajan on nälkä ja kamala sokerinhimo mutta mielenhallintaahan tässä vaan tarvitaan. Tosin taas helpommin sanottu kun tehty...noh, pääsin aikoinaan tupakastakin eroon joten tämä ei voi olla pahempi koittelemus.

Maikkis ja Juniori
ps. huomenna sitten se saarnaus-tuokio edessä neuvolassa. Ei auta kun mennä nöyrin mielin kuuntelemaan ansaitut saarnat.....
 
  • Tykkää
Reactions: mutantti
Hemoglobiini mulla oli suht matala keskiraskaudessa (oliko se 114) ja suositeltiin rautamehun juontia. Sitä join epäsäällöllisen säännöllisesti ja tulihän kesällä grillailtua sen verran lihaa, että sekin varmaan vaikutti. Viimeksi hb oli hyvä, 129 enkä oo syönyt enää sitä lisäravinnetta.

(.)
Täällä käyty tänään synnytyssairaalassa tutustumassa paikkoihin. Kun nousin aamulla oli aika kova päänsärky, joka jatkui aika lailla iltaan asti. Se varmaan johtui jännityksestä. Uhuh, mitenköhän oppisin ottamaan rennosti?! Ekat parikyt minuuttia ahdisti aika lailla kuunnella kätilöä. Onneksi rentouduin pikku hiljaa. Muut pariskunnat olivat hieman pidemmällä kuin me, heillä LA syyskuun alussa-keskivaiheella. Meillä "vasta" syyskuun lopussa. Välillä ei meina uskoa, että pian todella minä käppäilen sinne synnytyssaliin synnyttämään.
Käynnistä jäi ihan ok mieli. Kätilö puhui hyvin... kätilömäisesti? Eli keskittyi käytännön asioihin ja kertoi kivunlievityskeinoista ja mahdollisista toimenpiteistä jne. Tässä vaiheessa olen erittäin tyytyväinen siihen, että meillä on tulossa synnytykseen myös doula. Koen nimittäin tarvitsevani lisää tukea, varsinkin henkistä sellaista ja kun isossa sairaalassa on kätilöillä varmaan aikamoinen kiire. Lisäksi doulalla on oma pumputtava amme mukana, jospa sairaalan oma amme ei ole käytettävissä. Ainahan ei sitä omaakaan saa käyttää mutta kuitenkin.
Vähän ihmettelen, kuinka paljon keskitytään negatiivisiin asioihin... jäi mieleen se, kun kerrottiin, että 80%:lle tulee synnytyksen jälkeen Baby Blues ja yleensä siinä kotiinlähtöpäivänä kun maito nousee niin on just aallonpohjalla, itkettää ja ahdistaa. Tarkoitus oli varmaan hyvä, eli viestiä, että sellainen alakuuloinen olotila on normaalia. Silti kaipaisin muutenkin ihmisiltä enemmän sellaista myönteistä kannustamista.
Onneksi on tämä ryhmä <3 vaikka itsekin olen välillä syyllistynyt valittamiseen ja vuodattamiseen :p
Tässä kohdassa kuitenkin haluaisin lausua kauniin kiitoksen kaikille teille tähänastisesta tuesta ja läsnäolosta! :heart:

Ja miehen kanssa ollaan päästy rauhaan. Voi miestä parkaa, on silläkin varmasti rankkaa ja outoa ja ihanaa ja tuntematonta yhtä aikaa niin, ettei tiedä miten olla.

Tänään ostin tukivyön kun masu alkaa painaa tuntuvasti. Katsotaan, onko siitä hyötyä. Lisäksi ostin lasisen tuttipullon lapselle, jos sitä sattuu tarvitsemaan. Bebes-sivustolta löytyy kaikkea kivaa, suosittelen. Ja BebesInfo-sivulta myös paljon mielenkiitoista tietoa!

Lauantaina ystävän häihin kaasoksi. Toivottavasti mahdun kenkiin (mekko on käytännössä teltta, siihen ainakin mahdun :D) ja energiat riittää kokopäiväseen touhoamiseen.

Hyvää loppuviikkoa kaikille!

Syksy 33+5
 
  • Tykkää
Reactions: Milk@ ja lady1979
Kestovaipoista... Tavallaan kauhistuttaa se jätevuori joka kertakäyttöisistä vaipoista tulee. Varmaan täytyy roskiksen tyhjennystahtia tiivistää. Nyt tyhjennys tehdään kuukauden välein, mutta vauvan synnyttyä varmaan pitää pyytää tyhjentää kahden viikon välein. Jätevuoresta huolimatta en näe itseäni kuitenkaan kestovaippojen käyttäjänä. Muistan kun olin yhden tuttuni vauvaa katsomassa joitain vuosia sitten ja heidän perhe käytti kestovaippoja. Silloin kauhistelin sitä pyykin määrää mikä heillä vaipoista tuli. Jo pelkästään niiden vuoksi pesukone huristi kuulemma kerran päivässä ja sitten lisäksi vielä vaatteiden, lakanoiden yms pesu. Musta ei siihen taitaisi olla. Ekologisempaa se varmasti kuitenkin olisi :)

Sokerirasitusta odotan kauhulla. Onneksi siihen on vielä kuitenkin useampi viikko aikaa, huh! Kauhulla mietin sitä edeltävää paastoaikaa. Olin juuri työterveyden kautta verikokeissa ja piti olla syömättä ja juomatta 12h. Verikokeen ottaminenkin meni vielä ihan ok, mutta kotiin ajaessa alkoi huono olo iskeä. Tuli migreeni ja koko päivä meni sängyn pohjalla.

Lohduttavaa, että vessassa olette te muutkin hypänneet jo alkuraskaudessa :D Itsellä ainakin on veden juonti lisääntynyt huomattavasti raskauden myötä ja sekin tietty lisää noita vessareissuja. Jotenkin tuntuu, että illalla janottaa kaikkein eniten ja ei kai se sitten ole kumma, että saa vessassa rampata.

Tippan tervetuloa joukkoomme!!

Miten Mayinkan ultra sujui? :)

HB mittauksista pakko kysellä, että onko teillä kaikilla muilla mitattu se neuvolassa joka kerta? Olin eilen neuvolassa tokalla käynnillä eikä mulla ole sitä mitattu ei ekalla eikä tokalla kerralla. Outoa.... Onneksi olin työpaikan kautta juuri niissä verikokeissa ja siinä katsottiin myös hemppa. Se oli 133, joten ilmeisestikin ihan hyvä.

Onnea Mutantille hyvistä ultrakuulumisista!

Syksy2010 doulasta kysymys... Kovin tarkkaan en ole doula-asioista tietoinen, joskus olen vain kuullut. Onko se siis joku tuttusi, joka tulee tukihenkilöksi vai joku muu? Sehän voi olla ihan kiva, että on joku "ulkopuolinen" paikalla sairaalahenkilökunnan lisäksi ja hän pystyy keskittymään vain ja ainoastaan sinun tsemppaamiseen.

(.)
Mulla oli eilen toka neuvolakäynti. Sen piti olla vasta ensi viikolla, mutta lomien vuoksi aikaistettiin ja nyt olin ekaa kertaa oman neuvolaterkan luona. Käynti oli sen verran lyhyt, että vielä en ehtinyt oikein hänestä käsitystä muodostamaan. Mitattiin vaan verenpaine, paino jne. ja sitten siirryin neuvolalääkärin vastaanotolle.

Lekurin kanssa tuli enemmän juteltua ja hän oli todella mukava ja symppis tyyppi! Tehtiin perustutkimukset, juteltiin migreenilääkkeistä jne. Kun kuunneltiin sydänääniä, mulla meinasi melkein itku tulla, kun ei saanut niitä kuuluviin vaikka kuinka yritti. Hän halusi sitten vielä ultrata, että saatiin varmuus onko kaikki ok. Heidän laitteensa on suoraan jostain 80-luvulta, joten itse en kuvasta meinannut erottaa juuri mitään. Lääkäri kuitenkin vakuutti löytäneensä pamppailevan sydämen ja ilman mittauksia arvioi sikiön koon vastaavan viikkoja. Vakuutti minulle, että kaikki on kunnossa. Tietenkin pieni huoli iski, kun niitä ääniä ei päässyt kuulemaan. Lääkäri sanoi, että istukka näyttäisi olevan etuseinämässä ja sen vuoksi ei ääniä saatu kuuluviin. Kohtuni on taaksepäin kallellaan ja masun esiin pullahtamisessa saattaa mennä hiukan kauemmin.

Huomenna olisi edessä nt-ultra ja sairaalassa varmasti on paremmat laitteet, joten jos vaikka itsekin erottaisi näytöltä jotakin :LOL: Jännittää ihan hirmuisesti. Onneksi mies tulee sinne mukaan!

Bling 11+3
 
  • Tykkää
Reactions: lady1979
Äärettömän omanapainen "pika"postaus :saint:

Kävin tänään niskaturvotusultrassa. Oli hellyyttävää nähdä ruudulta kuinka se Nyytti siellä jumppaili, kädet viuhtoi ja jalat potki. Temmelsi aktiivisesti suunnilleen sen aikaa kun ultraava kätilö tarkasteli rakenteita, sitten kun tuli niskaturvotuksen mittauksen aika, Nyytti päättikin jäädä köllimään paikoilleen kasvot anturia kohti. Sekä ultraaja että minä yritettiin ensin vatsan päältä tökkiä, mutta toinen vain heilautteli käsiään kun yritettiin häiritä. Lopuksi ultraaja tökki anturilla kun ei millään muuten suostunut kierähtämään, ja kun ultra tehtiin alakautta niin se tuntui kieltämättä aika mielenkiintoiselle... :$ Noin viiden minuutin tökkimisen jälkeen saatiin lopulta pikkuisesta hyvä sivuprofiili ja niskaturvotus oli ensimmäisellä mittauksella 0,9 mm ja toisella 1,1 mm. Rakenteista ei löytynyt mitään poikkeavaa ja saatiin heti ultran jälkeen lopullinen Downin riskiluku joka oli meillä 1:5600. Verikokeessa ei ollut mitään erityistä, hormoniarvot olivat hyvät. Kaikki oli siis juuri niin kuin pitää, vauva liikkuu hyvin ja sydän lyö hienosti. Olotila oli ultran jälkeen (ja on edelleen) rauhallisen euforinen, nyt saa olla onnellinen ja nauttia raskaudesta :heart:

Saatiin samalla aika rakenneultraan 21.10. Pikkuinen vastasi viikkoja 12+1 vaikka omien laskujen mukaan mentäisiin "vasta" 11+4, menkkojen mukaan 12+3 ja varhaisultran mukaan 11+0. Jatkan viikkojen laskemista ovulaation mukaan koska menee niin lähellä, ei se kuitenkaan laskettuna päivänä synny :) Laskettua aikaa ei neuvolakorttiin muutettu vaikka se nyt koon puolesta muuttuisikin nykyisestä 8 päivällä eli olisi jo 27.2 kun neuvolakortissa on 7.3.

Mayinka & Nyytti 11+4
 
Bling, täällä Hb kuulemma mitataan joka kerta. Mulla se oli nyt työterveyshuollon määräämissä labroissa 126, mikä on alhaisempi kuin mun normaali yli 140, mutta ei huimaa eikä väsytä, ja toihan nyt on vielä normaalilla tasolla. Aattelin kuitenkin alkaa nautiskella maksamakkaraa ja muutenkin lisätä rautapitoisia ruokia.. Onneks kaikki ruuat maistuu! :) äläkä suotta huolehdi, kyllä kokenut lääkäri näkee ilman mittauksiakin suttuisestakin kuvasta jo aika paljon!

Mayinka ja muut ultrassa hyviä kuulumisia saaneet, onnea! Ihanaa tietää, että raskaus etenee kuten sen pitääkin.

Syksy, kyllä noi miehet saa varmasti osansa raskausajan ihanuuksista.. Mun kultani on enimmäkseen naureskellu mun tuulenpuuskille, mutta kyllä välillä sitte sanoo että nyt riittää.. Ja meillä on jotenkin molemmilla edelleen niin epätodellinen olo tän raskauden suhteen, että yhdessä ihmetellään, mitä tässä oikein on tapahtumassa..

Käytiin klinikalla jälkitarkastuksessa. Munasarjat on rauhoittumaan päin ja sikiö oli 4 cm pitkä, potki ja kääntyili. Olihan se kiva nähdä, mekään ei vaan saatu kuulla sydänääniä tällä kertaa - nähtiin kyllä sydämenlyönnit ihan selvästi. Niskaturvotusta mittaillaan vasta sitten syyskuun alkupuolella. Menee vähän viime tippaan, mutta niinpä kaikki muukin meidän elämässä... :LOL:

Lääkäri oli muutenkin tyytyväinen, kun olen säästynyt pahoinvoinnilta ja muilta ikäviltä raskausoireilta sen hyperstimulaation jälkeen. Yöllisiin jalkakramppeihin sanoi Himalajan vuorisuolan lisäämisen auttavan, ja sitä me vaan käytetäänkin jo muutenkin. Joten suolaa lisää, oikein luvan kanssa! :)

Työterveyshuollon labroissa kaikki oli hyvin, verensokeri oli hyvä ja kolesteroli- ja triglyseridiarvot aivan erinomaiset. Ja mä syön joka päivä kananmunia ja kunnon voita. Ruuanlaittoon meillä ei käytetä mitään kasvisöljyjä eikä margariineja, vaan voita, kermaa ja oliiviöljyä, joten oikeasti kyllä ajattelen, että noi viralliset suositukset on ihan pyllyllään. Niitä noudattamalla mun kolesteroli oli aina yli 6 ja triglyseridit lähempänä kahta kuin alle yks, mikä on suositus.

Mutta näillä mennään. Seuraavaks pitäis lähteä reissuun, sitte olis häät juhlittavana ja sitten ehkä ehditään jo alkaa järjestellä vauvan tuloa varten...

Hyviä vointeja kaikille :)
 
Mayinka - onnittelut hyvistä ultrakuulumisista :)

Bling - tsemppiä huomiseen ultraan

Syksy2010 - jaksamista lauantaihin. Pitkä mutta varmasti ihana päivä edessä.

Sokerineuvola oli tänään. Minulla siis kaksi arvoa heitti niissä testeissä. No, raskausdiabeetes diagnoosi pamahti. En jotenkin tajunnut että ko. diagnoosin annetaan vaan yhden kokeen perusteella mutta niin se nyt meni. Odotin pitkää saarnaa ruokatottomuksista, mutta sitä ei tullutkaan :) Enemmänkin käytiin läpi mitä pitää syödä. Tosin terkkarikin totesi että minulla kun tuo paino on normaali niin tuskin ruokatottumuksissa on kovin paljoa muutettavaa. Kysyin sitten terkkarilta, että mistä tämä sitten johtuu ja johtuu kuulemma vaan siitä että kehoni ei ole alkanut tuottaa raskauden vaatimaa extra insuliinia.

Sain sokerimittarin kotiin ja ohjeet mittauksiin. Onneksi en ole kovin neulakammoinen sillä seurannassa on myös päivä kun pitää mitata 9 kertaa. Parasta tässä jutussa on nyt kuitenkin se että pääsen synnärille seurantaan. Olen päättänyt että se on hyvä juttu. Mitä enemmän seurataan sitä varmempi olo on siitä että kaikki on ok.

Maikkis ja Juniori 24-1
 
Onnea hienoista ultrakuulumisista Mayinka :heart:

Milk@ hyvä, että munasarjat ovat rauhoittumaan päin ja ultrassa näkyi vilkas pikkuinen :)

Maikkis kiva kuulla, että olet nyt positiivisella mielellä sokereista kärähtämisestä huolimatta. Eiköhän sokerit pysy kuosissa, kun saat hyviä neuvoja ja asiaa seurataan! :heart: Eikä sitä tosiaan mikään pullukka tarvitse olla, että tuon diagnoosin saa. Onhan se kiva, että seurataan tarkemmin miten raskaus etenee. Tietämättömyys on ainakin itsellä aina pahinta ja saa turhaan murehtimaan.

Omaa napaa...
Eilen oltiin niskaturvotusultrassa ja kaikki näytti todella hyvälle :) Jännitin ihan hirmuisesti sinne menoa, joten onneksi oli mies matkassa mukana.

Ultra tehtiin ensin vatsan päältä ja näkyvyys oli hyvin heikko. Sen verran onneksi heti nähtiin, että oli liikettä niin en heti alkuun stressaantunut turhaan. Sydänäänetkin saatiin kuuluviin. Ultraaja teki saman arvion kuin neuvolalääkärini, että kohtuni on taaksepäin kallellaan ja sen vuoksi vielä vatsan päältä ultratessa näkyvyys todella heikko. Ultrausta jatkettiin alakautta ja heti näkyvyys koheni huimasti! Alkuun pikkuinen liikkui melkoisesti ja sitä oli todella hassua seurata :) :heart: Kaikki rakenteet löytyi. Ultraaja kertoi koko ajan todella ihanasti, mitä on missäkin jne.

Niskaturvotuksen mittaaminen olikin sitten hieman hankalaa, kun pikkuinen päätti siinä vaiheessa siirtyä unten maille ja vielä vähän hankalaan asentoon ultrauksen kannalta. Tökkiminen ei meinannut millään herättää häntä. Toivottavasti pienellä on yhtä hyvät unen lahjat vielä synnyttyäänkin :D Pienen yrityksen avulla lopulta mitat saatiin. Ekalla mittauksella tulos oli 0,38 ja tokalla 0,44 eli turvotusta oli onneksi todella vähän.

Pikkuinen oli kooltaan viikkojaan isompi. Varhaisultran laskujen mukaan eilen oli 11+4, mutta nyt viikoiksi koon perusteella saatiin 12+2. Ultraaja kovasti harkitsi lähdetäänkö laskettua aikaa muuttamaan 26.2, mutta merkitsi sen nyt neuvolakortiin lyijykynällä sulkeisiin ja sanoi, että tarkennetaan sitten rakenneultrassa. Eli mennään vielä vanhojen päivien mukaan.

Ultran jälkeen otettiin verikokeet ja niiden tulokset saadaan noin viikon kuluttua. Verikokeen oton kestin ihan ok, mutta kotona alkoi iskeä huono olo ihan tosissaan. Pari tuntia piti nukkua ja syömälläkään olo ei meinannut kohentua. Hassua, että mulla on nyt pari kertaa verikokeen jälkeen käynyt niin, että huono olo iskee viiveellä. Aiemmin on käynyt niin, että jo ennen verikoetta on heikottanut ja itse verikokeen ottaminen on ollut järkyttävää.

Ultraaja muuten kertoi, että todennäköisesti parin viikon kuluessa alkaa taaksepäin kallellaan olevan kohtuni asento muuttua ja varsinainen vauvamasu alkaa muodostua ja näkyä. Sitä tietenkin jään malttamattomana odottelemaan :) Vaikka miehen mielestä masuni on jo nyt kasvanut, vaikka painoa ei olekaan tullut.

Eilen illemmalla tein pihahommia ja leikkasin nurmikkoa ja oli pakko jättää työt kesken. Alkoi alavatsassa tulla sen verran voimakkaita tuntemuksia. Miestä nauratti kun makoilin sohvalla loppuillan siihen malliin kuin olisin viimeisillään raskaana :LOL:
 
  • Tykkää
Reactions: Milk@ ja mutantti
Herttinen kun teillä on ollut hyviä hb-lukemia! Mä iloitsin omasta kolmen pykälän noususta 115->118, mutta täällähän on huikeita lukemia teillä kaikilla! Lääkäri ei kyllä vielä rautalisiä suositellut, pitää kyllä syömisiin kiinnittää entistä enemmän huomiota!

Onnittelut ultra-kuulumisista Bling, Mayinka, mutantti ! Ja hienoa, että Milkallakin siellä kaikki ok ja pääsitte pienen näkemään. Oma ultra on huomenna iltapäivällä, vihdoin, en jaksais enää odottaa yhtään enempää. Toivottavasti saan tulla kertomaan hyviä uutisia!

Hyvä, että Maikkiksella on jo parempi mieli sokereitten suhteen. Hyvähän se on, että seurataan.

Syksyn mainitsema doula kiinnostaa myös mua. Mistä sellaisen saa ja missä vaiheessa doula pitäisi hankkia? Pitääpä alkaa ottaa selvää oman alueen doulista, osaakohan neuvola neuvoa?

Kestovaipoistakin olitte jutelleet. Nostan hattua niitä käyttäville, mutta itse en tule niitä lapsellani käyttämään. Se pyykin määrä kauhistuttaa, ja tuntuu että kestoilu on kauhean vaivalloista. Oikeesti en tiedä asiasta hirveesti enkä tunne ketään perhettä, joka kestovaippoja käyttäisi. Olisi siis varmaan hyvä tutustua asiaan paremmin, mutta ainkin nyt tuntuu, että se ei ole mun juttu. Koitan kantaa korteni kekoon maapallon jäteongelman helpottamiseksi jollain muulla tapaa!

Ja tervetuloa Tippan !
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Milk@
Omaa napaa...anteeksi!

Täällä paastoillaan toista päivää. Neljänä aamuna pitää ottaa sokeriarvot 12h paaston jälkeen. Päätä särkee ja ärsyttää.....En osaa ajatella muuta kun ruokaa. Tuntuu kun olisin dietillä kun pitää tarkkailla niin paljon mitä syö. Tämä on hyväksi niin minulle kun vauvallekin jotenkin hammasta purren vaan eteenpäin.

Meillä on huomenna 4D ultra. Päätettiin sitten mennä ja varasin ajan ennen kun tiesimme rd:sta kun muuten loppuaikana ei olisi nähnyt junioria ollenkaan. Nythän sitä seuraillaan jotenkin muutenkin tosin vielä ei ole selvinnyt että miten...Synnärin yhteydenottoa edelleen odotellen.

Maikkis, 24+6, huomenna poksuu taas :) ja juniori vetää vatsassa juuri nyt sellaista jumppaa että koko vatsa muksuu. Ukkokin huomas potkut vaan katsomalla vatsaa!
 
miss_piggy
Niin joo, mulla oli neuvola 19.8. Kaikki ok, paino noussut 300g/vko joten sitä pitää vähän tarkkailla. Sydänäänet kuului hyvin, hemppaa ei tällä kertaa otettu kun on tosiaan ollut 136 viimeksi. Hoitaja sanoi, että liikkeitä voi odottaa tuntuvaksi ehkä parin viikon päästä. Sokerirasitus mulla tulee olemaan joskus rv 26.
Seuraava neuvola on sitten 16.9, hoitaja halusi sen laittaa ennen sitä RU aikaa joka on 24.9. Sanoi, että jos liikkeitä ei ole tuntunut, niin silloin 16.9 vähän tutkaillaan tilannetta.
Muutoin ei mitään uutta. Olo on ihan hyvä mutta uniongelmia mulla on. Iltaisin en meinaa saada unta, ja sitte ku nukahtaa, niin unet on tosi kummallisia ja levottomia.

piggy ja 15+5
 
pikaiset ultrakuulumiset...

Siellä se pikku pulloposki hymyili ja heilutteli. Tahtoo heti syliin!!! mutta tietenkin toivon että pysyy masussa vielä monta monta viikkoa. Ihan uskomatonta!

Kohdunsuu pitkä ja kiinni. Jotenkin näin ensi synnyttäjänä koin ahaa-elämyksen kun lääkäri näytti kohdunsuuta ultrassa ja samalla vasemmalla näkyi juniorin pää. Ahaa...siis tuostako tuon pitäisi tulla?!! Jep, enpä taida ajatella asiaa sen enempää.

Kaikki siis hyvin. Positiivinen yllätys oli että saadaan todennäköisesti sittenkin kela-korvauksen kun rd-diagnoosi kuulemma lääkärin mukaan riittää perusteluksi. Normaalisti kela-korvauksia ei vissiin enää näillä viikoilla saa. No, odotellaan.....

ps. Sen verran vielä lisäyksenä, että viikkoja oli ultran mukaan 25+6 kun nykyisen lasketun ajan mukaan 25+0. Painoa nyt 855 g ja kasvukäyrällä ihan hiukka käyrän yläpuolella. Näillä kasvuilla jos mennään niin syntymäpaino olisi noin 3,5 kg.
 
Viimeksi muokattu:
Olipa kiva lukea teidän kuulumisianne! Sen enempää tällä kertaa kommentoimatta, kysynkin seuraavaa. Mulle kun todennäköisesti tulee sektio, niin onko kellään tietoa miten paljon aikaisemmin LA:aa se tehdään? Viikko, kaksi vai muutama päivä?

Täällä taas pohditaan ja lujaa ;)

PS. Löysin vauvanhuoneeseen täydellisen lampun! Jipii! Pienistä asioista kannattaa iloita! Kultahippusia
 
Nyt tulee omaa napaa!
Terveisiä ultrasta! Kaikki hyvin. Paitsi raskaus onkin pitemmällä kuin minä tai neuvola oli laskenut. Omien laskujen mukaan tänään olisi 13+4, mutta ultran mukaan mennään jo 14+5. Sekä pää-perämitan että reisiluumitan mukaan viikkoja on tosiaan enemmän. Joten tämän takia niskaturvotusta ei voitu enää mitata. Se vähän harmitti. Ultraaja sanoi, että mikäli siellä olisi turvotusta ollut, siitä olisi edelleen viitteitä näkynyt ja hänen mukaansa kaikki näyttää hyvältä eikä hän ollut lainkaan huolissaan. Muutenkin kaikki näytti varsin mallikkaalta. Myöskään riskilukua mulle ei voida antaa. Pääsen uudestaan verikokeisiin, josta jotain voidaan vielä tutkia ja verikoe otetaan ensi viikolla. Syke oli 149. Kysyin, että josko sukupuolta voisi jo nähdä, ultraaja koitti sitten tiirailla, mutta valitettavasti napanuora oli tiellä. Vauva ei liikkunut kauheesti, jonkin verran, ehkä hän oli päiväunilla. Laskettu aika aikaistui, uusi la on 15.2.. Rakenneultra on 2.10.

En nukkunut viime yönä juurikaan, kun jännitin tätä ultraa, joten täytyy painua pian pehkuihin!

V-M 14+5
 
Hei!
Täältä mukaan ketjuun tulee yksi lähestulkoon ikäloppu esikoistaan odottava :) Viikkoja takana 26 ja risat. Jännitys on välillä aika kova. 13 vuotta yhteiseloa isäntekeleen kanssa takana ja tämä vuosi on täynnä mullistuksia niin töiden kuin tietenkin perheenlisäyksenkin myötä. Aikamoisena yllärinä raskautuminen otettiin vastaan. Kymmenen vuotta lapsella oli tilaisuus tulla ja sitten hups, viime syksynä sain 2-tyypin diabetekseen metformiinilääkityksen ja alkoi tapahtua..... Elimistöni hyppäsi "normaalirytmiin" ja keväällä aikamoisen stressihetken (yrityksen kehityksessä isoja rahoituspäätöksiä) lopputulemana pieni sai alkunsa.
Tiesin ja tunsin melkein välittömästi että NYT tapahtui jotain. Näin mm. ensimmäistä kertaa ikinä vauvaunen, heräilin täysin virkeänä aamuyöstä, rinnat pamahti samantien järkyttävän kipeiksi, siis kirjaimellisesti samantien. Olin jo tottunut ajatukseen että me eletään kaksistaan iän kaiken ja kun kuitenkin oli sovittu että lapsi saa tulla jos on tullakseen, mutta mitään pakkoa ei ole lasta saada. Sitten kun vihdoin sain miehelleni kakistettua illan hämärissä että tilasin netistä testin niin mies oli vaan että hän tiesi, hän vaan jotenkin tiesi tämän, oli nähnyt tilanteesta unta =)

Ihanissa "höyryissä" tässä välillä leijutaan ja aika kovia epätoivon hetkiäkin on, koskapa elämä diabeteksen kanssa ei ole mitään auvoista. Elämäntapamuutosten takia lääkitystä olisi tänä vuonna pienennetty, mutta tämä ylläripylläri muutti kuviot. Parisen viikkoa sitten piti otta insuliini mukaan hoitoon, niin karua ruokavaliota ei vaan voi pitää yllä että sokerit ei nousisi tässä vaiheessa kun pikkuinen kasvaa hurjaa vauhtia. Oma paino ei ole noussut lainkaan ja se on tarkoituskin, koska lähtöpainoa on liikaa. Kaikki herkut, siis sokeriset sellaiset on tiukassa pannassa. Onneksi on marjat.....

Maailman paras mies on ihanasti mukana odotuksessa. Pari viikkoa sitten piti ostaa turvakaukalo,koska miestä jo huoletti että eikö jotain pitäis ostaa. Itse on yhä vieläkin niin epätodellinen olo koko raskaudesta, vaikka olen piiiiiiiiiiitkään tuntenut vauvan liikkeet ja useamman viikon ajan ne on miehellekkin asti tuntuneet. Kaikki on mennyt tähän asti ihmeen hyvin, vaikka alkussa pelkäsin kovasti että miten sokereiden kanssa menee, ja niin hoitajat kuin lääkäritkin kehottivat nauttimaan ja sanoivat että he ovat sitä varten että huolehtivat minusta ja hoitavat niin että kaikki menee hyvin. Toki sekin stressaa ja huolettaa että lasketun ajan kanssa samalla viikolla on isot touhut yrityksen puolellakin ja minä olen kokonaan poissa kuvioista... Että miten mies jaksaa ja miten minä jaksan jajaja koska miehelle tulee väkisin liikaa töitä eikä pystytä täysin keskittymään uuteen tulokkaaseen. Me kun ollaan laajentamassa maatilamme touhuja aika isosti...

Mutta muutaman viikon sisään meille pitäis tulla äitiyspakkaus... Sitä odotellessa....
 
Maikkis, mulla kävi myös kärähdys sokerirasitustestissä : / Eilen oli siis testit ja tänään soittelin tuloksia. Yksi arvo oli koholla ja siitä siis jo pamahtaa raskausdiabetesdiagnoosi. Maanantaina menen hakemaan ohjeet ja piikit kotitestailuja varten… Ehkä tämä tulos selittää, miksi mun paino on noussut niin hurjasti, vaikka en todellakaan ole syönyt paljoa ja erityisesti kaikki makea on ollut koko raskauden ajan ihan kaikkein viimeisimpänä mielitekojen listalla. Oksentanut olen siis vielä viime viikollakin. Ensi viikon testauksista sitten selviää, joudunko lisätutkimuksiin. Sitten saisi ainakin käydä lisäultrassa :D Eilisen testin perusteella ei kuulemma vielä pääse.

Hemoglobiini oli noussut kyllä viime kerrasta takaisin hyviin lukemiin ja oli 133. Rautalisä tuskin oli apuna arvojen nousuun, kun vatsa ei kestänyt sitä lainkaan ja otin koko litkua ainoastaan kolme kertaa. Lääkärikin naureskeli, että olisi kyllä anemian hoito helppoa, jos lisärauta noin helposti vaikuttaisi. Epäilivät, että edellinen tulos 116 oli vähän virheellinen, kun sen otti terveydenhoitajaharjoittelija ja on mahdollista, että vereen oli sekoittunut kudosnesteitä, joka voi laimentaa näytettä. Kaikkea sitä siis voi sattua…

Tällaista tänne. Ensi viikon piikittelyjä odotellessa… :)

Niin ja tervetuloa Pebble! :wave:

Twinflower 26+1
 
Voi tylsä Twinflower, että joudut tähän samaan veneeseen :( Enpä olisi uskonut että yhden arvon heitto toisi rd-diagnoosia mutta herkällä ovat näköjään. Meille sanottiin että synnärille seurantaan ja että sieltä soittavat, mutta ylläri ylläri mitään ei ole kuulunut. Arvasin että tässä käy näin...

Meillä on ollut pientä extra-hässäkkää vielä noiden mittailujen kanssa. Sain neuvolasta sen mittarin ja paketin mukana tuli vaan muutama niitä liuskoja siihen laitteeseen joten täti antoi lisää. Ne lisätyt eivät sitten kuitenkaan sopineet tähän laitteeseen ja taas juostiin...Noh nyt pitäisi toimia ja huomenna super-mittauspäivä edessä. Toivottavasti arvot pysyy kurissa.

Vilja- Maaria
- onnittelut ultrakuulumisista :)

Pebble - tervetuloa joukkoon

(.) Tänään on taas yksi niistä päivistä jonka olisi voinut jättää väliin. Eilen oli töissä pitkä ja fyysisesti aika rankka päivä. Musta tuntuu että tänään opin mitä ne liitoskivut tarkoittavat. Lonkat ja selkä eivät sinäänsä olleet kipeitä vaan ne olivat niin jäykkiä että eivät vaan oikein toimineet. Todella kummallinen fiilis. Ärsyttää ja väsyttää ja normaalipalkinto (herkut ja hyvä ruoka, tiedän että todella terveellinen tapa) ei tule kuuloon....Lisäksi meidän kämppä näyttää siltä että sinne olisi osunut pommi kun viime viikonloppuna aloin vähän rymsteeraamaan ja projekti jäi kesken....Plääh!
 
Onpa aika mennyt nopeasti!

Bling, doula ei ole ole tuttuni vaan ihan "ammattilainen" ja doula-koulutuksen saanut. Toki doulaksi voi ottaa vaikkapa oman äidin tai ystävän.
Itse koen tarvitsevani tukea synnytykseen. Minulla on jonkinasteinen synnytyspelko ja siksi olemme päättäneet ottaa doulan. Mieheni on myös jossakin määrin panikoivaa sorttia niin on hyvä, että on joku joka on nähnyt monta synnytystä ja osaa rauhoittaa ja antaa vinkkejä meille niin synnytyksessä kuin ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeen. Meillä kun ei kummallakaan ole hirveästi lähisukulaisia elossa, joilta voisi kysellä tai saada tukea :I
Me siis maksetaan doulalle mutta käsittääkseni jos on kova synnytyspelko tai tarvitsee tukea muusta syytä, on myös mahdollista saada vapaaehtoista doulaa neuvolan kautta, ainakin pääkaupunkiseudulla.
Vilja-Maaria, doulatoiminnasta on infoa ja doulalista löytyy mm. Aktiivinen synnytys ry:n sivuilta.
Itse aloin ottaa selvää doulasta joskus toukokuun lopussa ja kävin tutustumassa doulatoimintaan muistaakseni kesäkuussa (mun laskettu aika on syyskuun lopussa) järjestetyssä doulaillassa eli kahvittelutilaisuudessa, jossa useampi doula esitti itseänsä ja selitti ylipäätänsä mitä doula tekee jne. Sitten otin yhteyttä ja tapasin pari eri doulaehdokasta ja valitsin oman.

Onnea kaikille hyviä ultrauutisia saaneille, oli ainakin Mayinka, Bling, Maikkis ja Vilja-Maaria!

Lady, luin jostain, että suunniteltu sektio tehdään viikko ennen LA:aa. Se varmaan riippuu tapauksesta...

Tervetuloa Pebble79! Ilmoittele laskettu aika niin lisään sinut listalle.

Jaksamisia Maikkis!

( . ) Täällä etuvesimeloni alkaa saada absurdisia mittoja. Vielä kun olen pysynyt muuten hoikkana niin ihan näyttää siltä, että olisin piilottanut fysiopallon paidan alle.
Kaikki tutut sanovat, että räjähdän varmasti ennen laskettua aikaa, että vatsa on jo laskenut, että se on hillitön ja ettei vauva millään pysy sisällä 5 viikkoa. Saa nähdä.
Illalla on joskus vaikea nukahtaa kun synnytys pyörii mielessä. Yöllä herään ainakin 2 kertaa vessaan. Tänä aamuna en enää saanut unta 6 jälkeen. Ja eilisestä asti ollut mukava nivuskipu oikealla puolella. Namnam! :) Tuolista/sängystä nouseminen on aikamoista herkkua, kuten myös kyljestä toiseen kääntyminen ja käveleminen! Mutta sitten kun on kävellyt 10 minuuttia alkaa helpottaa.
Pinnasänky meni rikki eikä hoitoalustaa vielä ole. Puuttuu vielä jonkin verran tarvikkeita. Mutta eiköhän pärjättäisi jos vauva tulisi nyt.

Hyvää alkuviikkoa kaikille! :flower:

Syksy 35+3
 
  • Tykkää
Reactions: lady1979
miss_piggy
Täällä ollu eilisestä asti tosi kovia toispuoleisia alavatsakipuja vasemmalla, kipu tuntuu lähinnä ku mahaa painaa tuosta yhdestä kohtaa. On erittäin arka. Yö meni valvoessa kipujen takia... Lääkäriin on aika klo 12, mutta varmaan joudun lähteä pian kotiin pois töistä kun pitäis vaan mennä makaamaan olon takia...
Toivottavasti ei oo mikään umpisuoli tms.. :( Sykkeet kyllä kuuluu dopplerilla, eli eiköhän vauvalla kaikki oo hyvin. Mulla vaan ei.. Tiä sitte voisko olla myös jotain lihasperäistä..

16+3
 

Yhteistyössä