menee ohi asian, mutta kerronpa tapauksen, kun 90 luvun puolivälin tietämissä olin hoitajana työssä eräässä etelä-savolaisessa pienessä yksityisessä vanhustenhoitolaitoksessa. Omistaja oli kodinhoitaja-koulutuksen käynyt nuori tyttö, mutta aika hankala tapaus.
Siellä oli muistaakseni 5 vanhusta ja iso saksanpaimenkoira, joka oli kuulemma hankittu vanhusten seuraksi.
Minun töihini kuului mm. koiran juoksuttaminen. Olin ensimmäistä päivää töissä ja vähän hölmöissäni. En ole koiraihminen. No, jätin dementoituneet vanhukset, joista yksi aivan vuodepotilas, keskenään ja lähdin joulukuiselle jäiselle maalaistienpätkälle juoksuttaa sitä rakkia. En viipynyt kauaa, kun huolestutti vanhukset, palasin takaisin ja laitoin rakin häkkiin ja ajattelin, että toiste en tätä tee.
Palasin sisään, jossa yksi vanhus sanoi että oli jo huolissaan; jos minä vaikka kaadun siellä jäisellä tiellä, ja loukkaan itseni (miten heidän sitten käy!) Totesin, että tämä on todella hullu työpaikka, toisete en hurttaa juoksuta jne mutta tämä ei oikein auennut tälle omistajalle.. no, vanhuksia kohdeltiin muutenkin aika huonosti siellä, minä osa-aikaisena en voinut tehdä oikein mitään.. tysuhde päättyi riitelyyn. Yritin valittaa vanhuste oloista jonnekin mutta sain vain joltain viranomaistaholta vastauksen, että kun puitteet on hyvät, eivät he voi puuttua, mutta kukaan ei kertonut minne ja kelle voin valittaa, että vanhuksia oikeasti kohdellaan huonosti eikä edes ruokaa ole riittävästi.
. Sossujen ja poliisien puhelinlinjat ovat tukossa hysteerisistä mammoista ilmoittamassa kun joku kipaisee automaatilla ja lapset on kaksi minuuttia autossa. Sen sijaan että jättää lapsen hetkeksi autoon, pitäisi ottaa se tuhansia kertoja isompi riski ja kantaa lapsia sylissään jäisellä pankin pihalla, missä kulkee jopa autoja.
