Neuvoja pyytäisin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ruby_
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Ruby_

Uusi jäsen
12.01.2011
4
0
1
36
Olen toisella kuullla raskaana enkä ole vielä soittanut neuvolaan. Syy siihen että miksen on se, että tätä raskautta ei oltu suunniteltu eli ehkäisy petti eikä jälkiehkäisy enää auttanut. Olemme miekkosen kanssa miettineet ja miettineet, että pidämmekö vauvan vai teenkö abortin. Kumpikaan ei osaa vieläkään sanoa, että mitä teemme. Tiedämme että kohta pitäisi päätös tehdä ja se stressaa. Olen 21-vuotias ja olen ollut työttömänä enkä siis ole töissä ollut vielä ollenkaan ellei työelämävalmennusta lasketa. Niin en tiedä olisiko vauva tähän tilanteeseen vielä hyvä, kun en siis töissäkään ole ollut. Mutta siis, pitäisikö sinne neuvolaan nyt mahdollisimman pian jo soittaa? siis jos lapsen aijomme pitää. Abortti ei kyllä houkuttele yhtään...
 
Jos aiotte pitää lapsen, niin neuvolaan soittamisella ei ole mikään kiire. Jos taas päädyt aborttiin, niin silloin pitäisi mahdollisimman pian päätöksestä varata aika terveyskeskuksesta.
 
Miettikää rauhassa. Onhan se hyvä et soittaa mahdollisimman aikaisin, että sais sen ekan käynnin viikolle 8, ja jos haluaa niskaturvotusultraan mennä, niin se pitäis thdä n viikolla 12.
 
Ota yhteyttä neuvolaan, he osaavat ohjata sinut esim. sairaanhoitajalle, jonka kanssa voit keskustella tuosta tilanteestanne. Myös neuvolassa voit keskustella. Itseäni auttoi tuo keskustelu kun rupesin yllättäen odottamaan lastani. :)
 
Samaa neuvoisin kun muutkin eli pian yhteyttä neuvolaan ja kerro sinne teijän tilanteestanne. Ohjaavat sitten juttelemaan jonkun kanssa. Tsemppiä, tulettepa mihin tulokseen tahansa :)
 
Samaa neuvoisin kun muutkin eli pian yhteyttä neuvolaan ja kerro sinne teijän tilanteestanne. Ohjaavat sitten juttelemaan jonkun kanssa. Tsemppiä, tulettepa mihin tulokseen tahansa :)
Hoitaako äitiysneuvolat nykyisin myös aborttipohdinnat? Opiskeluajoistani on toki jo kauan, mutta silloin ainakin kun jotkut onnettomat soittivat äitiysneuvolaan aborttiasioissa, neuvolan terveydenhoitaja antoi hyvin tylyn vastauksen ja käski mennä terveyskeskukseen.
 
Ja tässä miettinyt olen mitä sanon työkkärin tädille, kun ensi viikolla pitää uusia työnhakua tai se. Että kannattaako minun jo puhelimessa kertoa, että tilanne on nyt tämä että raskaana olen vai varata ihan normaalisti aika naikkoselle ja siellä kertoa. Tämmösiäkin minä stressaan :D Stressaava henkilö kun olen..
 
Minä olin 21 kun sain esikoiseni. Työtön ja kouluttamaton. Sain vielä toisenkin lapsen siihen parin vuoden päästä. Nyt odotan kolmatta, tässä välissä hankkinut itselleni ammatin. Ja sama isä edelleen kuvioissa, naimisissa ollaan oltu 9 vuotta :)
 
En minä tiedä miksi stressaan jollekin työkkärin tädille kertoa raskaudesta. Ehkä pelkään että se rupeaa jotakin motkottamaan tai jotain :D Tai oikeastaan eniten stressaan sitä että miten kerron sen tai silleen. Samoten mua jännittää kertoa vanhemmille, koska en tiedä yhtään miten he reagoivat. Äiti ainakin teki selväksi heti mun ja miekkosen alettua seurustelemaan ettei halua vielä mummoksi..
 
Ja tässä miettinyt olen mitä sanon työkkärin tädille, kun ensi viikolla pitää uusia työnhakua tai se. Että kannattaako minun jo puhelimessa kertoa, että tilanne on nyt tämä että raskaana olen vai varata ihan normaalisti aika naikkoselle ja siellä kertoa. Tämmösiäkin minä stressaan :D Stressaava henkilö kun olen..

Kyllähän sinä työnhakija olet, vaikka oletkin raskaana. Ainoastaan, jos osoittavat sinut johonkin fyysisesti raskaaseen työhön, niin raskaudellasi on merkitystä. Eli samalla tavalla olet velvollinen ottamaan vastaan tavanomaisia töitä.
 
Ensinnäkään sun ei tarvii puhua työkkärissä koko raskaudesta vielä aikoihin mitään sitten vasta kun jäät lomalle. Toiseksi ei ole mummun päätös haluaako kummuksi vaan teidän.
 
Jos haluat lapsen, pidä hänet, sopivaa aikaa ei ole eikä tule. Mutta varaudu myös siihen, että saatat olal jossain vaiheessa yksinhuoltaja. Monille käy niin, jos mies ei ole valmis. Maailma ei siihenkään kaadu. Jos voisit saada tukea äidiltäsi tai muilta naisilta, puhu asiasta myös heidän kanssaan.
 
Älä missään nimessä tee aborttia jos se yhtään tuntuu vastenmieliseltä vaihtoehdolta! Itse tulin äidiksi 20 - vuotiaana, en ollut vielä edes ylioppilas, kaikki oli elämässä kesken. Parempaa lahjaa en kuitenkaan olisi voinut saada. Vauva-aikana opiskelin, lapsen ollessa vähän isompi olin työttömänäkin ja sen jälkeen opiskelin lisää tein töitä ja nyt opiskelen, sain toisen vauvan ja teen osa-aikatyötä unelma-ammatissani. Elämä on aina mittaamattoman arvokas, kaikki muu on järjesteltävissä kyllä! Rohkeutta päätöksentekoon :)
 

Yhteistyössä