No teinkö mä nyt oikein, ekaluokkalaisen uinti ja kadonneet pyyhkeet..

  • Viestiketjun aloittaja paskamutsi nro1
  • Ensimmäinen viesti
paskamutsi nro1
Eli tää on tilanne, poika oli uimassa luokan kanssa ja jätti luokkaan märän pyyhkeen, laudeliinan ja uikkarit (pari päivää sitte ). Ei tuonut kotio, unohti. Ja unohti toissapäivänä ja eilenkin.
Ymmärrettävistä syistä eilen sanoin, että jos ne ei ala tulemaan kotio, niin sitten saa uida kulkusillaan uimahallireissunsa ja koko kesän.
Poika sanoi ettei se mitään haittaa, koska hänellä on varauimahousut (siis että kamat homehtuu siellä muovipussissa ).
Mä esitin toisenlaisen mielipiteeni, että mulla haittaa kun vaatteita ja pyyhkeitä tolleen homehdutetaan.

No, nyt se oli sitten lähdössä, minä äkkäsin eteiseen. Poika oli viemässä toisia uimahousuja ja pyyhettä, sekä laudeliinaa kouluun.
Kielsin,otin pois ja sanoin että lisää et homehduta.
Poika sai kauheat raivarit huus ja poras et hän ei sitten pääse uimaan ja se on mun vika.
En ruvennut tinkaamaan enempää vaan yksinkertaisesti työnsin itkevän ja kiukuttelevan lapsen ovesta ulos kouluun.

Nyt mietin, et olinko liian ankara.
Mitä te oisitte tehneet?
 
Nina
No uisitko itse homeisissa kamppeissa? Lapsesi tuskin tahallaan niitä unohtelee, itselläkin 9v poika joka unohtelee sitä sun tät, en rankaisisi noin tahattomasta unohtelusta...!!
 
Venla
Kokeilkaapa samanlaista tapaa itseenne, jos unohtuu maitopurkki yöksi pöydälle niin juotte sitä kans sitte aamulla koska itteppähän unohditte sen siihen!!!! (Tää oli siis vain yks esimerkki!!)
 
APUA
Ei noin voi toimia. Lapsi ei hallitse asioita samoin kuin aikuinen. Kun meillä on poika jotain unohtanut kouluun, eikä ole sitä sitten löytänyt/muistanut, olen laittanut viestiä opettajalle. Jos opettaja ei ole "auttanut", olen itse järjestänyt aikaa ja mennyt koululle pojan kanssa katsomaan. Tavarat ovat löytyneet, ja kaikilla on hyvä mieli. Ei se lapsi sitä tahallaan tee. Missään nimessä en olisi noin nöyryyttänyt lasta, joka ei tarkoituksella unohda eikä missään tapauksessa tarkoituksella homehduta vaatteitaan. Aika kamalaa! En myöskään olisi uhkaillu alastiuinnilla lasta, joka on muutenkin herkässä iässä ja erittäin herkkä suhteessa koulutovereihinsa ym. Lapsi on vasta opettelemassa elämää kodin ulkopuolella, opettelemassa ihmissuhteita. Aika kova kolaus tuollainen lapsen itsetunnolle. Kyllä olisin hoitanut toisin... :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Venla:
Kokeilkaapa samanlaista tapaa itseenne, jos unohtuu maitopurkki yöksi pöydälle niin juotte sitä kans sitte aamulla koska itteppähän unohditte sen siihen!!!! (Tää oli siis vain yks esimerkki!!)
Mutta jos siitä olis sanottu 5 x niin sitten tosiaan joisin
:D Pakkohan noiutten muksujen on oppia asioita vaikka sitten KANTAPÄÄN kautta!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja APUA:
Ei noin voi toimia. Lapsi ei hallitse asioita samoin kuin aikuinen. Kun meillä on poika jotain unohtanut kouluun, eikä ole sitä sitten löytänyt/muistanut, olen laittanut viestiä opettajalle. Jos opettaja ei ole "auttanut", olen itse järjestänyt aikaa ja mennyt koululle pojan kanssa katsomaan. Tavarat ovat löytyneet, ja kaikilla on hyvä mieli. Ei se lapsi sitä tahallaan tee. Missään nimessä en olisi noin nöyryyttänyt lasta, joka ei tarkoituksella unohda eikä missään tapauksessa tarkoituksella homehduta vaatteitaan. Aika kamalaa! En myöskään olisi uhkaillu alastiuinnilla lasta, joka on muutenkin herkässä iässä ja erittäin herkkä suhteessa koulutovereihinsa ym. Lapsi on vasta opettelemassa elämää kodin ulkopuolella, opettelemassa ihmissuhteita. Aika kova kolaus tuollainen lapsen itsetunnolle. Kyllä olisin hoitanut toisin... :(
Parempi se on et omat vanhemmat välillä "kolauttaa" kun sitten toiset muksut vähän myöhemmin! Ei toki saa nöyryyttää mutta kyllä lapsi huomaa koska vanhempi on harmissään kun että tosiaan nöyryyttää joka eri asia!

 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja Nina:
No uisitko itse homeisissa kamppeissa? Lapsesi tuskin tahallaan niitä unohtelee, itselläkin 9v poika joka unohtelee sitä sun tät, en rankaisisi noin tahattomasta unohtelusta...!!
Tiedätkö, mulla suoraansanottuna ärsyttää lapsen tapa todeta kevyesti vain, että "juuei haittaa vaikka ne homehtuu, mulla on toinen/osta uusi"

Viimeksi hän sulloi märät hanskansa piiloon pahvilaatikkoon jonka löysin kun haju meni kuvottavaksi. Kyse ei ollut muutamasta hanskasta, sinne oli useampi viety. Olipa kiva lähteä ostamaan uusia, etenkin kun hän tarvitsee monet.
Hän hukkasi treeniasunsa ja totesi vaan että hän pyytää uuden.

En usko että tahallaan unohdetaan, mutta tuo asenne ärsyttää.
Se kevyt asenne että "ei se haittaa"
Niin, ei se haittaa sitä, kenen kukkarosta se ei ole pois.
 
Kirsi
Otatko ap sydämellesi sen että lapsi voi saada ikuisen leiman tästä että ui haisevilla uikkareilla ja käytti homeista pyyhettä, LAPSET NIMITTÄIN MUISTAVAT TÄLLÄISET LOPPUELÄMÄNSÄ ja ovat jo pienestä asti raakoja toisilleen!!!
 
no...
ehkä toisenlaisessa tilanteessa käyttäisin tuollaista kasvatustapaa, mutta en kavereiden edessä. Poikaa nimittäin pelottaa nyt koulussa sanoa opelle ettei pääse uimaan, ja tuosta tulee opellekin ongelmaa, mihin laittaa sen yhden pojan? Olisin eilen käskenyt kävelemään takaisin kouluun hakemaan ne kamat. kyllä siellä vaksit on myöhempään ovia avaamassa. Kaverilla on 9 v poika ja ihan tumpelohan se on, mutta niin ne vaan on.
 
äippis
No mä en olis tehnyt tuolla tavalla, tuskin se poika niitä uimakamppeita tahallaan on unohtanut. kyllä mulla itselläkin unohtuu välillä jos jonkinmoisia asioita ja en mä tahallani/ilkeyttäni niitä unohtele.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja APUA:
Ei noin voi toimia. Lapsi ei hallitse asioita samoin kuin aikuinen. Kun meillä on poika jotain unohtanut kouluun, eikä ole sitä sitten löytänyt/muistanut, olen laittanut viestiä opettajalle. Jos opettaja ei ole "auttanut", olen itse järjestänyt aikaa ja mennyt koululle pojan kanssa katsomaan. Tavarat ovat löytyneet, ja kaikilla on hyvä mieli. Ei se lapsi sitä tahallaan tee. Missään nimessä en olisi noin nöyryyttänyt lasta, joka ei tarkoituksella unohda eikä missään tapauksessa tarkoituksella homehduta vaatteitaan. Aika kamalaa! En myöskään olisi uhkaillu alastiuinnilla lasta, joka on muutenkin herkässä iässä ja erittäin herkkä suhteessa koulutovereihinsa ym. Lapsi on vasta opettelemassa elämää kodin ulkopuolella, opettelemassa ihmissuhteita. Aika kova kolaus tuollainen lapsen itsetunnolle. Kyllä olisin hoitanut toisin... :(
Niin, no asiasta muistuttelin eilen ja toissapäivänä.
Kyllä mä tiedän ettei lapsi sitä tahallaan tee. Mutta en minäkään tahallaan halua menettää pyyhkeitä.

Olisin pistänyt viestiä opettajalle, mutta reissuvihko on unohtunut kotio lapsen pöydälle ja siinä on tiistainen viestini.
 
äiti
Alkuperäinen kirjoittaja APUA:
Ei noin voi toimia. Lapsi ei hallitse asioita samoin kuin aikuinen. Kun meillä on poika jotain unohtanut kouluun, eikä ole sitä sitten löytänyt/muistanut, olen laittanut viestiä opettajalle. Jos opettaja ei ole "auttanut", olen itse järjestänyt aikaa ja mennyt koululle pojan kanssa katsomaan. Tavarat ovat löytyneet, ja kaikilla on hyvä mieli. Ei se lapsi sitä tahallaan tee. Missään nimessä en olisi noin nöyryyttänyt lasta, joka ei tarkoituksella unohda eikä missään tapauksessa tarkoituksella homehduta vaatteitaan. Aika kamalaa! En myöskään olisi uhkaillu alastiuinnilla lasta, joka on muutenkin herkässä iässä ja erittäin herkkä suhteessa koulutovereihinsa ym. Lapsi on vasta opettelemassa elämää kodin ulkopuolella, opettelemassa ihmissuhteita. Aika kova kolaus tuollainen lapsen itsetunnolle. Kyllä olisin hoitanut toisin... :(
NÄIN!
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja no...:
ehkä toisenlaisessa tilanteessa käyttäisin tuollaista kasvatustapaa, mutta en kavereiden edessä. Poikaa nimittäin pelottaa nyt koulussa sanoa opelle ettei pääse uimaan, ja tuosta tulee opellekin ongelmaa, mihin laittaa sen yhden pojan? Olisin eilen käskenyt kävelemään takaisin kouluun hakemaan ne kamat. kyllä siellä vaksit on myöhempään ovia avaamassa. Kaverilla on 9 v poika ja ihan tumpelohan se on, mutta niin ne vaan on.
No ei ole ketään joka aukaisee yhden jälkeen ovet. Kyllä kai muuten olisin pistänytkin lapsen hakemaan kamansa. Opettajakin lähtee aika vikkelään yhden jälkeen kotiin, siinä on arpominen että kerkeääkö soittaa.
 
SYY ja SEURAUS
Voisiko lapsen piilottelutaipumus olla vastaus vanhemman reaktioon? Eli lapsi enemmin piilottaa jotain kuin kohtaa vanhempansa reaktion...Yleensä asioilla on syy ja seuraussuhde. Toki sekin on harmillista, että todetaan vain "että onhan noita tai osta uusi", mutta sekin on jostain opittu. Nöyryytyslinjalle on kuitenkaan lähtisi. Meillä poikien kanssa on toiminut juuri vastaava linja kuin nimimerkillä "apua". Samoin se, että vastuuta on pikku hiljaa lisätty. Mutta nimenomaan "vieressä seisten". Eli kun pojat tulevat kotiin, sanon esim. "muistatteko mitä pitää tehdä/vaatteet kuivumaan"... Seison kuitenkin vieressä, ohjaan ja valvon. Samoin katson unohtuiko jotain, ja muistutan siitä. Onnistumisen kokemus tuo mielestäni paremman tuloksen kuin nöyryytys, ja jatkuva turha toisto, joista seurauksena on epäonnistuminen. Pahinta vielä, jos epäonnistuu omien luokkatovereiden silmissä. Ja minkä kuvan tämä antaa sinusta lapselle, entä opettajalle ja muille oppilaille. Sinä olet kuitenkin aikuinen eli se vastuullinen henkilö. Lapsi on lapsi.
 
en kyllä pistäis uimaan noissa uikkareissa..olisin pistänyt hakemaan aiemmin, laittanut opelle viestin et voisko muistuttaa lasta tai pistäisin reissariin lapun et lapsi unohti uikkarit kouluun eikä tänään osallistu uintiin (lasta varmaan harmittais suunnattomasti )
 
oho
Miten on mahdollista että reissuvihko ei ollut repussa. Ei ekaluokkalainen voi olla vastuussa asioistaan. Kyllä se on vanhempien tarkistettava, että tavarat on repussa. Ensin pyydetään lasta tarkistamaan, ja sitten tarkistetaan perässä. Ekaluokkalainen on vielä kovin pieni ja vasta opettelee vastuun kantamista. Sitä opettelua kestääkin sitten vuosia.
 
--
Ihmettelen minäkin tuota että esim hanskoja on laitettu useita laatikkoon... etkö käy illalla läpi lasten vaatteita? En minä luota tuon isomman tekemisiin niin etten useaan päivään katsoisi missä kunnossa sen ulkovaatteet ovat. Ja samoin kuin SYY ja SEURAUS, meillä myös vieressä seistään ja katsotaan että esim vaatteet menevät oikeaan paikkaan. Pikkuhiljaa huomaan että laittaa ne itse käskemättä.

Samoin ihmettelin tuota, miten lapsi oppinut tuon hälläväliä asenteen? Ei meillä tuollaista asennetta ole, mutta eipä olla ikinä ostettukaan mitään "huvikseen", ainakaan isompaa juttua. Ymmärtävät rahan merkityksen jo pienestä.
 
shshs
Meillä tytöllä uimakamat lojuu aina silloin tällöin tossa oman huoneen lattialla muovikassissa... eikä muuten homehdu ;) joten tuskin pojallasikaan on ne kampeet homeessa... korkeintaan vähän tunkkaselle löyhkäävät...

Ehkä nyt oppii jotain, tai sit ei...
 

Yhteistyössä