Niina TT ei onneks ole täällä mut kertokaa totuus: Miten avuttomia ja vapaamielisiä kasvattajia todella olette?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Annatko lapsen leikkiä autotiellä koska muuten tulee itku? Imettäisitkö lasta 7 vuotiaaksi koska "hän haluaa"?
Annatko kylässä räpsiä valoja, hyppiä sohvalla?

Toisin sanoen annatko lapsesi olla täysi mulkku jota muut tulevat varmasti vihaamaan?
 
En ole natsi, mutta en mikään löyhäkään vaan meillä on kuri jotain siltä väliltä. Se riippuu paljon tilanteesta ja omasta mielentilasta miten natsi tai höveli olen. Ainakin vielä nuo lapset ovat osanneet käyttäytyä vieraassa paikassa.
 
Sanotaanko nyt näin että mieluumin kiellän lasta (ihan sanomalla siis tämän kauhean EI älä mene sinne!) kiipeämästä pöydälle kuin siirrän tuolit pöydän ympäriltä pois. :)
 
Mä olen kanssa aka natsi-äiti, mutta kyllä mä sallin myös sellasia asioita mitä esim. tällä palstalla ei todellakaan hyväksytä. Osaan käyttää omaa päättelykykyä, se mikää toimi toiselle, ei välttämättä toimikkaan toiselle. Lapsetkin on erillaisia. Mutta en anna lapselle periksi mitään jos olen jo asian kerran kieltänyt, enkä muutenkaan anna niiden puuhailla mitä tykkää.
 
Tietyt säännöt niistä pidetään kiinni. Sellaista ei saa tehdä mikä on vaaraksi itselleen tai toiselle. Eikä myöskään sellaista mikä voi vahingoittaa omaisuutta. Myöskin pyritään olemaan häiritsemättä älyttömästi ympärillä olevia ihmisiä. Mikä nyt ontuu uhma-ikäisten kanssa toisinaan.

Toisia pitää kunnioittaa. Eli en nyt kai ihan natsimutsi sarjaan pääse, mutta en myöskään vapaan kasvatuksen piiriin. Maalaisjärjellä mennään.
 
Musta tuntuu että oon ainakin tässä meidän pihassa/naapurustossa se natsikasvattaja, jos vertaa muihin. Meillä ei esim lapset juokse tähän aikaan keväästä pihalla ilman ulkovaatteita, pyöräillessä kypärä päässä ja en päästä 6vuotiasta siskonsa (8v.) kans leikkipuistoon jonne matkaa n.kilometri ja monia tien ylityksiä.
 
En tosiaankaan ole mikään nina TT kasvatuksen suhteen, mutten mikään natsikaan. Sellanen sopivasti rento mutsi, mutta lapselta vaadin käytöstapoja. Ja niitä sillä onneksi onkin, en tiedä onko ihan luonnostaan, vai onko ympäristö muokannut hyväksi tyypiksi, ja voinko jopa itseäni kiittää siitä.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
En näköjään anna lapseni olla täysi mulkku, vaan rajat ja rakkaus pätee meillä ja sopimuksista ja säännöistä pidetään kiinni tai ainakin koitetaan pitää, mutta ei kynsin hampain. Asia ratkaisee ja se onko se fiksua vai ei ja poikkeuksia sallitaan, kuten tänään vappuaattona, pistin lapset pihalle vielä iltaruuan jälkeen ja saavat olla siellä vähän myöhempään kuin yleensä.
 
TIedä siitä avuttomuudesta mutta tiettyyn pisteeseen asti vapaamielinen taidan kyllä olla. En esimerkiksi usko kieltämiseen pelkästä kieltämisen ilosta vaan koen, että jos kiellä, pitää kiellolle olla perusteetkin. Samaan aikaan lasken kannustamisen vähintäänkin yhtä arvokkaaksi , ellei arvokkaammaksikin kasvatuskeinoksi kuin kieltämisen.

Ihan fiksuiksi, positiivisella tavalla luoviksi, hyvin käyttäytyviksi, sosiaalisiksi ja niin yhteis- kuin henkilökohtaisellakin tasolla vastuullisiksi aikuisiksi ovat muksut kasvatuspuutteistani huolimatta kasvaneet.
Aion siis jatkaa samoilla linjoilla.

:)
 
mies sallii paljon mua enempi ja nauraa kieltäessä. tekee asiat lapsen mieliksi ja kun pitkästä aikaa lähdin rattaiden kans kylille, ni poika sai surkuitkukohtauksen ku käskin rattaista välillä pois. isänsä taitaa lykätä vaan...
 
[QUOTE="lapsia kolme";26175174]Sanotaanko nyt näin että mieluumin kiellän lasta (ihan sanomalla siis tämän kauhean EI älä mene sinne!) kiipeämästä pöydälle kuin siirrän tuolit pöydän ympäriltä pois. :)[/QUOTE]

Mulla on sama taktiikka. Kylässä ei riehuta tai lähdetään kotiin.
 
No aika vapaalla linjalla mennään kotona. Sohvalla saa pomppia, valoja saa räpsytellä, vettä saa viedä huoneeseensa kahvikutsuille, saippuakuplia puhaltaa sisällä, kännyköihin saa taaperot koskea yms. Mä olen niitä jotka vei tuolit partsille kun 1vee ois koko ajan kiivennyt pöydälle enkä jaksa kieltää koko ajan. Ei noista mitään kauhukakaroita oo tullu, usein kehutAan hyviksi leikkikavereiksi kun omaaavat niin hyvän mielikuvituksen. Uskovat että kylässä on eri säännöt kuin kotona..
 

Yhteistyössä