T
Toinen samassa jamassa
Vieras
olen täsmälleen samassa jamassa, luottotiedot lähtee päivänä minä hyvänsä. Ahdistaa välillä niin että oksettaa, toisaalta taas on helpottunut olo, ehkä jossain vaiheessa.
Mä en tilanteessa voi tehdä mitään. Kulutusluottoja jne. on ja eron myötä jouduin turvautumaan sitten ensimmäiseen pikavippiin, sitten toiseen jne. Hah, milläs näin tiukassa tilanteessa niitä makselet kun ei aiempiakaan ollut varaa hoitaa. Perintätoimistojen kanssa täysin turhaa sopia maksusuunnitelmista, en mä niitäkään kuitenkaan pysty hoitamaan. Ei auta kuin päästää kaikki ulosottoon ja maksella sitten sinne sen minkä pystyy, muuta vaihtoehtoa ei enää ole.
Joo, hävettää ja helkkaristi hävettääkin. Mutta ei tässä itkut enää auta, ihan kamalaa. Mun äiti saisi myös slaagin jos saisi tietää, sen takia ajattelinkin, että onko noi ulosottovelat jotenkin julkisia tai jotain, tietääkö kukaan? Meidän välit on poikki loppuelämän jos saa tietää. Onneksi miesystävälle sain asiasta kerrottua, koska en sellaista salaisuutta häneltä olisi voinut pitää kun asia niin paljon ahdistaa. Onneksi hän ei ollut moksiskaan, omiakin velkoja hällä on. Ja paras ystävä tietää, helpottaa edes vähän.
Sosiaalista luottoa en voi harkita, koska mun kaupungissa sen katto on jotain 5000 euroa ja sillä pitäisi saada kuitattua kaikki velat. Myös velkajärjestely on mun kohdalla toistaiseksi mahdoton, ei olisi saanut velkaantua viime aikoina ja olisi pitänyt maksella niitä koko ajan. Aion yrittää sinne jossain vaiheessa kun olen ulosottoon niitä ensin maksellut jonkin aikaa.
Kamalaa on, mutta ei auta kuin jaksaa. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis ja näköjään koko elämä. Ainoa lohtu on, että enpähän pässi pysty enää velkaa lisää tekemään! Tsemppiä ap:lle.
Mä en tilanteessa voi tehdä mitään. Kulutusluottoja jne. on ja eron myötä jouduin turvautumaan sitten ensimmäiseen pikavippiin, sitten toiseen jne. Hah, milläs näin tiukassa tilanteessa niitä makselet kun ei aiempiakaan ollut varaa hoitaa. Perintätoimistojen kanssa täysin turhaa sopia maksusuunnitelmista, en mä niitäkään kuitenkaan pysty hoitamaan. Ei auta kuin päästää kaikki ulosottoon ja maksella sitten sinne sen minkä pystyy, muuta vaihtoehtoa ei enää ole.
Joo, hävettää ja helkkaristi hävettääkin. Mutta ei tässä itkut enää auta, ihan kamalaa. Mun äiti saisi myös slaagin jos saisi tietää, sen takia ajattelinkin, että onko noi ulosottovelat jotenkin julkisia tai jotain, tietääkö kukaan? Meidän välit on poikki loppuelämän jos saa tietää. Onneksi miesystävälle sain asiasta kerrottua, koska en sellaista salaisuutta häneltä olisi voinut pitää kun asia niin paljon ahdistaa. Onneksi hän ei ollut moksiskaan, omiakin velkoja hällä on. Ja paras ystävä tietää, helpottaa edes vähän.
Sosiaalista luottoa en voi harkita, koska mun kaupungissa sen katto on jotain 5000 euroa ja sillä pitäisi saada kuitattua kaikki velat. Myös velkajärjestely on mun kohdalla toistaiseksi mahdoton, ei olisi saanut velkaantua viime aikoina ja olisi pitänyt maksella niitä koko ajan. Aion yrittää sinne jossain vaiheessa kun olen ulosottoon niitä ensin maksellut jonkin aikaa.
Kamalaa on, mutta ei auta kuin jaksaa. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis ja näköjään koko elämä. Ainoa lohtu on, että enpähän pässi pysty enää velkaa lisää tekemään! Tsemppiä ap:lle.
tästä emme tienneet.
