No olinko muka liian ilkeä? :O

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja höhöö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

höhöö

Vieras
Juttelin tuossa viime viikolla naapurin äidin kanssa ja tämä päätti sitten kysyä, että harmittaako mua kun sainkin tyttövauvan pojan sijaan. Sitten hän vielä jatkoi paasaamista siitä, kuinka hän on kiitollinen siitä että hänelle on suotu vain poikia ja miten pojat ovat ympäri maailman toivotumpia. Mä olin vain että jaahas ja totesin, että jos ei muuta hyvää niin onneksi tytön kanssa on pienempi todennäköisyys, että siitä tulee murhaaja. Tästä nyt on sitten ilmeisesti loukkaannuttu, vaikka metsällä on tapana vastata niin kuin sinne huudetaan.

Ja joo, musta tytöt ja pojat ovat kumpikin yhtä ihania ja kauheita joten ei tehdä tästä mitään tappeluketjua, vaan arvioikaa olinko mä kauhean julma vai vastasinko samalla mitalla.
 
Itse olisin tuossa tilanteessa möläyttänyt jotain siitä että tytöistä saa helposti tunnollisia ja uskollisia äitejä, poikien kanssa saa tehdä julmetusti töitä ettei niistä tule joka reikää panevia viinaan meneviä kusipäitä jotka tuhoaa vaimonsa ja lastensa elämän... Mikä ei paljoa kauniimmin ole sanottu kuin mitä sinä itse sanoit.

Jos olikin julmasti sanottu niin parhaimmassa tapauksessa naapurisi alkaa miettimään miten niitä poikia oikein kannattaakaan kasvattaa, kuullostaa kyllä vaarallisesti siltä että naapurisi kovasti on kasvattamassa äitinsä tissiä vielä aikuisenakin lutkuttavia poikia eikä miehiä tuleville miniöilleen.
 
olisin tehnyt kolmoset itse.

emmä tiedä onko se nyt niin kusipäistä tai ilkeää tai tai tai? te joiden mielestä se oli äärettömän moukkamaista, niin mikä se teidän toimintatapanne olisi ja miksi se olisi niin paljon parempi?
 
No en tiedä olisinko sanonut mitään, ehkä olisin vain ajatellut että onpa tyhmä muija.

Mutta jos olisin jotain sanonut, olisin ehkä kysynyt miksi ihmeessä hänellä on tarve tuollaisia puhua... että onko hän ehkä jotenkin tyytymätön poikalapsiinsa, ja että olin luullut että jokaisen äidin oma vauva on juuri se kaikkein ihanin - ja että minun ainakin onneksi kyllä onkin.
 
Mä pohdin sitä, mahtaako tuo poikien äiti sittenkään olla tyytyväinen siihen, että on saanut "pelkkiä" poikia. Ja tätä ei nyt pidä ymmärtää väärin, sillä olen itsekin "vain" kolmen pojan äiti, mutta mä olen tilanteeseeni aidosti tyytyväinen (olisin ollut myös kolmeen tyttöön tai mihin vaan mixiin), eikä mulle koskaan ole tullut mieleenkään laukoa mitään tuollaista yhtään kellekään. Toki mahdollista on sekin, että kyseinen naapuri vain on aikamoinen moukka tavoiltaan.

Mun luonteella ei tossa kohtaa olisi annettu takaisin samalla mitalla, olisin todennäköisesti vaan hymähtänyt tai todennut, että mä olen oikein tyytyväinen omaan tilanteeseeni.
 

Yhteistyössä