** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vol.10 **

Heippa!

Ihana päivä tänään, aurinkoista ja lämmintä!

Vähän säälittävää tosiaan, että tulee vieläkin roikuttua odottavien puolella, mutta kun täällä on niin paljon tuttuja ja vauvapuolella hiljasempaa. Oikeastaan kolmikymppiset vauvailijat taitavat tavata enemmän fbn puolella ja sitä puolta seurailen tämän pinon lisäksi. Mutta kohtahan tosiaan on paaljon enemmän pikkuvauvan kanssa täältä rajan taakse siirtymässä :D

PK-seutulaiset - virittelin keskustelua seuraavasta näkemisestä!

cilia, onnea vielä :flower: ja tosi mukava kuulla, että kaikki meni hyvin. Viime vuoden puolella oli niin monta hurjemman puoleista synnytystarinaa - onneksi nyt on ollut monia hyviä kokemuksia jaettavaksi.

Mahtavaa Samirja - irti kumeista! Onko kumittomuus muuten nopeuttanut syömistä?

Me oltiin tänään poikkeuksellisen reippaita ja vääntäydyttiin aamulla hereille jo ysiltä, jotta ehdittäisiin kestovaippamarkkinoille. Olipa melkoinen hulabaloo siellä, valtava määrä vaunuja oven edessä ja sisällä todellinen mekkala. Mutta mukaan tarttui kirppispuolelta unipussi ja jotain vähän isompia vaatteita, coolmax-kangasta ja parit Omenavauvan one size -taskuvaipat, sekä hamppuimuja. Saapa nähdä, miten ne toimivat. Taisin nähdä Tinpan vilaukselta, mutten ehtinyt saada kiinni, ennen kuin hävisit :( Olitko Amanda jo kymmeneltä mestoilla :)?

Voi että Amanda sulla on jännät paikat. Musta se tuntu jo jotenkin absurdilta, kun tiesin yhden päivän ennakkoon, että huomenna alkaa synnytys. Kohta sunkin pitkä odotus palkitaan :heart: (En voi olla muistelematta sekä pitkää odotuksen odottamista että alun jännäilyjä (tai oikeammin pelkäämisiä)).

Toivottavasti lämpimät kelit jatkuvat! Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Lallaa ja Pikku-N
 
cilia, mahtavaa, et synnytys meni noin hyvin! :) Ja kiitos hyvistä vinkeistä! Jos tulee mieleen muitakin, kerro ihmeessä!

Olipa antoisa keikka Malmin lapsitapahtumaan tänään! Sain roppakaupalla hyviä vinkkejä kestovaipoista ja kantoliinailusta. Ostin myös ison kasan sisävaippoja, muutaman kuoren, villahousun ja imun. Saa nähdä sit käytännössä, oliko hyviä ostoksia. :) tiNpPan kans satuttiin samaan aikaan shoppailemaan ja käytiin kantoliina-infossa. Siellä joku konkari piti pitkän briefin sidonnasta ja liinailusta. Sain pikkasen varmuutta liinailun aloittamiseen. Nyt on Hug a bub saatuna, joten sillä kai tuun aloittelemaan. No, katotaan sitten, tuleeko liinailtua vai ei. Turha kai liikaa etukäteen päättää tarkkaan, kun eihän sitä tiedä, miten vauvan kans elelee ja mitä juttuja lopulta toteuttaa. :)

Hih, enää 4 yötä... :) Siskon 7v. tyttökin äsken kyseli, miten monta päivää nyt onkaan, et poika syntyy. Ilmoitti sit et tulee heti sairaalaan katsomaan serkkua - viimeistään perjantaina kuulemma. Suloista, miten innoissaan sekin on uudesta tulokkaasta.

Nyt alkaa jo oikeesti jänskättää... ja ihan pikkasen pelottaakin, et miten leikkaus menee ja onhan vauvalla kaikki hyvin. Kai ne huoletkin kuuluu asiaan. Mut pääasiassa oon vaan innoissani!

Amanda ja Sulo 38+4
 
Lallaa, kirjoiteltiin samaan aikaan! :) Joo, mäkin olin kymmeneltä kirppiksellä! Yritinkin sua kuikuilla, mut ei satuttu sit näkemään!

Joo, eihän siitä oo kauan, kun jännäiltiin kuumeilijoiden puolella epävarmoina siitä, tullaanko ikinä raskaaks. Ja tässä sitä nyt ollaan! Kyllähän se pitkä odottelu ja yrittäminen aina pysyy mielen sopukoissa ja ehkä tuo vielä pienen ripauksen lisää kiitollisuutta tästä raskaudesta. No, varovainen sitä taitaa olla edelleenkin ja siks odotankin hurjasti, et näen vauvan. Ihan täyttä huolettomuutta en oo siks varmaan koko raskauden aikana kokenu. Ehkä se tulee vasta, kun saan vauvan hyvävointisena syliini. :) Ja sit alkaa uudet huolet ja mielen myllerrykset! :)

Samirja, hienoa, et pääsit kumista eroon! Taidan itsekin tosiaan ostaa sellaisen ja ottaa sairaalaan mukaan!
 
No höh, kun ei törmätty Amanda! Sitten nähdäänkin seuraavan kerran pikkupojat kainalossa :)

Rintakumeista muistuttelisin sen verran, että niitä saa kokeiltavaksi lapsivuodeosastolla ja ostettua sairaalan kahviosta. Voi olla ihan hyvä idea yrittää vaikkapa vuorokauden verran päästä alkuun ilman kumeja, kun ne ei pidemmän päälle oo kuitenkaanm kivat. Ja toisaalta voivat tulla tosi tarpeeseen.. Mutta ne sairaalan kumit sopivat oikein hyvin kokeiluun, niin sittenhän sen tietää, että auttavatko.

Sitten muistuttelisin vielä siitä, että huolimatta siitä, onko ennen synnytystä ollut turvotusta, niin synnytyksen jälkeen (hormonien takia, rasituksesta tai nestetasapainon heittelystä johtuen(?)) voi tulla melkoinen turvotus. Mä olin ihan norsu varsinkin ekan viikon ja sitä jatkui vielä varmaan muutaman viikon kotonakin vähitellen helpottaen. Kaikki ei tosiaankaan kärsi tästä ihanuudesta, mutta kannattaa ehkä ottaa huomioon, kun pakkailee sairaalaan vaatteita ja kenkiä. Joka tapauksessa ainakin jos joudutaan laittamaan tikkejä, niin ihan pillifarkut ei ehkä ole kivoimmat kotiutumishousut... Että löysiä ja mukavia ysäri-salihousuja kassit täyteen :D
 
Cilia, tosi kiva kun jaksoit kirjoitella synnytyskertomusta ja ihana kuulla että kaikki meni noin hyvin!

Amanda ja miksei muutkin, mitä ootte pakanneet vauvalle kotiintulovaatteiksi? Kun ei oikein tiedä, voi olla +15 tai nollakeli.. Lähinnä se mietityttää, että tarvitaanko jotain ulkoilupuku-tyyppistä bodyn ja puolipotkareiden päälle, koska kaukaloonhan tulee sit kuitenki peitto vauvan suojaksi automatkalle..

Niin joo ja piti kysyä vielä pk-seutulaisten tapaamisista, itsekin voisin nyt äippälomalla ehtiä täältä vantaalta paikalle :) missä näistä sovitaan, muistelin että taisi olla joku oma osio treffijutuille..?

Aurinkoista alkuviikkoa!
Toivoopi marjutan ja kovasti potkiva Muru 37+2
 
Viimeksi muokattu:
Aurinkoista huomenta!

Tulipa tuossa mieleen että lallaa ja Samirja, voisitteko tekin mainita muutaman tuollaisen sairaalareissuun liittyvän "asia jonka olisin toivonu et joku kertoo mulle" niinkuin cilia tuossa yllä on kirjoittanut? Olettehan te jo paljon kertoilleetkin, mutta jos tulisi vielä mieleen tuolta kantilta katsottuna.

Harmittaa kun en itse asu pääkaupunkiseudulla. Kiva teillä monilla kun pystytte toisianne treffailemaan!

Ja uusi viikko taas edessä!

GK30 ja mönki 36+3
 
Lallaa, kymmeneltä aamulla olin vaippakirpparilla minäkin. Harmi, kun en nähnyt sua ja ehdin sitten jonnekin näköpiiristäsi livahtaa - pari tuntia tosin vietettiin siellä Amandan kans kestovaippa- ja kantoliinayhdistysten edustajien vinkkejä kuunnellessa! Hyviä ostoksia tuli myös tehtyä. :) Laskeskelin, että meillä taitaa nyt olla kestovaippavarannot valmiina siihen, että pärjättäis niillä alusta alkaen, sikäli kuin harsot/Imse Vimsen sisävaipat + kuorivaippa/villahousut sekä kuivaliinat ja lisänä tarvittaessa hamppuimut osoittautuu toimivaksi ratkaisuksi. Äitiysloman alkaessa koin olevani ihan pihalla kestovaippaviidakossa, mutta nyt tuntuu termistö jo tutulta; vaippoihin perehtyminen onkin ollut kiva projekti tässä lomaillessa. :)

Marjutan, ollaan sovittu kahvilatreffeistä kerhon puolella. Katselin äsken, että itse en kaiketi pysty sinne ketään lisäämään, Samirja varmaan voi?

Kiva oli lukea Cilian synnytystarina! Pysykää vaan tällä puolella te synnyttäneet, ainakin pari viikkoa vielä... :)

Ahmin muuten viikonlopun ratoksi Eve Hietamiehen Yösyöttö-romaanin. Tykkäsin.

tiNpPa ja Pikku-Mönkijä 37+6 (Hui, sehän on jo 39. viikko huomenna alkava!)
 
Cilian tarina oli kyllä kiva lukea! Anncherie tervetuloa, kiva kun tulee lisää meitä alkutaipaleella olevia! Ja onneksi olkoon jossen ole vielä sanonut!

ON: Tänään sitten käytiin ekassa ultrassa, ja siellä pieni sydän jumputteli :heart::heart::heart:
Kyllä oli itku herkässä, ja isännänkin ilme oli näkemisen arvoinen.. nyt se oikeesti uskoo että mä oon raskaana :D ja mä ite kans! On ollu niin vaikeeta tässä viimeiset pari viikkoa, oon voinu tosi pahoin, ollu huimausta ja masennusta, ja nyt tuntuu että pääsin pois jostain pimeästä luolasta takaisin auringonvaloon. :) viikot vaihtu 7+4 -> 7+0, ja LA onkin siten 10.12 (sori en osaa laittaa sitä punasella!) 2h päästä ekaan neuvolaan!

Lääkäri muuten sano että on ihan humpuukia ja vanhaa tietoa että 12 vkoa olisi joku raja. Se sanoi että jos sydänäänet löytyvät, niin keskenmenon mahdollisuus on enää 2-3%. Mitä muut olette tästä mieltä, mitä teille on sanottu?
 
Ihana synnytyskertomus cilia :heart: Onnea vielä kovasti pienestä pojasta :flower: Musta on tosi kiva lueskella noita kertomuksia muistakin ketjuista ja telkkaristakin kyttään kaikki synnytysohjelmat :D

Tervetuloa mukaan ja kovasti onnea Anncherie jos en vielä ole toivotellut! Tosiaan kiva saada remmiin lisää meitä alkutaipaleella olijoita!

Ihanaa intoilija että eka ultra toi sulle helpotusta oloon! Mulla vaikutti kans eka ultra tosi paljon. Asia jotenkin konkretisoitui ihan eri tavalla. Ja oli ihana nähdä ja kuulla että pieni voi siellä juuri niin kuin pitääkin. Olen kuullut ihan samansuuntaisia juttuja että kun sydämensyke on ultrassa löydetty ja jos pieni vielä vastaa viikkoja ja jos näkyy kaunis pyöreä ruskuaispussi ja sikiöpussi niin sitten pitäisi km-riski olla enää sitä 2-3% luokkaa. Mun mielestä 2-3 keskenmenoa 100:sta kuulostaa sekin kyllä pahalle : / Mutta ei tää huoli tästä varmaan enää helpotakaan. Huolestumisen aihe vaan muuttuu.

Tää viikko on meillä sellanen väliviikko kun ei ole mitään ultra- tai neuvolakäyntejä. Tylsää! Ens viikolla oliskin sitten keskiviikkona ensin np-ultra, sitten veriseulat ja vielä lopuksi äippäpolin lääkärikäynti noiden sokerien vuoksi. Sieltä äippäpolilta soitti mulle joku ihan hössähtänyt hoitaja joka puhua pulputti siellä puhelimessa niin etten meinannut päästä eroon. Selvitteli mulle kaikenmaailman diabetes -juttuja ja antoi jotain ihan kummallisia ruokavalio- ja liikuntasuosituksia ("ei sillä syömisillä kuulemma niin väliä jos vaan liikkuu reippaasti"). Ihan varmasti hyvää tarkoitti mutta aika eri linjoilla oli jutut kuin mun omalla d-hoitajalla jonka juttuihin on sentään jotain luottoa :D

Mä kyllä pahasti pelkään että mulla alkaa kohta kuulkas kilot kertyä (niiden jo olemassaolevien lisäksi!). Ihan järkyttäviä nälkäkohtauksia tulee vaikka olis 1-2 tuntia ihan kunnon ateriasta. Onneksi ei mitään herkku- tai roskaruokahimoa ole. Mutta kyllä ne ylimääräiset voileivätkin ja muut välipalat lihottaa jos niitä tunnin välein pitää puputtaa. Jotenkin tuntuu että sellainen normaali kylläisyyden tunne on kadonnut kokonaan ja pitäis syödä itsensä sellaseen puoliähkyyn asti että olo on kylläinen. Ihan kipeetä. Oon iltaisin vetänyt hirveitä sammiollisia kaurapuuroa kun on loppunut ideat että millä sitä vois vetää edes semiterveelliset ähkyt. Ei kyllä mitenkään paras vaihtoehto sokereiden kannalta... : /

Tuna ja sintti 9+6
 
Tuna; mulla oli etenkin ekat kuukaudet oikeasti sellaista, että söin noin tunnin välein koko ajan jotain. Ensin aamulla jugurttia/rahkaa joskus klo 6.30, töissä voileipää ja kahvia klo 8 aikaan, sitten joku pieni välipalapatukka/hedelmä tms., lounas n.klo 12, taas jotain välipalaa ja heti kun pääsi kotiin töistä viiden aikaan niin jääkaapille! Kannattaa pitää jotain banaania tai myslipatukkaa (tai mun suosikki oli ne pienet mustikkasoppa-purkit, joita pysty vaikka pillillä imemään), sillä mulla ainakin iski huono-olo ja oksetus heti jos en saanut syötyä silloin kun vatsa niin sanoi.

Kyllä se siitä helpottaa sitten- mäkin pelkäsin tosi paljon kun heti alkuun tuli 3-4kg parissa ekassa kuukaudessa, mutta nyt on painoa kertynyt yhteensä 13kiloa ja kohta on jo synnytys edessä :) eli ei mikään mahdoton painonnousu (olin normaalipainoinen raskauden alussa).

marjutan ja Muru 37+3
 
Marjutan, mä oon pakannu nyt vauvan kotiintulovaatteiksi bodyn, puolipotkarin, sukat&tumput&pipon&villasukat, velour-asun ja kevyttoppapuvun. Eilen just ostin Huuto.netistä sellaisen kaukaloon laitettavan lämpöpussin, jonka ajattelin kaukaloon asennella valmiiks. Eli jos ton koko setin laittais, sillä vois mennä arktisiin olosuhteisiin. :) Mut vaatteet on niin pikkuisia, et tuli silti vain yksi pieni kassi täyteen, jonka mies saa sitten kiikuttaa sairaalaan. Ja ajattelin, että sit voi jättää vaikka toppapuvun laittamatta ja vain body&potkari&väliasu-setillä & lämpöpussilla kotiutua. Peitto vois hyvin ajaa ton lämpöpussin asian. Mut mullakin kaikki on vaan suurta arvailua. :)

Intoilija, onnea hyvistä ultrauutisista! :) Mäkin oon kuullu, et alkuraskauden ultra kertoo jo tosi paljon ja keskenmenon riski laskee merkittävästi, jos siellä on kaikki ok! Jossain sivuillahan on sellainen taulukko, jossa on keskenmenoriskit viikoittain. Nyt en muista mistä se löytyy, mut itse tuijottelin sitä alkuraskaudessa...

Tuna, mulla oli ihan sama syömävimma alkuraskaudessa. Nälkä oli koko ajan ja jos ei syönyt, alkoi oksettaa ja olla heikko olo. Mussuttelin sitten vähän väliä ja paino nousi... Mulle on tainnu tulla jotain 16 kiloa nyt ja (liiankin) iso osa siitä jo aika alussa. :) Mut en jaksa murehtia - kyllä sen sitten saa pois.

Täällä on yöt alkanu olemaan aika tuskaisia... Vessaravailun ilona on kovat vihlovat kivut alapäässä eli sängystä noustessa tulee puukon iskuja tuonne alas kai kohdunsuun tienoille. Myös pissaaminen tuntuu ikävältä. Vatsa on taas ollu pinkeä kuin futispallo. Jotenkin tuntuu, et maha yrittää kasvaa kovempaa kuin nahka antaa periks. :) Onneks mitään isompaa merkkiä synnytyksen lähenemisestä ei ole.

Amanda ja Sulo 38+5 ja "the viikko"! :)
 
Viimeksi muokattu:
Täältä linkistä löytyy kopio Aydin Tekayn keskenmenon riskin taulukosta. Taulukon päivät ja viikot on laskettu hedelmöittymisestä eikä normaalien raskausviikkojen mukaan. Vanha 12 viikon raja tarkoittaa sitä, että aikaisemmin tuulimunat menivät kesken tuohon rajaan mennessä (jos menivät spontaanisti), mutta nykyäänhän ne havaitaan ultralla jo aikaisemmin.
 
mulla teki alkuraskaudessa mieli hirveesti suolasta ja rasvasta, sillon ku pysty jotain syömään, ja nyt loppuraskaudesta on taas koko ajan hirvee makeenhimo.. keskiraskauden aikaan meni melkein mitä vaan ja paljon! :D nyt alkaa olla vatsalaukulla niin vähän tilaa ettei pysty ruokaa paljoo syömään, ja jos erehtyy syömään liikaa niin närästys on tuplat siitä normaalista.. närästyksestä on siis tullu jokapäivästä, ja varsinkin öistä, huolimatta siitä mitä syö tai on syömättä. välillä herään yölläkin siihen oksettavaan poltteeseen kurkussa. ja vaikka kuinka laitan kaks tyynyä, herätessä pään alla on vain yks..

me käytiin neuvolassa tänään.. kaikki ok, hempat edelleen hyvät ilman lisärautaa ja verenpaineet loistavat :) lauantaina olis sit sairaalalla synnytysvalmennus.. tänään neuvolatätin kanssakin hieman juteltiin synnytyksestä..

myymeli & pikku neiti 31+4
 
ainiin, oisko kellään vinkkiä millä helpottaa masun alueen ihon kiristystä? oon yrittäny rasvailla vaan silti kiristää kovasti... ja tuntuu et tuo kohta mihin pikkunen usein puskee päällään, on ihan hellänä...
 
Mun mielestä on tosi kivaa, että te synnyttäneet käytte vielä täällä kirjoittelemassa. Luen oikein mielelläni teidän juttuja, ei siinä oo mitään säälittävää!! :) Te osaatte antaa parhaita vinkkejä ja näkökulmia, kun olette jo odottelussa niin pitkällä, vaikka toki ymmärrän sen, että itse nyt kaipaatte juttuseuraa vähän eri näkövinkkelistä!

Alkuraskaudessa (vaikka alussa tässä vieläkin ollaan) mulla oli myös aluksi aivan pohjaton nälkä. Pahoinvoinnin ja öklötyksen ja kuvotuksen vuoksi pidin aina laukussa pillimehuja (täysmehu omenamehu pillimehuja) varuilta. Lisäksi päärynät maistuivat aina, vaikka mitään muuta ei oikein olisi maistunutkaan. Tuntui tosiaan siltä, että koko ajan olisi voinut syödä! Mulla tilanne oli kuitenkin se, että mitään rasvaista kuten roskaruokaa ei tehnyt mieli yhtään, myöskään mikään makea ei ole maistunut. Karkit, pullat ja muut herkut ovat jääneet syömättä! Kaikkea raikasta taas tekee mieli vieläkin kuten hedelmiä. Toisaalta söin kuin hevonen, mutta toisaalta tulin aina melko nopeasti täyteenkin, en pystynyt syömään itseäni lähellekään ähkyä! Kaiken tämän syömisen jälkeen tilanne kuitenkin toisessa neuvolassa viime torstaina oli se, että olin laihtunut kilon verran. Terkka siellä kyllä "lohdutteli", että paino ehtiikyllä vielä noustakin! :) Vaikka olenkin suht normaalipainoinen, niin kyllä jokunen kilo vararavintoakin löytyy! Ei siis ole kovin suurta huolta, vaikka paino onkin laskenut.

Pahoinvoinnissa viikon 12 kohdalla taisi oikeasti tapahtua jotakin pientä ja kummallista. Nyt nimittäin tuntuu, että en ole aivan niin väsynyt ja pahoinvoiva enää kuin mitä koko alkuraskaudessa vielä olin. Toki öklötysoloa tulee vielä ja välillä oksettaakin, mutta enää se ei ole koko ajan päälimmäisenä mielessä vaan välillä on ihan hyvä olokin. Tämä antaa uskoa tulevaan! Mutta toisaalta jatkuva pahaolo on ollut merkki siitä, että masussa kaikki on hyvin. Nyt välillä jopa unohdan, että olen raskaana ja sen jälkeen tuleekin sitten huoli, että onko kaikki hyvin, kun ei jatkuvia oireita ole. On tää merkillistä... Ensin toivoo, että oireita tulee ja sitten kun niitä tuli oikein reilusti, niin toivoi, että ne vähenisi ja kun ne vähenee niin huolestuu jnejne. Melkoinen kierre! Torstaina neuvolassa sydänäänet kuuluivat neuvolan aatamin aikaisellakin laitteella, joten pitää vain nyt luottaa, että kaikki on hyvin ja alkaa nauttia, kun kerran nyt jo hieman voi nauttia olostaan! :)

Ronjaliina ja JJ 14+0
 
Iltaa, mun pitäis jo mennä kiireesti nukkumaan, mutta täällä vaan notkun ja nopsaan äkkiä kirjotan pari juttua ja huomenna lisää.

Marjutan, mä oon kutsunut sut jo aiemmin siihe kerhoon, jossa sovitaan noi tapaamiset. Tsekkaa vielä. Yritän kutsua sut uudelleen.

Harmi kun en päässyt kestovaippatapahtumaan, kun oli miehen synttärit. Mutta testattiin sunnuntaina ekaa kertaa kestovaippaa. Se on englantilainen Smart Nappy System. Jotain lisäimua sinne selkeesti tarvitaan, kun tulin pojan pissasta ihan kosteaksi se kuorikin... Huomenna jatketaan testausta. Niin ja on meillä semmoisia all-in-one -vaippojakin, mutten niitä oikein tajua. Mitä järkeä pestä aina se koko höskä??? Voisin huuto.netistä jonku kestopaketin hankkia...

Myymeli, mulla kiristi ja venytti mahaa oikein kovasti loppuvaiheessa ja tuli tosiaan kipeäksi maha siitä kohdin, mihin vauvan jalat kipeästi tunki. Mulla helpotti tukivyö... tai ihan minkä vaan huivin sidot mahaa tukemaan siitä pahimmasta kohtaa. Ja ota kipulääkettä... tsemiä, se on tosi ikävää. Eikä mulle muuten jäänyt raskausarpia siitä venyttämisestä vaikka yks päivä semmoiset repeskin silloin mahaan. Ne häipy seuraavana päivänä.

Juuh, kandee niitä sairaalan rintakumeja aluks käyttää, jos tarttee. Ja jos niitä joutuu aluks käyttään, ni kannattaa luottaa siihen, että jonain päivänä niistä luultavasti pääsee eroon. Ja että ei niistä haittaa ole, vähän vaan hidastavat syöntiä.

Palaan siihen "tämän olisin halunnut tietää" -asiaan huomenna, mietin.

Samirja
 
Ronjaliina noi hedelmät unohdin mainita kokonaan.. ne on olleet suurta herkkua koko raskauden ajan. ja sillon kun oksensin aamusta iltaan jonnekin viikolle 14 saakka, hedelmät oli sellanen apu että helpotti hetkeksi sitä oksetusta.. ainoo mikä pysy vähän aikaa sisällä.. painoo lähti noihin aikoihin viitisen kiloo, älä huoli, kyllä sitä ehtii kertyäkin :D

Samirja, mulla on jo pitkään ollut tollanen raskausajan tukivyö, vaan jostain syystä en osaa sitä pitää.. tuntuu että ahistaa ja puristaa.. tosin nyt en taas oo edes yrittäny sitä pitää, vois ehkä kokeilla uudestaan miltä se tuntuu ja helpottaako.. välillä tuntuu kuin pikkunen yrittäis työntää päänsä ihosta läpi.. sais kyllä alkaa kohta jo kääntymään toisinpäin.... vois olla että se tukivyö helpottais myös noita selkäkipuja, jos vaan oppis sitä pitämään ilman että ahistaa..

viime yö oli taas täynnä synnytysunia ja kaikkee mahdollista mitä vaan voi kuvitella että neuvolakäynnin (missä oli aika lailla aiheena synnytys ja supistukset) jälkeen tulevan alitajunnasta...

myymeli & pikku neiti 31+5
 
cilia paljon onnea pojasta!

Amanda hui, h-hetkihän on ihan just käsillä! Paljon tsemppiä sektioon!

Uusille tervetuloa mukaan munkin puolesta, kivaa kun väki lisääntyy :)

ON: Tänään oltiin taas neuvolassa. Äipällä kaikki hyvin, hemppakin jopa 132, vaikka myönnän, että on rautatabletit unohtuneet aina välillä. Niitä kun olen tavannut ottaa aina öisin, mutta nyt kun närästää ja syö närästyslääkkeitä, ei rautatabuja öisin hyödytä ottaa. Paino nousee, mutta maltilla ja masumitta menee edelleen keskikäyrällä. Hyvähyvä siis! Ainoastaan nyt sitten neuvolatädin kanssa juteltiin ekaa kertaa sektiosta :| Joo-o, Tyyppi on tähän asti ollut koko ajan perätilassa ja nyt käsikopelolla oli perätilassa/viistosti. Todennäköisesti siis edessä sektio, jos ei suostu kääntymään, sillä herkästi diabetikoilta evätään perätilasynnytys. Jepjep. Kiva. Noh, en murehdi vielä. Onhan tässä viikkoja vielä edessä, vaikka neuvolatäti totesikin, että saisi kyllä jo kääntyä. Itseä mietityttää vain se, että kohdunkaula on lyhentynyt koko ajan, joten saattaapi viikot loppua kesken ennen kuin Tyyppi tajuaa pungertaa itsensä oikeaan asentoon. Toisaalta ei se sektio oikeastaan pelota lainkaan - kovin luonnollinen synnytys diabetikolla tuskin muutenkaan on. Noh, huomenna on taas ultra Naikkarilla. Sielläpä selviää enemmän; onko Tyyppi ottanut kasvuspurtin, miten päin todellisuudessa masussa viihtyy ja mitä kohdunkaulalle kuuluu. Huomista siis odotellen...

Amanda muuten, etkös sä Naikkarille ole menossa sektioon (muistanko väärin)? Jos olet, kävitkö tutustumassa synnärille? Meillä olis tuo tilaisuus huomenna ja olis kiva kuulla etukäteen, mitä siellä tapahtuu.

Hyvää tiistaita kaikille!

Sara ja Tyyppi 33+2
 
Kaneli Kun sitten vauva on syntynyt ja kokemuksia pesukonehoitopöydästä saatte, niin olisin kovin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia. Vähän on täällä suunnalla alustavasti kaavailtu samantyyppistä ratkaisua. Mutta sitten siitä lääkäristä... Mieleeni tuli vielä sellainen vaihtoehto, että entäs jos kävisit yksityisellä lääkärillä vielä? Voisiko siitä olla apua? Mä sain viikon tuosta vain sairaslomaa kun ääni oli poissa ja poskionteloissa tulehduksen alkua. Luulisi noilla perusteilla vähän pidempään saavan. Ehkä sun vaivoja ei ole osattu ottaa riittävällä vakavuudella. Jos menis sellaiselle erikoislääkärille, joka oikeasti noista ymmärtäisi niin, että hän ei vain ajattelisi, että raskaus ei ole sairaus vaan myös sitä, että kaikki sujuisi mahdollisimman hyvin sekä sun että vauvan kannalta. Mä itse törmäsin työterveydessä siihen, että allergialääkkeistä sanottiin vaan, että parempi kun et ota mitään. Se tarkottais varmaan koko kevään mittaista sairaslomaa. Neuvolalääkäri taas sanoi mielestäni fiksusti, että on pienempi paha, että syön allergialääkkeitä kuin että astma pahenee. Samaa logiikkaa jotenkin voisi kai sinunkin tilanteessa soveltaa. Parempi kai olisi, että saisit nukuttua ja selkä saisi levätä ennen kuin mitään pahempaa tulee näiden seurauksena! On ärsyttävä tunne, kun ei oteta vakavasti!! Tsemppiä kovasti!

Tsempit myös Amandalle!!

Ronjaliina ja JJ 14+1
 
Heippa kaikille taas pitkästä aikaa! Ja uusille tervetuloa. :wave:

Nyt uskaltaa jo ehkä vähän kirjoitellakin. Tänään oli siis (taas, tiedän :ashamed: ) ultra-aika. Halusin vaan mennä vielä nyt kymppiviikon alussa, kun ysiin mennessä on kai ne kaikkein kriittisimmät ajat takana. Enkä halunnut sitten vasta np-ultrassa kuulla mahdollisia huonoja uutisia.

Mutta tänään kaikki oli ainakin hyvin. :heart: Pieni liikautti päätään ja sydän sykki. Oli pari päivää kasvussa edellä, mutta se ei kuulemma haittaa mitään. Sen verran lääkäri näki jo niskaturvotustakin, että alle millin näyttäisi olevan (ei kuitenkaan mittaillut).

Nyt on kyllä huojentuneempi olo. Tämä oireettomuus (tissien kasvua lukuun ottamatta) on jotenkin lisännyt huolta. Nyt vaan malttamattomana odotan, että milloin mun kutsu np-ultraan tulee! :D

Itse osallistun myös mielelläni tapaamisiin, mutta ehkä sitten, kun np-ultra on käyty (toukokuun puolivälin jälkeen). Haluan kuitenkin sen odotella vielä ennen kuin uskallan olla "täysillä raskaana". =)

On tosi ihanaa lukea synnytyskertomuksia ja vinkkejä. Lisää näitä ehdottomasti!

Neitipippuri ja alien 9+3
 
Viimeksi muokattu:
Heissan taas!

Niin, mahtavaa Cilia, että synnytyskokemus oli noin hyvä. Tosiaan viime syksynä oli toinen toistaan pelottavampia hätäsektiokertomuksia, joten kiva, että nyt ollaan saatu toimittaa kivoja synnytyskertomuksia tänne.

Kestovaippailusta, tilasin juuri kankaita imuja varten. Kauhean kalliita ne valmiit imut, joten hurautan itse ompelukoneella taittoimuja, jotka sopii noihin meidän kestovaippoihin. Ne kun on englantilaista mallia, niin tarttee tehdä erikoiskokoisia imuja. Niiden omat imut on hmmm... ehkä vähän huonoja. Ja kuivakangastakin hankin ja harsoa, koska mä en saanut Stockalta sitä. Oli jo loppu. Tänään ollaan siis jatkettu kestoilua kotona.

Mitä olisin halunnut tietää synnytyksestä etukäteen, mitä kukaan ei kertonut??? No esim sen, ettei ponnistaessa saa huutaa, koska se on hukkaanheitettyä energiaa. Ja myöskin suosittelisin kokeilemaan imetystä istualleen. Mulle neuvottiin vain makuulta imettäminen ja en yhtään ihmettele, että tarvittiin rintakumia, kun se on nytkin TODELLA hankalaa. Istualleen taas tosi helppoa. Mutta ei mulla muuta tule mieleen.

Huihuihui kun jännittää Amandan puolesta!

Ja onnea onnea hyvistä ultrakuulumisista!

Samirja
 
kaneli, voi tuska noita keskinkertaisia lääkäreitä, joiden kynsiin olet joutunut! Ihan vihaksi pistää :| Eihän tässä kukaan ole raskautta sairaudeksi väittänyt, mutta unettomuutta kyllä. Tuo Ronjaliinan ehdottamaa yksitystähän varmaan kannattaisi kokeilla?

Juu Samirja, aio-vaipat menee kokonaisuudessaan pesuun.

Vääntäydy Amanda sitten pian raportoimaan kuulumisia! Olet mielessä ja me täällä etätsempataan!

Jaahans, Pikku-N on nyt saavuttanut yhden rajapyykin: pituutta on56 cm, mutta ennen kaikkea painoa on 5150 g. Eli nb-vaipat alkaa jäädä pieniksi, ja monista 56cm vaatteista loppuu pituus kesken. Terävästä painonnoususta huolimatta pituus-painosuhde on kapean vartalon puolella...

Äh tästä kännystä on niin ikävä kirjoittaa, että palaan asioihin koneen ääreltä.

Lallaa

Ai niin paitsi se vielä että Kättärillä vinkattiin alun kipeisiin nänneihin Lansinoh-voidetta (apteekista). Toimii ainakin mulla edelleen, jos on tiuhemman imuttelun päivä. Sitä vois siis olla sairaalassa jo mukana, en tiedä onko kaikkialla vakiovarusteena.
 
Viimeksi muokattu:
Iso kiitos kaikille tsemppauksesta! :heart: Se tulee tarpeeseen, koska nyt alkaa jo vähän jänskättämään... Edelleen sitä on ajatukset lähinnä vauvassa ja sen hyvinvoinnissa - sektiota sinänsä en oo kovin paljon ees miettynyt. Hui, miten jännää tää on!!

Sara, uskon et vauva ehtii vielä kääntymään, vaikka olis nyt perätilassa! Mä sain osteopaatilta vinkin, et kannattaa konttailla kyynärpäät maassa ja peppu ylempänä, niin saa tilaa lantioon/vauvalle vinkkiä, et kääntyisi. No, mä aloitin sen vasta rv 37, jolloin maha-asukas istui jo tiiviisti alhaalla ja isokokoisena... Pidän peukkuja, et kääntyy vielä! Joo, kävin Naikkarilla tutustumassa (sillon vielä siinä luulossa, et tulis normi synnytys). Käynti oli ihan kiva, vaikkei siellä mitään isompaa infoa tullut. Mut kuuli jotain kivunlievityksistä ja näki synnytyssalin. Kääntöyrityksessä kävin sit myöhemmin 37+1. Siellä siis lääkäri koitti, olisko vauva kääntynyt, muttei ollut toivoakaan... Joten varattiin sit sektioaika.

Kaneli, huh mitä lääkäreitä! Mäkin suosittelen, et meet vielä uudestaan vaikka yksityiselle, jos olo käy tosi tukalaksi.

Neitipippuri, onnea ultrakuulumisista! :) Nyt alkaa raskaus olemaan jo varmemmilla vesillä!

Lallaa, ihana kuulla, et poitsu kasvaa siellä kohisten! :)
 
Amanda paljon tsemppii sinne! meidän pikkunen viihtyy turhan hyvin myös aikalailla istuma-asennossa.. vielähän se mahtuu kääntymään, mutta ei tunnu haluavan olla pää alaspäin. jalat on tuolla mun lonkassa, josta se välillä tuntuu oikein ponnistavan vauhtia että saa päätä työnnettyä kylkiluita vasten, tai sitten tuohon vähän navan viereen, josta onkin sitten pieni alue ihan kosketusarka välillä.. reilun parin viikon päästä ois äippäpolilla lääkäri, ja ilmeisesti sillon yritettäis sitä käännellä jos ei oo ite kääntyny.. toivottavasti haluis nyt ite kääntyy kuitenkin...

myymeli & pikku neiti 31+6
 
Heippa taas!

Nyt muistin, mitä piti kommentoida. Eli kotiutusvaatteet! Mä olen usein kysynyt tätä valmennuksissa ja neuvolassa. ELi yleissääntö on se, että vauvalla tulis olla yks kerros enemmän vaatetta päällä kuin itsellä. Mutta käytännössä lyhyillä sisältä autoon - autosta takaisin sisälle -matkoilla en oo ihan sääntöä noudattanut. Mulla on ollut lämpöpussin sisällä sisävaatteet + velourpuku tai villa-asu. Ja mikäli on pienikokoinen vauva kyseessä, niin tarpeeksi pieni pipo on tarpeen! Me lainattiin sairaalasta, kun meidän omistama pipo ei pysynyt päässä.

Ajatella Lallaa, että meidän pojilla on 10pv ikäeroa ja 1,5kg painoeroa... Pituusero on varmaan vain pari senttiä.

Jaahas, nyt alkaa päiväunille valmistelu. Tänään ne nukutaan ekaa kertaa ulkona!

Samirja
 

Yhteistyössä