** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vol.10 **

Amandan H-hetki lähestyy, hurjasti tsemppiä! :)

Ja onnea iloisista ultrauutisista varhaisemman vaiheen odottelijoille. :flower:

Hienosti kasvaa Lallaan vaavi! :) Siihen voi siis varautua, että alle kahessa kuukaudessa saattaa noi vastasyntyneen kestovaipat jäädä pieneksi. Vaikka nää on tietysti taas näitä yksilöllisiä juttuja...

Kiitos kotiutumisvaatevinkistä, Samirja - en ollut kuullutkaan tota yleissääntöä ennen. Ponnistusvaiheen huutamisesta luinkin jostain jutun, että synnyttäjät on joskus kätilöille nyreissään siitä, kun käsketään olemaan hiljaa. :D Kaipa se on yksilöllistä, helpottaako huuto omaa oloa, mutta ei kai(?) ne kätilöt toisaalta kiellä huutamasta pelkästään omia korvia säästääkseen...

Kävin äsken neuvolassa taasen, ja sen verran edistystä oli tapahtunut, että pää on kuulemma kiinnittynyt. Jee. Neuvolantäti kysyi, onko ollut niitä menkkamaisia kipuja (ei), ja sanoi, että ne on nyt jo ihan toivottavia tässä vaiheessa. Toivelistalle siis lisää kipuja! :D Arvioi vauvan painoksi tällä hetkellä 3,4 kg, masun mitta oli sama kuin viimeksi (32 cm), minkä selitti johtuvan vauvan laskeutumisesta. Pari seuraavaa aikaa taas varattiin, toinen niistä lasketun ajan jälkeen. Saisinpa perua sen! Tervetuloa vaavi, tuu jo. :)

tiNpPa ja Pikku-Mönkijä 38+1
 
Tinppa, täälläkin odotellaan suorastaan kipuiluja.. Kävin eilen neuvolassa (mulla muuten sf mitta 34cm, huih, no onneksi keskikäyrää suunnilleen silti) ja terkkari sanoi että kävelyä vaan ja etenkin portaiden kävelyä, auttaa vauvaa laskeutumaan ja kohtua valmistautumaan. Ja että mitkään kivut, supistelut jne ei ole tässä vaiheessa enää vaarallisia vaan vaavi saa syntyä hetkenä minä hyvänsä :) edelleen jostain syystä uskonkin, että muru syntyy etuajassa (lähinnä kai siksi kun äidillä ja siskollakin menneet synnytykset niin). Niin joo ja äitini muuten kertoi, että hänellä tuli ekat synnytykseen viittaavat tuntemukset vasta n.5 tuntia ennen kuin minä synnyin! Eli ei sitä välttämättä tarvi päiväkausia kärvistellä tuskissaan :)

Tinppa muuten, eikös ollut niin että sinäkin olet tulossa haikaranpesään? Ehkä näemme siellä ;)

Kiitos muuten noista kotiutumisvaatevinkeistä. Olen nyt pakannu bodyn, puolipotkarit, tumput ja sukat ja myssyn sekä fleecehupparin. Lisäksi siis viltti vielä kaukaloon vauvalle suojaksi. Arvelen, että tuolla setillä pärjää ne muutamat minuutit ulkona sairaalasta autolle ja taas kotona autolta sisälle. Ainut mietittävä juttu on vaan se, että nuo ovat kyllä kokoa "newborn", mutta mitä jos ne ovatkin liian suuret vaatteet? Noh eikai sitä auta liikaa miettiä :)

Amanda, mitkäs fiilikset?

marjutan ja Muru 37+5
 
Amanda, kiitti infosta, vaikka tulikin vähän myöhään :) Kotiuduttiin nimittäin juuri sieltä tutustumiselta. Aika turha mun mielestä oli, vaan taisipa tuntua siltä siksi, että mielenpäällä on nyt paljon isompia asioita...

Nimittäin... Ei tiedä itkeäkö vai mitä tehdä, mutta tänään oltiin siis Naikkarilla seurantaultrassa. Tyypillä on kaikki hienosti, ei merkkejä makrosomisuudesta vieläkään (onneksi!). Kuulemma "standardivauva", kasvaa nimittäin täydellisesti keskikäyrällä jokaisessa suhteessa :D Harvinaista sikäli diabetikon vauvaksi. Painoarvio on tällä hetkellä 2240g. Omat sokerit on pysyneet hyvissä arvoissa edelleen; lääkäri oli vähän sitä mieltä, että pitkä sokeri on ollut keskiraskaudessa melkeinpä turhankin matala.

Mutta siihenpä ne hyvät uutiset sitten päättyivät. Tai no... Eilen tänne kirjoittelin, että Tyyppi on perätilassa/poikittain ja terkkari vähän pelotteli sektiolla, jos ei käänny. Vaan tänään ultrassa Tyyppi olikin raivotarjonnassa! Hyvähyvä! Mutta joo... Lääkäri kopeloi ensin käsin kohdunkaulan, vaikka meinasi vähän, että turhaa puuhaa. Vaan hiljenipä sitten toteamaan, että vauvan pää tuntuu sormiin, kohdunkaulaa on enää vajaa 1 cm jäljellä, kohdun suu pehmeä ja helpostikin aukeamassa (on vielä kiinni, mutta ei uskaltanut sormella kokeilla kuinka paljon aukeaa). Eli ne supistukset/kohdun pinkeys ja muut vaivat on vaikuttaneet vauhdilla kohdunkaulaan. Sainpa sitten samaan syssyyn ekan kortisonipiikin ja huomenna haetaan toinen, jotta Tyypin keuhkot kypsyis vauhdilla. Sairaalaan ei ainakaan vielä tarvinnut jäädä, mutta kaikki raskas/lenkkeily/kaupassa käynti jne kiellettiin. Mieluiten siis vain lepoa mahdollisimman paljon. Ensi viikolla tsekataan tilanne uudestaan, ellei sairaalaanlähtö tule aikaisemmin eteen. Nimittäin tuo kortisoni on aika myrkkyä diabetikolle ja saattaapi nostaa sokerit ihan pilviin. Niitä nyt sitten seuraan koko ensi yönkin ja sairaalaan täytyy lähteä osastolle, jos arvot lähtee käsistä. Voi huokaus! :| Suututtaa, pelottaa, huolestuttaa... Kunpa pieni jaksais vielä pari viikkoa edes masussa pysytellä, jotta keuhkot kypsyy tarpeeksi. Ja kunpa oma kroppa toimis nyt sen verran, ettei sokerien takia tarvi murehtia enempää. Voi huokauksen huokaus :'(

Sara ja Tyyppi 33+3
 
Viimeksi muokattu:
Sara, voi harmi!! Toivotaan, et kaikesta huolimatta vauva pysyisi mahassa vielä! Toisaalta mulla on pari kaveria saanut vauvat 34-35 viikoilla ja nyt ovat molemmat terhakoita temmeltäjiä! Mut eihän sitä tietenkään toivo, että vielä syntyis... Onneks kuitenkin huomattiin nyt! Ehkä lepo auttaa siihen, ettei ala vielä syntymään. Paljon voimia ja luottavaista mieltä!

Huomenna sit aamulla Naistenklinikalle!!! :) Leikkaus on varmaan aamupäivän aikana. Hui! Ei sitä ees vielä tajua, et ihan pian elämä muuttuu. :) Sektio kyllä vähän jännittää... Pidättehän peukkuja, et kaikki menee hyvin! Ja nytkö pitäis mennä nukkumaan?
 
Amanda, juu kyllä täällä jalat ristissä nyt maataan ja toivotaan vielä muutama viikko masuaikaa lisää! Muuten, kertoivat Naikkarilla tänään, että siellä on sulku päällä, samoin kättärillä. On kuulemma ihan hillitön ruuhka juuri nyt eli varaudu huonekavereihin osastolla ja muutoinkin odotteluun =) Peukut on täällä pystyssä, että teillä menee kaikki hienosti. Pätevää porukkaa teistä on siellä huolehtimassa, tsemppiä!
 
Etätsempit Amandalle meidänkin puolesta - hengessä mukana ja kuulumisia odotellen!

Sara - toivotaan, että vauva pysyisi yksiössä vielä viikon tai pari - tosin mulle tänään just lääkäri sanoi, että päälle 30 viikoilla ei yleensä ole mitään hätää. :)

Joko Kaneli on saanut nukuttua ja / tai lisää saikkua?

Omaa napaa: Vika neuvolalääkäri on takana, ja totesi, että kohdunkaula on pehmeä ja yhdelle sormelle auki, pää tuntuu helposti sormin, ja kaulaa jäljellä ehkä pari senttiä. Synnytys voi kuulemma alkaa milloin vaan. Vähän pisti jännittämään, vaikka terkan puheista oon saanu saman käsityksen jo parin viikon ajan. Kuvittelin myös, että kohdun kaula katoaa ennen kohdunsuun avautumista, mutta oon ilmeisesti käsittänyt väärin. Toisaalta - koti on nyt valmis ja vauvan hankinnat tehty, joten tervetuloa vaan maailmaan sissi, kun siltä tuntuu. Ja vaikuttaisi tuntuvan, sillä tunnen vauvan jo "tuolla alhaalla" sen verran vahvasti, että ihan ketuttaa. Ja liikkeet tuntuu etenkin iltaisin (kun sissi vetää jotain ihme raivareita ja tuntuu, että sillä on vähintään 5 jalkaa, joilla potkii joka suuntaan) niin kipeltä, että huudahtelen tahtomattani, ja jalat meinaa lähteä alta. Kai se johonkin hermoon osuu perus virtsarakkokidutuksen lisäksi. Jos huomenna sit vaikka lueskelis noita synnytysjuttuja varmuuden vuoksi - johan tuota aloitusta on lykätty. :LOL:

Tuittis & Sissi 36 + 1
 
Lämpimiä ajatuksia täältä Naikkarin suuntaan Amandalle :heart:

Ja toivotaan että Saran Tyyppi malttaisi vielä pysyä yksiössään. Nyt vaan lääkärin määräyksestä lepoa kovasti. Laitat sen miehen passaamaan sinua. Ja toivotaan että ne sokrut pysyy kortisonista huolimatta kurissa. Mua niin harmittaa sun puolesta tällainen loppuajan hankaluus, kun sulla on niin hyvin tuosta diabeteksesta huolimatta sujunut koko raskausaika! Onneksi Tyyppi oli nyt kääntynyt sentään!

Monella muullakin tuntui olevan jo lopun merkkejä ilmassa! Kuinka jännittävää!

Täällä vaan aika matelee ensi viikon np-ultraa odotellessa...

Tuna ja sintti 10+2
 
Hoo, pian kuullaan varmaan uutisia Amandasta. Tosi jännää myös Tuittiksella!

Vaihtelua synnytystarinoihin voi hakea googlaamalla vox silentii ja synnytystarina. Siellä siis synnytyslaulua käyttäneiden kokemuksia, tarjolla vähemmän kauhua ja enemmän myönteisiä kokemuksia :)

Mäkin kuulin viime kesänä lapsettomuuslääkäriltä, että varhaisultrassa näkyvät sykkeet nostaa onnistumistodennäköisyyttä huomattavasti. En tietenkään uskonut kuulemaano ;), mutta verenvuodoista huolimatta vieressä venkoilee nyt pikkutyyppi <3

Samirja, niinpä niin, kyllä on meikäläisen käsivoimat tiukoilla! Ja aikamoista varianssia vauvoissa, kun naapurin 2 pvää nuorempi poitsu oli jo ajat sitten > 5 kg... Ja meidän N siihen verrattuna kirppu...

Toivottavasti Saran lepäily saa vauvan vielä pysymään sukelluksissa. Onneksi ootte kuitenkin jo näinkin pitkällä!

Tinppa ja marjutan, pitäkäähän asukkinne silleen kyydissä, että pääsette kokeilemaan Haikaranpesää ryysiksestä huolimatta. Tosin, noi tilanteethan vaihtelee tunneittain: joku sinne pääsee kuitenkin sitä ryysistä tekemäänkin! Ois kyllä kiva kuulla kokemuksia hpstä. Toivottavasti pääsette joka tapauksessa Kättärille.

Jaa, ehdinkin varmaan suihkuun pikkuotuksen unien aikana. Sitten voitais kurvata Marimekon ystävämyyntiin...
 
Jännittäviä päiviä eletään! Saa nähdä kiilaako Tuittis mun ja/tai marjutanin ohi, ja toivotaan, ettei Sara kiilaa. Vaikka eiköhän kaikki hyvin suju jo, jos niin käviskin! Mutta antaa ny niitten pienten keuhkojen silti kypsyä vielä.

Marjutan, kenties tosiaan nähdään Haikaranpesässä! Ois kiva päästä sinne. :)

Taas eilen tarttui kirpparilta mukaan pieniä vaatteita, ja kaverikin toi lisää. Ne ei kyllä meinaa enää mahtua minnekään... mikä tietysti johtuu vaan siitä, että säilytystilaa on liian vähän. ;)

Amandalle peukut pystyssä!

tiNpPa ja Pikku-Mönkijä 38+2
 
Amanda saa pian vauvan!!!!

Tosiaan pääkaupunkiseutulaiset, tsekatkaa ihan tosissanne vaihtoehtoiset synnytyspaikat eli mikä olis seuraava ja sitä seuraava vaihtoehto ja ottakaa huomioon liikenneruuhkat. Me jouduttiin klo 17 ruuhkaan ja sepä olikin "jännää". Huomioikaa myös Porvoo ja Hyvinkää, jos ne sittenkin olis nopeammin saavutettavissa.

Hienoa Sara noiden sun sokereiden kanssa, vaan toivottavasti vaavi nyt hengais vielä pari viikkoa masussa.

Kaneli ja muutkin, Detektivbyrån on se vauvan mieleistä musiikkia soittava bändi. Levyä ei luultavasti kaupasta löydy, mutta spotifysta löytyy.

Lallaa mä kävin eilen suihkussa sillä välin kun poitsu kuunteli sitterissä radiota!! Hän on niin kovin kiltti. Ja mahaitkutkin on nyt poissa kun lopetettiin D-vitamiinitipat. Täytyy tänään neuvolassa puhua niistä.

Oi voi Tuna, muistan vielä hyvin sen jännityksen ennen np-ultraa...

Jaahas, me aletaan valmistautumaan neuvolaan eli syödään itsemme paksuiksi!

Samirja ja Poitsu
 
Amandalla jännät paikat, toivotaan että kaikki menee oikein hienosti!

No huhhuh, onpahan ruuhka jos ei kumpaankaan Hgin sairaalaan pääse..mä en itseasiassa ees tiedä onkohan meiltä lyhyempi hyvinkäälle vai jorviin. Todennäköisesti jorviin, mut sinne pitäisi ajaa sitten ruuhkaisempaa reittiä.. Pidetään siis vaavit hetkisen vielä masuissa :)

Mä kävin ostaan tuota Vadelmanlehtiteetä, en ole mikään suuri makuteen ystävä mut kaikki keinot käyttöön jos se yhtään auttais kohtua vahvistumaan jne mitä siitä nyt sitten puhutaan. Muuten mulla oli viime yönä taas niitä "menkkakipuja", mut olin vaan yhtä hymyä! Ihan outoa että nyt niistä nauttii, kun menkkojen alkaessa vihasin niitä kipuja ja tankkasin itteni täyteen särkylääkkeitä heti kun vähän alkoi vihloa. Nimittäin jos ne kivut päästi silloin yltymään, niihin ei pelkät buranat auttaneetkaan :(

Sara, koitahan nyt vaan pitää paitsi kroppa myös mieli mahdollisimman rentona ja stressittömänä! Tiedän että vaikeaa se on, mutta pienen parhaaksi.

Mä taidan alkaa nyt pestä sitterikangasta (nyt on se babybjörnikin siis ostettu :) ) ja sitten kauppaan. Mukavaa loppuviikkoa kaikille ja oikeasti ihana lukea myös jo "vauvautuneiden" kuulumisia!

marjutan ja Muru 37+6
 
Odottelen juuri kätilöä avuksi pesulle ja poika meni isän kanssa aamupalalle. Eilinen päivä oli hurjan jännä. Leikkaussalissa iski kova pelko ja jännitys, mut lopulta operaatio ei ollu paha. Parasta oli kun verhon takaa kuului kova parkaisu. Sain pojan hetkeks rinnalle ja sit lähtivät isän ja kätilön kans osastolle. Itse pääsin perässä parin tunnin päästä. Sitten sainkin pojan rinnalle, jossa se oli koko yön. Poika on syönyt melkein tunnin välein ja muuten nukkuu. Kyllähän tää kaikki on tosi uutta ja ihmeellistä eikä vielä oikein ole varmat otteet. Mut poika tuntuu jo tosi omalta ja rakkaalta. :)
 
  • Tykkää
Reactions: intoilija ja Maanu
Amanda suuren suuret onnittelut :flower: Ihanaa, että kaikki on mennyt hyvin!

Kiitos kaikille tsemppaajille, tuki tuntuu hyvältä, sillä vaikka viikkoja tosiaan on jo ihan hyvin kasassa, pelko keskosesta ja mahdollisista ongelmista kyllä kytee jatkuvasti takaraivossa. Supistuksia/mahan pingotusta on ollut viimeiset kaksi päivää, vaikka lepäillyt olen kyllä urakalla (ai että pistää sieppaamaan, kun ei saa edes imuriin koskea ja koirat kantaa hiekkaa näillä keleillä järkyttävät määrät sisälle...). Kortisoni nosti hivenen sokereita, mutta onneksi oma kroppa on toiminut niin paljon, ettei sokerit pilviin nousseet ja niiden vuoksi tarvinnut sairaalaan lähteä. Kurjaa ainetta tuo kortisoni kyllä sikäli, että kaksi päivää on ollut ihan "saunafiilis"; järkyn kuuma, posket punottaa ja aineenvaihdunta on jotenkin sekaisin, sillä parissa päivässä on tippunut painoa 2 kg. Ummetus on siis helpottanut ja neste lähtenyt kropassa liikkeelle, sikäli ei kai huono asia, onhan tässä jo tuskailtu omaa oloa viikko jos toinenkin. Pitää vain yrittää juoda ihan hirmuisesti vettä, jotta lapsivesi ei vähenisi, vaikka oma kroppa kuivaisikin. No, onneksi seuraava ultra Naikkarilla on jo keskiviikkona (jos ja toivottavasti kun mitään ei ole sitä ennen tapahtunut), joten katsovat varmasti lapsiveden määränkin samalla. Yhdessä koossa täällä edelleen siis sinnitellään, vaikka nyt päivät tuntuvat ihan superpitkiltä! Mutta en valita, joka ainoa päivä on Tyypille parhaaksi.

Viikonloppuja kaikille!

Sara ja Tyyppi 33+5
 
Moi! Tulin piiiiiitkästä aikaa tännekin kirjoittelemaan, vaikkei mulla mitään järkevää sanottavaa olekaan :D Viikkoon 30 asti meni kaikki niin ongelmattomasti ja hienosti, että välillä tuskin muistin olevani raskaana. No nyt sitten olen kärsinyt viikon ajan aivan helvetillisistä selkäkivuista, jotka on pahimmillaan istuma-asennossa, joten sairaslomalle oli jäätävä. Vieläkin ois reilut 2 viikkoa aikaa äitiyslomaan, mutta tuskin enää töihin pääsen. Makaaminen on tylsää! :D Onneksi selkä kestää liikkumista sen verran, että pääsen käymään jumpassa tai salilla ja liikunta tuntuu oikeastaan tosi mukavalta, jopa pyöräily! Joku mainitsikin käyvänsä ihan loppuviikoilla vielä bodypumpissa. Mulla on kuntokeskusjäsenyys vielä toukokuun loppuun ja pumppailen ehdottomasti sinne asti, jos vaan kykenen! Äitiysjoogassakin olen käynyt, mutta se ei ole ainakaan kahden ensimmäisen kerran jälkeen vielä osoittautunut ihan hintansa arvoiseksi (60e/8x). Näin jumppafriikkinä ne liikkeet tuntuu tosi kevyeltä venyttelyltä vain.

Täällä onkin monia loppusuoralla olevia, tsemppiä kaikille! Yritän pysyä kärryillä nyt loppuajan, ehtii kirjoittelemaankin, kun on kotona päivät. Vaikka ikkunatkin pitäis pestä, ja siivota, ym ym ym...

Ai niin, meille on luultavasti tulossa tyttö!

birdcherry 32+1
 
me käytiin tänään synnytysvalmennuksessa.. ja nyt kovasti mietityttää noi kivunlievitysasiat.. voisitteko te jo synnyttäneet vähän kertoo omista kokemuksista? kun joskus olin ehdottomasti sitä mieltä että epiduraali, mutta nyt en oo enää varma.. vaikka jokainen kokeekin kivun eri tavalla niin silti ois kiva kuulla tarkemmin kokemuksia.. enkä haluis ns. puuduttaa kaikkea kipua, koska siitä kivusta saa voimaa ponnistaa, tai näin ainakin moni väittää.. ja tietenkin jos nyt vauva ei halua kääntyä, tai istukka on edessä ja jommasta kummasta syystä edessä on sektio niin oon miettiny näitä turhaan :D

myymeli & pikku neiti 32+2
 
Mä myös toivoisin jo synnyttäneiltä näitä postauksia että mitä olisi halunnut tietää ennen synnytystä ja mitä ei olisi ikinä arvannut tapahtuvan jne. Mihin kannattaa varautua. Ja että mikä oli oikeesti se kipein vaihe: avautuminen? Ponnistaminen?

Täällä edelleen yhtenä kappaleena, siivonnut olen kovasti ja eilen laitoin vauvan sängyn valmiiksi. Baby björnin sitteri ostettiin keskiviikkona ja ylimääräistä tavaraa on paljon huutonetissä myynnissä :) pikkuruisia vaatteita tekisi vielä mieli vähän shoppailla.. Eikai niitä liikaa voi olla ;)

Aurinkoista sunnuntaita!!

marjutan ja Muru 38+2
 

Yhteistyössä