no siitä RUPSAHTAMISESTA

Miltä näytit ennen monikkoraskauttasi? Miltä näytät nyt?
Roikkuuko rinnat ja vatta...miten äitiys on vaikuttanut naisellisuuteesi...

Kolmosten äippä pohti tuolla triploissa tätä, mutta lienee aihetta ihan omaksi ketjukseenkin ;) useempi äkkää...
 
Alunperinkin pienet rinnat eivät pahemmin roiku, mutta vatsa on rupsahtanut sitäkin enemmän. Sellanen "kengurupussi" mulla nykyään on. Lapset sitä taputtelevat ja sanovat, että "äitin iso masu". En tiedä, miten siitä eroon pääsisin; en varmaan mitenkään. Siihen vielä lisäksi iso sektiohaava, joka tosin nyt jää piiloon sen roikkuvattan alle. Bikineitä en voi pitää ja muutenkaan ei tee mieli mennä ihmisten ilmoille uimapuku päällä, esim. uimarannalle tai uimahalliin/kylpylään. :/
 
Itse oli hoikka ja urhelevainen silloin ennen heitä.
Nyt lievästi ylipainoinen ja harmittaa ihan sairaasti.

Kilot lähti synnytyksen jälkeen imettäessä ja siinä tohinassa kevyesti pois, mutta mistä ne takasin keksi tulla?? :ashamed:
Kivastihan niitä kertyikin raskausaikana, 28kg...urgh.
Tissit on kuin kaksi roikkuvaista rukkasta (jos ei ole hyvissä liiveissä tuettuna ;) ) ja massu kunnon seepranraidoilla...mutta elämä on. Kyllä tuon hinnan olenkin valmis maksamaan omista rakkaistani. Ja hienoa että mies tykkää ja arvostaa tälläisenä kuin olen.

Nyt siis lähtötilanteeseen verraten kiloja 15 enenmmän...liikkua pitäis ihan sairaasti ja katsoa miten syödä. Tosi inhottavaa, mutta ku suklaa maistuu niin suklaalle... =)

Naisellisuuteni ei mihinkään ole karissut...tosin olenhan nyt äiti ja huomaan, että joillekkin se on kova juttu. Olen oppinut olemaan itselleni armollisempi ja nauramaankin itselleni. Kaikki ei ole niin haudanvakavaa.

Tämäköhän on juuri se juttu miksi aikuiset naiset on aikuisia naisia?? :whistle:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 31.10.2006 klo 22:02 sandra kirjoitti:
Höpsis, äitix3...sekaan vaan, nautitaan elämästä, meitä on muitakin.

Älä ole liian ankara itsellesi. Jos et itse itseäsi arvosta, ei sinua osaa arvostaa kukaan muukaan...
Kiitti kannustuksesta =) . Kyllä mä itseäni arvostan ja varsinkin noita kolmea saavutustani... vattasta en vaan tykkää :kieh:
Mutta jos kovalla jumpalla sitä sais vähän pienennettyä ;)
 
Yksi monikkomamma täällä tarttuu aiheeseen joka mielessä usein on käynyt :eek: Kaksoseni ovat vielä vauvoja ja imetän edelleen. Joten en siis rinnoista vielä osaa sanoa kuinka niiden tulee käymään. Vartalo on muuttunut joo, ennen näytin nuorelta tytöltä, nyt näytän naiselta. Naisellisuus on kyllä siis puhjennut kukkaan, onhan minusta tullut äiti. Joskus kuvittelin että nopeastihan sitä palautuu ennalleen, nyt en tiedä edes että haluanko, olenhan muutenkin muuttunut, todella paljon myös sisäisesti.

Yhden asian olen kuitenkin päättänyt, nimittäin liikuntaa aion harrastaa kunhan tuosta aikaa sille saadaan järjestymään. Liikunta on aina ollut minulle tärkeää ja koen niin että onhan se tärkeää lapsillekin ja koko perheelle ja parisuhteelle että äiti voi hyvin. Sen avulla aion pyrkiä olemaan rupsahtamatta ja jaksaa juoksennella lasten perässä.

Tässä hieman minun mietteitäni, voimia talven tuiskeisiin kaikille monikkoäideille ja perheille! =) =)
 
Heippa :wave:

Minulle tuli raskausaikana 15kg painoa joista kotiin tullessa oli jäljellä enää 1kg. Olen siis painon puolesta entisissä mitoissa =)
Vatsaan ei tullut isosta masusta huolimatta raskausarpia mutta ennallaan maha ei vielä ole...eli ylimäräistä nahkaa kyllä roikkuu ;) Treenillä tuonkin asian saa kuitenkin ennalleen.
Mutta nuo rinnat...siis mulla on ihan oikeesti tissikriisi :ashamed:
Pienirintaisena ihmisenä nautin kun niihin hieman täytettä lisää sain mutta kun imetys loppui on lopputulos kahta kamalampi :eek: Ei varmaan tarvitse selittää millainen :LOL:
Eli täytyy sanoa että 27 vuotiaana en suoraansanottuna halua rintoihini katsoa...ja hämää pirusti jos avokki katsoo :ashamed: :whistle: :eek:

En tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa :'( :LOL:

Ja pojat on 3kk...ja tietysti maailman ihanimmat vauvat ;) :heart: :heart: <br><br>
 
mulle tuli raskaus aikana 20 kiloa. nyt olen entisen painoinen 55kiloa.
tissut on aina olleet pienet ja niin ne on nytkin, ei ne roiku... on vissiin niin pienet, etteivät osaa roikkua :LOL:
Vatsa on ihan kamala... se on löysää nahkaa ja napa josta ennen olin kovin "ylpeä" on hävinnyt. "ompas sulla ryppyinen napa" sano kaverin 3v mulle saunassa.
Oon käyny pacessa ja vatsalihaksia treenannut, mut mihinkä tuo nahka tuosta kutistuu jumppaamalla.... EI MIHINKÄÄN!!
Nahkaa ei voi treenata.
Mulla on itsetunto ongelma tosta massusta ja en tod. käytä enää ikinä bikineitä, ostin just kesällä moneen vuoteen uikkarit :ashamed:
Jos mies katsoo mua, mun mahaa, niin automaattisesti oletan että sitä yököttää mun maha. On kyllä sanonut ettei hän siitä välitä, että häntä harmittaa mun puolesta se kun en enää itse tykkää itsestäni.
Ja onhan se niin, että massuni on kantanut ison taakan ja olen kyllä ikionnellinen näistä lapsista, Roikkuva nahka on pieni hinta monen vuoden lapsettomuuden jälkeen.

MUTTA Jos jollakulla on kikka nahan pienennykseen niin ilolla otan vinkit vastaan. <br><br>
 
mie
Mulla kaksoset jo 6 v ja kuopus vuoden vanha (lapsia yht. 4). Olkaahan huoleti: kyllä se vatsanahka jossain määrin aikaa myöten kutistuu.. Itselläni on nykyisin vain vähän ylimääräistä nahkaa vatsassa (ja voitte kuvitella, millainen olin pitkään kaksosraskauden jälkeen!!) eli sikäli vatsaan olen suht. tyytyväinen. Juoksulla olen saanut ylimääräiset kilot pois. Mutta rinnat sen sijaan onkin sitten se probleema - pari kuivakkaa rusinaa roikkuu eli pelkkä nahka jäljellä.. Oi voi!
 
Turmis
Mulle tuli 15kg lisää raskauden aikana ja nyt (tytöt 2kk) oon normaalimitoissani. Mahaa sekä reisiä oon rasvaillu jo raskauden aikana ja nyt jälkeenkin joka ilta. Nahkaa ei juurikaan mahassa enää roiku. AIka kiinteä on. Rinnat tosin huolettaa jo valmiiksi. C-kupista E:hen ja pelottavasti alkaa roikkua. Miehen mielestä ne on silti ihanat.... :) . Ajattelin kyllä aloittaa tehojumpan ja kiinteytyksen heti kun maidontulo loppuu... Ei kyllä vielä ole näkyvissä sellaista. ja joo, naisellisuutta on tullut. SE tuntuu kivalta.

T: Turmis
 
tuplamammuli
Mulla tuli 30kg raskauden aikana :D Viikon päästä oli 20kg jäänyt sairaalaan! Nyt on vielä 10kg läskiä vaivana :) Synnytyksestä 1kk.
Vatsa aivan kauhea ja ikääkin vasta 24-vuotta... :(
 
Hei Ja olipa mukava lukea ajatuksianne! Kiitos kamalasti kaikille. Mulla on tosiaan kolmoset ja painoa tuli mahtavat 27 kg. Painoa jäi noin 15 kg ekstraa imetyksen jälkeen 6kk. Mulla oli kauniit c-rinnat ja kun ne täyttyi maidosta, ne olivat kuin kaksi jättikokoista limppua. Maha oli aivan järkyttävä. En ajatellut ulkonaköäni ennenkuin vauvat olivat syntyneet. Mulla on ainakin 25 cm pysty sektiohaava. Ajattelin positiivisesti, että tämä kuuluu osana äitiyttä. Loppuraskaudesta repesi lonkille todella villit ralliraidat, tiikerikin olisi varmaan kateellinen. Mutta ihmeesti se nainen venyy! Olen liikunnallinen ja normaalipainoinen, aika trimmi normaalisti. No, ajattelin että jumppa ja laihdutus puree. Laihdutin 15 kg ja jumppasin lantionpohjat, syvät ja pinnalliset lihakset kuntoon. Tissit rupsahti, lätkät saa kokooon hyvillä rintsikoilla, mutta kauniit ei enää ole. Raskausarvet ja tissit jotenkin kestän, mutta tuo rölli. Arvostan itseäni naisena ja ennenkaikkea äitinä ja mieheni on sanonut, ettei se vaikuta seksielämään. Palautuminen on yksilöllistä, esim. peritty kollageenirakenne vaikuttaa. Pussin hävittämiseksi ei ole kuin yksi keino, kirurgin puukko. Kävin omaksi mielenrauhakseni ja ammattilaisen mielipiteen saamiseksi plastiikkakirurgilla. Suositteli leikkausta terveydellisistä syistä. Ihottumaa, selkäkipuja, tyräriski, sillä vatsalihakseni ovat reilusti erkaantuneet toisistaan. Olen jonossa julkiselle ja on tosi epävarmaa pääsenkö / joudunko leikkaukseen. En ota siitä pulttia. katotaan sitten aikanaan. Toisaalta ajattelen, että nämä ovat minun kunniamerkkejäni. Olenko pinnallinen ihminen? En ole. on luonnollista, että haluaa näyttää ihmiseltä. Häpeän rölliäni, mutta olen mennyt rohkeasti uimahalliin. Älkää hyvät ihmiset kieltäkö itseltänne moisia nautintoja, varsinkaan sen jälkeen mitä kehonne on saanut kestää! Ihmiset tuijottavat( jotkut ihan törkeästi ) bulldogin helttaista takapuolta = mahaani, mutta minäpä mulkaisen takaisin, jos liian pitkään kestää. Lapset taputtelevat taikinaani ja rakastavat minua sellaisena kuin olen. Naisellisuuteni kärsii, kun ei juhlamekot istu, muta katsokaapa nuoria tyttösiä, kyllä sieltä rumpumahoja löytyy! Eikä niitä ole vauvat aiheuttaneet. Naiset, häntä pystyyn ja älkää verratko. Eräs psykologi sanoi, että vertailu kuuluu 30 vuotiaiden kehitykseen, mutta siitä pitäisi jossain vaiheessa kasvaa ulos. Joten nauttikaa naisellisuudesta ja elämästä, ei se ole ulkonäöstä kiinni. Ratsastus, luistelu, pyöräily ja uinti tuovat vauhtia elämääni ja aiompa lähtäe isännän kanssa tanssikurssille, kunhan sopiva aika löytyy. Valoa ja piristystä kaamokseen, kirjoitelkaa.
 
Ihania kirjoituksia :D
Niin, raskausaikana kertyi 25kg, joista vielä seitsemän kuukauden ja kaksosten täysimetyksen jälkeen jäljellä 10!!!! Aineenvaihduntani ja hormonit ovat ilmeisesti tehneet tepposet, saa nähdä lähteekö läskit imetyksen loputtua...
Arpiani kutsun 'rakkausarviksi' ja mahan six pack on vaihtunut family packiin. Mutta, en nyt jaksa niistä vielä huolehtia, senkin aika tulee vielä.
 
Mulla kanssa ihan kamalaksi repesi tuo masunahka,mua hävettää kanssa ottaa paita pois jossain sillain et joku näkee..mies kyllä ymmärtää ja ei hänen mielestään ole niin kamala ja kuvottava kun mun mielestä.
Mut siinäpä ovat raidat,eikä pois lähe..
Mä olen tän vuoden tehnyt itsekseni sellaista oman uuden minäni hyväksymis työtä..

Ennen raskautta painoin joku 54 ja nyt 58..et ei niitä kiloja paljon jääny..
Harrastin aika paljon liikuntaa ennen lapsia ja nyt jäänyt vähemmälle,sen kyllä huomaakin.
 
Missä vaiheessa tuli ne raskausarvet ja entä se lihasten erkaantuminen? Miltä näytti loppuraskaudessa? Vielä ei mitään erityistä ole tullut, sektio on runsaan vk kuluttua. Pitäisi mennä entisestä arvesta. Toivon mahtuvani entisiin vaatteisiini, tulee muuten kalliiksi. JA ylimääräistä ei ole reisiin tai lantioon tullut, samat äitiysvaatteet kuin esikoisesta menee hyvin.
 
neljän lapsen äiti
HEIPS!
mulla tulee kohta 3 kuukautta synnytyksestä. Maha on kuin löysä pullataikina kaikkine liekkikuvioineen. Siis olihan mulla ennestää jo raskausarpia kun jo kaks lasta ennestää, mutta kyllä nyt tuli vimoi nen kuolinisku vatsanahalle. Loppuajasta vatsanahka oli niin kiree että loisti suunnilleeen pimeässä. JA sit rinnat no ne oli jo ennestäänkin tollaset ajokoirankorvat (eka raskaus B:stä isoon d:hen yhdessä yössä.) Painoo raskausaikana kerty 25kg josta vielä 10 jäljellä. Ei oo imetys ainakaan vielä vieny mun kiloja. Sit muutenkin olen aina alati nälkäinen yksilö. Nyt sit muuteskin tullu turvauduttua aika usein petollisiin pikaruokiin kun kädet täynnä työtä. Mut nyt ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloittaa reippaan lenkkeilyn. Kaikki ylimääräiset kilot saatava pois sitten kun lopetan imetyksen. Jospa sen vatsanahkan sais sit jonkilaiseen kuosiin.
 
Juu, mulla repes nahka ihan vasta raskauden loppuvaiheessa rasvauksesta huolimatta, mutta odotin kolmosia! Kaikilla naisilla sidekudosjuoste vatsalihasten välissä (pitkittäin) antaa myöden, jotta masu voi kasvaa. Mulla oli tosiaan kolmosraskaus, joten ei ihme jos lihaksetkin erkani. Näin käy varmaan vain murto-osalla raskaanaolevista, joten ei pelkoa! Ja syökää ihmiset kunnolla. Eli vähentäkää turhia hiilareita, leipää ja syökää rasvaa ja kasviksia. Ihminen tarvitsee hyvänlaatuisia rasvoja, kana, kala ja pähkinät, mantelit ja auringonkukansiemenet! Vihanneksia, marjoja , kasviksia eli kuitua. rasvat ja kuitu pitää nälän loitolla. Jos puputat vain leipää, voit olla varma että taas on nälkä. itsellä sama homma. Kannattaa pysähtyä ja miettiä mitä ja milloin syö. Kun kokeilet pieniä muutoksia, huomaat mikä sinulle sopii. Olemme yksilöitä myös painojutuissa. ja sopiva liikunta ei ole koskaan pahitteeksi, liikunta hillitsee ruokahalua ja auttaa verensokerin pysymistä tasainsena. Ja sitäpaitsi, täydellisyyteen pyrkijöillä pipo kiristyy, ja sitten ei kellään ole kivaa! Elämässä on muutakin tärkeää kuin ne pari kiloa. Älkää vertailko!
 
Mulla paino nousi 30kg.
Pojat kohta 11kk ja vieläkin 12kg jäljellä.
Ja röllykkä löytyy + arvet ja lätkä tissit.
Olin kans kova liikkumaan ja aika tarkka ulkomuodostani.
Nykyään käyn vaunuttelemassa/lenkillä joka päivä.
Syöminen on mun ongelma. Suuhun tulee laitettua mitä sattuu.
Lähinnä herkkuja menee, niitä on helppo vedellä nälkäänsä, kun ei jaksa/kerkee laittaa ruokaa.
Mutta toivossa on hyvä elää, ehkä joku päivä oon lähes entisissä mitoissa.
 
Voi jumpe..taidan olla sitte ihan erikoinenvaikken uskokaan et oisin.Sillä mulla kolme tuttua joilla kaksoset ja ovat tosi hyvässä "kuosissa".

No,siis ite olen 160 ja 55 kiloinen ollut ennen ja jälkeen tuplien.Painoa tuli vain 7 kiloa,jouduin olemaan rasvattomalla ruualla hepatoosin vuoksi.
Eli lahiduin odotusaikana jonkin verran.Vauvat oli liki 3 kilosia ja jälkitarkastuksessa painoin 48 kiloa.Pikkuhiljaa sain "omani" takasin.

Raskausarpia ei tullut yhtäkään,eikä tisut alkaneet riippua vaikka isohkot ovatkin(70 DD)
Masu ei ollut jätti loppuaikoinan ja olo oli tosi hyvä.

Ja todellakin asu palautui ihan yhtä littanaks kuin oli ollutkin noin 2 kuukaudessa.En tehnyt mitään "sen eteen" eli palautuminen oli ihan luonnollista.

Ja nuo kolme ystävääni ovat hoikkia ja musta ihan entisenlaisia,yksi ehkä laihempikin kuin ennen kaksosia.

Eli kaksoset ei musta "vie ulkonäköä",Ei voi yleistää.

 
Kaksoset eivät vie vartaloa tosiaan. Painoa tuli 12 kg eli 2 kg enemmän kuin esikoisesta )(lähtö mitat 174 cm/59 kg), vauvoja 6 kg edestä, istukat 1 kg, verenmenetys 500 ml. Ja synnytyksestä 1.5 vk, maha jo aika pieni ja osa entisistä housuista menee vyötäröltä kiinni ja loputkin varmaan muutamassa kk. Ja entuudestaan jo esikoinen, alle 2 v.

Raskausaikana ei erityisiä mielihaluja, söin kuin ennen. Liikuin kyllä vähemmän, koska jo 1 lapsi ennestään (ts oman ajan puute).

Raskausarvista, muutama vaalea ihonvärinen 1 cm juova navan ympärillä jotka näkyivät hyvässä valossa vasta mahan pienennyttyä.

Eli onnekkaasti meni.
 
kaksosten äiti
Nyt vasta löysin täältä monikkopalstankin =)

Mulla on vuoden ikäiset kaksoset, ja haluan osallistua tähän aiheeseen. Raskausaikana kiloja tuli 18, kaikki jäivät sairaalaan. Kuukauden päästä synnytyksestä painoin jo 5kg vähemmän kuin ennen raskautta. Omat vaatteet näytti ihanilta päällä, sillä minulla oli varaa menettää nuo 5kg.

Sitten alkoi arki...Mies meni töihin, enkä ehtinyt itse syömään päivisin mitään järkevää, suklaata ja karkkeja pikaenergiaksi. illat meni syödessä ja telkkaria katsellessa, ei sitä enää mihkään jaksanut lähteä harrastamaan. Tässä vuoden mittaan paino on noussut (en voi edes sanoa että huomaamatta), ja vaatteet kiristävät jo, eli lähtötilanteeseen verrattuna kiloja on enemmän, ja paljon.

Mahan nähtyäni synnytyksen jälkeen, oli kauhuissani. Siitä sai pitää kävellessä kiinni että eteenpäin pääsi! Harkitsin jo Lordin euroviisuvoiton jälkeen tatuoivani vatsaani Lordin naaman, arvet kun oli jo omasta takaa =)

Mutta lapset on ihania, eikä mieskään kiloista valita. Omasta mielestäni olen kammottava näky, joten naisellisuus todellakin kärsii. Jo ennestään suuret rinnat ovat nyt vielä suuremmat, todella hankalat ja haittaavat vaatteiden ostoa. Toivon toki vielä jonain päivänä olevani paremmissa mitoissa, sitä odotellessa!!
 

Yhteistyössä