Toggle sidebar

Jälkiehkäisystä huolimatta nähtävästi PLUSSASIN...........

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Petomamma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
P

Petomamma

Aktiivinen jäsen
18.02.2006
1 005
0
36
Enkä tiedä mitä tehdä. Miten jälkiehkäisy vaikuttaa sikiöön??? Ongelmia??

Meillä 4 lasta, 11v (leukemia), 10v ja 8v sekä 3v.
11 ja 8 miehen, 10 ja 3 mun.
Molemmilla meillä masennuslääkkeet, mie syönyt jo pari vuotta, mies kolme iltaa.

Tilaa asunnossa just ja just meille kuudelle. Miehen lapset asuvat puolet äidillä, puolet meillä. Vanhimmainen joutui just tänään osastolle taas kuumeen takia ja on siellä 10 vrk...

Voinko tehdä tän miehelle? Olihan se mukana hommassa mutta.... Sen kommentti ennen testiä oli että "Sehän tästä nyt vielä puuttuisi". Edelliset mieheni ovat löytäneet uudet naiset mun ollessa 5 kuulla raskaana. Eli kahdesti jäänyt yksin.

Pidänkö vai teenkö abortin. Vaikea sana edes kirjoitettavaksi.... EN ole ikinä ajatellut että voisin mutta nyt en tiedä... Toisaalta syli huutaa vauvaa...
:ashamed: :ashamed:
 
Elämän tilanteenne on sellainen, että olette onnellisempia kun teet abortin.Keskityt siihen perheeseen mitä nyt on ja selviydyt masennuksestasi, ennen kuin edes ajattelet uutta lasta. Lapsi ei pelasta suhdetta, eikä tuo uutta toivoa uudesta alusta. Lapsi on vakavasti otettava vastuu ja voisin kuvitella, että masentuneena kuudesta lapsesta huolehtiminen on jo tarpeeksi haastavaa, saati että lapsia on seitsemän.
Et ole alunperinkään halunnut tätä lasta, kaiketi et olisi hankkinut jälkiehkäisyä, jos niin olisi. Ja mitä nopeammin teet päätöksen sen parempi.
Ja jotta säästyisit itsesyytöksiltä, mieti olisiko sinusta lapsen äidiksi juuri nyt? Kuinka hyvä äiti olet muille lapsillesi. Jos sydämessäsi tunnet pistoa, tiedät kai vastauksen.
Ensin hoidetaan olemassa olevat lapset 100% ja sitten jos vielä aikaa ja rahkeita voi harkita yhden lapsen lisäystä. Ole järkevä itsesi ja perheesi takia.
 
Vaikea tilanne. En myöskään osaa neuvoa. Toiset miehet kyllä järkyttyy plussatestistä. Munkin mies molemmista, vaikka tiedossa ollut että raskaus mahdollinen. Itse uskon että kaikella on joku tarkoitus. Voimia!
 
Alkuperäinen kirjoittaja petomamma:
Voinko tehdä tän miehelle?
Click to expand...

Älä ajattele noin. Et sie sitä tee miehelle, te ootte siinä yhdessä. Älä ota itsellesi liian suurta taakkaa. Niin kuin kirjoitit, miehesi on tässä ollut myös mukana. Jutelkaa, keskustelkaa voimavaroistanne ja siitä mitä kumpikin haluaa, toivoo. Voimia jokatapauksessa tosi paljon.

:hug:

Mie muuten muistelen, että oisin jostain lukenut ettei jälkiehkäisyllä ois huonoa vaikutusta sikiöön jos raskaus jatkuukin. Kannattaa tosin varmistaa tämä jostakin mutta tälläinen muistikuva miulla on.
 
Mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että abortti ei ole mikään ratkaisu eikä ratkaise elämäntilannettanne välttämättä parempaan suuntaa millään tavalla. Jos kärsit nyt masennuksesta ja teet abortin, voi käydä niinkin että masennut vaan pahemmin jos kuitenkin itsesyytökset alkavat kaivertaa mieltä...kuten monelle abortin tekijälle on käynyt. Ennen kuin edes ensimmäinen lapsi on syntynyt, ei äiti voi tietää kuinka hyvä äiti hän osaa olla edes sille ensimmäiselle lapselleen, joten et voi tietää vaikka uusi ihminen toisi toivoa ja iloa mukanaan ja auttaisi jaksamaan olemaan äiti...vaikka vauva-vaihe toki rankkaakin on. Usein kuitenkin on niin, että vaikka elämä tuntuisi olevan umpisolmussa, niin asiat järjestyy kuin järjestyykin aikanaan. Jaksamista teille.
 
Voi ei..Tiukka tilanne.
Mutta mun mielestä jos sulla on tunne, ettet yksinkertaisesti jaksa uutta vauvaa, niin abortti on yksi ratkaisu.

On teillä kannettavaa, mutta niinhän sitä sanotaan ettei kenellekään anneta enempää kuin jaksaa kantaa.
:hug: Sulle!

Saako muuten kysyä, että miten todettiin esikoisen leukemia?
Mun serkun pojalla todettiin juuri myös.
 
Luulisin, että parempi olisi tehdä se keskeytys. VAikka se vaikea ratkaisu onkin. Mutta ajattele, jos tulee vaikea raskaus ja vaikea pikkuvauva-aika. Mun mielestä teillä ei kapasiteetti tällä hetkellä riitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että abortti ei ole mikään ratkaisu eikä ratkaise elämäntilannettanne välttämättä parempaan suuntaa millään tavalla. Jos kärsit nyt masennuksesta ja teet abortin, voi käydä niinkin että masennut vaan pahemmin jos kuitenkin itsesyytökset alkavat kaivertaa mieltä...kuten monelle abortin tekijälle on käynyt. Ennen kuin edes ensimmäinen lapsi on syntynyt, ei äiti voi tietää kuinka hyvä äiti hän osaa olla edes sille ensimmäiselle lapselleen, joten et voi tietää vaikka uusi ihminen toisi toivoa ja iloa mukanaan ja auttaisi jaksamaan olemaan äiti...vaikka vauva-vaihe toki rankkaakin on. Usein kuitenkin on niin, että vaikka elämä tuntuisi olevan umpisolmussa, niin asiat järjestyy kuin järjestyykin aikanaan. Jaksamista teille.
Click to expand...









Sulla ei taida olla tietoakaan mitä masennus tarkoittaa...on niin idealistista tekstiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja setä j:
Sulla ei taida olla tietoakaan mitä masennus tarkoittaa...on niin idealistista tekstiä.
Click to expand...

Etkä sinulla taida olla tietoakaan, mitä nainen voi joutua myöhemmin käymään läpi jos päätyy aborttiin....on sitten sinun mielestäsi asia idealistinen tai ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hupu:
Elämän tilanteenne on sellainen, että olette onnellisempia kun teet abortin.Keskityt siihen perheeseen mitä nyt on ja selviydyt masennuksestasi, ennen kuin edes ajattelet uutta lasta. Lapsi ei pelasta suhdetta, eikä tuo uutta toivoa uudesta alusta. Lapsi on vakavasti otettava vastuu ja voisin kuvitella, että masentuneena kuudesta lapsesta huolehtiminen on jo tarpeeksi haastavaa, saati että lapsia on seitsemän.
Et ole alunperinkään halunnut tätä lasta, kaiketi et olisi hankkinut jälkiehkäisyä, jos niin olisi. Ja mitä nopeammin teet päätöksen sen parempi.
Ja jotta säästyisit itsesyytöksiltä, mieti olisiko sinusta lapsen äidiksi juuri nyt? Kuinka hyvä äiti olet muille lapsillesi. Jos sydämessäsi tunnet pistoa, tiedät kai vastauksen.
Ensin hoidetaan olemassa olevat lapset 100% ja sitten jos vielä aikaa ja rahkeita voi harkita yhden lapsen lisäystä. Ole järkevä itsesi ja perheesi takia.
Click to expand...


Mistäs sä tiedät mikä heidät tekee onnelliseksi sekö että tekee aportin tossa tilanteessa? Tuskin tiedät tuota. Sen täytyy ap itsensä ratkaista!
 
:hug: suuri päätös teillä edessä.. sellainen päätös johon en kyllä mielipidettä tältä palstalta hakisi, saat täältä huonon omantunnon teit sitten kummin tahansa. Sinun täytyy nyt keskustella miehesi kanssa eläkä lue tätä ketjua pidemmälle. Sillä ihan tosissaan jos sinä nyt tartut johonkin palstalaisten mielipiteeseen tai ajatukseen tosta tilanteesta, voit katua päätöstä myöhemmin koska se ei silloin ole "sinun omasi".

*korjasin tekstiä vähän..*
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kökkönen:
:hug: suuri päätös teillä edessä.. sellainen päätös johon en kyllä mielipidettä tältä palstalta saisi, saat täältä huonon omantunnon teit sitten kummin tahansa. Sinun täytyy nyt keskustella miehesi kanssa eläkä lue tätä ketjua pidemmälle. Sillä ihan tosissaan jos sinä nyt tartut johonkin palstalaisten mielipiteeseen tai ajatukseen tosta tilanteesta, voit katua päätöstä myöhemmin koska se ei silloin ole "sinun omasi".
Click to expand...

Hyvin kirjoitettu. Täällä ei kannata tuommoisista kysyä kun täällä on noita harmaita mitkä ihan huvikseen syyllistävät. Mut kökkösen sanoissa on järkeä tosi paljon!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Charlottis74:
Hyvin kirjoitettu. Täällä ei kannata tuommoisista kysyä kun täällä on noita harmaita mitkä ihan huvikseen syyllistävät. Mut kökkösen sanoissa on järkeä tosi paljon!
Click to expand...

Pakko kommentoida tähän kun taas tulee tuota harmaa-juttua. Mitä ihmeen merkitystä sillä on millä värillä täällä kirjoittelee? Voihan sitä tänne kirjautua, mutta ei se kerro kenellekään yhtään mitään eikä muuta mielipiteitäni.
 
mulla oli vastaavanlainen valinta edessä,en kyennyt tekemään aborttia,nyt on liian myöhäistä: mutta tuntuu että olisi pitänyt kuunnella slloin järkeä ja tehdä abortti koska nyt tuntuu että suhde on hajoamassa(siis olisi ilman vauvankin tuloa mutta silloin ero olisi ollut mulle helpompi kestettävä kuin se että toisen kerran joutuu kestämään sen henkisen helvetin niin että on vauvakin vaatimassa taas,vaikka itse luulen että olen silloin siinä pisteessä henkisesti eron myötä ettei jaksais,mutta taas on pakko.),joten mieti tarkkaan miten voimavarat riittää/tukijoukkoja, puhu miehen kanssa,onko hän valmis raskausaikana osallistumaan enemmän kotitöihin lasten oitoon yms jos sinä olet väsynyt ja/tai pahoinvoiva?

minä ymmärrän hyvin pelkosi. minäkin olen koko raskausajan pelännyt että koska tuo mies ottaa ja lähtee :( ihan vaan siksi kun niin on käynyt ennenkin,ja taas on ilmassa samoja merkkejä, eli luultavasti jään taas yksin. voimia sulle! raskas päätös! abortin tekemisen kanssa on varmasti vaikea elää, mutta jo syntyneet lapset on etusijalla.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Charlottis74:
Hyvin kirjoitettu. Täällä ei kannata tuommoisista kysyä kun täällä on noita harmaita mitkä ihan huvikseen syyllistävät. Mut kökkösen sanoissa on järkeä tosi paljon!
Click to expand...

Pakko kommentoida tähän kun taas tulee tuota harmaa-juttua. Mitä ihmeen merkitystä sillä on millä värillä täällä kirjoittelee? Voihan sitä tänne kirjautua, mutta ei se kerro kenellekään yhtään mitään eikä muuta mielipiteitäni.
Click to expand...

No en yleistyksenä mutta on tiettyjä harmaita mitkä aina tulee sanomaan pahalla?!
 
Kuulkaahan nyt kaikki"tällä lapsella on tarkoitus" ja "ihana uusi elämä tuo uutta toivoa"..
Miettikää tällaisia kysymyksiä:
Jos äiti ei jaksa tämän hetkistä tilannetta, kuinka hän jaksaisi uuden vauvan tultua, joka vaati täyden läsnäolon?
Jos äiti on masennus, se ei parane kuten nuha. Masennus on vakava sairaus, joka tarkoittaa esimerkiksi riittämättömyyden tunnetta,erilaisia mielentilojen vaihteluita,mielen sairastumista, joka saattaa puhjeta uudelleen vaikka olisi ollut jo pidempään "oireeton".
Useimmat masentuneet eivät jaksa rakastaa lähimmäisiään, sillä itsensä rakastamisessa on jo kova työ.
Yksi lapsi lisää ei tule "lonkalta", jos haluaa panostaa perheeseensä 100%
Ensin on syytä saada perheen sisäiset asiat kuntoon, ennen kuin tehdään uusia muutoksia
Eikö olisi viisaampaa keskittyä siihen onneen joka on jo olemassa? Eikö olisi hyvä, jos äiti paranisi masennuksesta ja olisi hyvä äiti jo olemassa oleville lapsilleen?Saisi aikaa itselleen ja miehelleen, oppisi rakastamaan itseään ja siten osaisi taas rakastaa omaa perhettään.
Olkaa naiset armollisia abortin suhteen. Kyse on äidin jaksamisesta, joka lapsille on elintärkeää. Äidissä on kiinni moni asia, jota hän ei voi olla juuri nyt edes olemassa oleville.


Mieti omaa jaksamistasi.Vauva on ihana, mutta jaksatko kantaa vastuusi?
 
Se asia on ihan sinun ja miehesi päätös. Kukaan muu ei voi siihen vaikuttaa.

Kun pienin sai alkunsa niin ukko oli ihan "ei, hänest ei ainakaa tuu isää, nyt erotaan" ym. Mutta se meni 6 viikon alkujärkytyksen jälkeen ohi.
Henkilökohtaisesti minä olen aborttia vastaan, siis itse en voisi sitä tehdä mistään hinnasta, en ikinä enkä koskaan.
Mutta olen silti sitä mieltä että jokainen nainen päättää itse mitä tekee! En tuomitse muiden päätöksiä!

Mutta... Teidän täytyy puhua ja kovasti! Päätös on oikein, päätitte miten tahansa, mutta tehkää se yhessä :hug:
 
Halaus sinulle. (minne nuo hymiöt on hävinny???)

En osaa neuvoa, mutta sen halusin sanoa, että jälkiehkäisyn ei minun mielestäni vaikuta sikiöön. Ainakin meillä on jälkiehkäisystä huolimatta kaikin tavoin normaali 5-vuotias.
 
Tarkennus. Lapsia on nyt 4. Yksin olen pärjännyt 9v ensin yhden ja sit kahden kans. Tukiverkon avulla miksei kolmenkin.

Mun masennus oli lievä silloin 2v sitten, johtui siitä ettei saanu nukuttua vauvan valvottaessa. Nyt jos pidän tämän, ajattelin perhepetiratkaisua eli tissi suuhun ja unta kaaliin jos se auttas...

Taidan tässä vastailla itselleni koko ajan.... :whistle:
 
Mulla meni nyt ohi *tyhmä kun olen* mitä sä käytit jälkiehkäisynä?tuntuu hieman että jos te ette lasta halua niin ehkäisy on tosi kunnossa(mikään tietty 100%)eli tuntuu että sä olet halunnut lasta??
 
Alkuperäinen kirjoittaja hupu:
Kuulkaahan nyt kaikki"tällä lapsella on tarkoitus" ja "ihana uusi elämä tuo uutta toivoa"..
Miettikää tällaisia kysymyksiä:
Jos äiti ei jaksa tämän hetkistä tilannetta, kuinka hän jaksaisi uuden vauvan tultua, joka vaati täyden läsnäolon?
Jos äiti on masennus, se ei parane kuten nuha. Masennus on vakava sairaus, joka tarkoittaa esimerkiksi riittämättömyyden tunnetta,erilaisia mielentilojen vaihteluita,mielen sairastumista, joka saattaa puhjeta uudelleen vaikka olisi ollut jo pidempään "oireeton".
Useimmat masentuneet eivät jaksa rakastaa lähimmäisiään, sillä itsensä rakastamisessa on jo kova työ.
Yksi lapsi lisää ei tule "lonkalta", jos haluaa panostaa perheeseensä 100%
Ensin on syytä saada perheen sisäiset asiat kuntoon, ennen kuin tehdään uusia muutoksia
Eikö olisi viisaampaa keskittyä siihen onneen joka on jo olemassa? Eikö olisi hyvä, jos äiti paranisi masennuksesta ja olisi hyvä äiti jo olemassa oleville lapsilleen?Saisi aikaa itselleen ja miehelleen, oppisi rakastamaan itseään ja siten osaisi taas rakastaa omaa perhettään.
Olkaa naiset armollisia abortin suhteen. Kyse on äidin jaksamisesta, joka lapsille on elintärkeää. Äidissä on kiinni moni asia, jota hän ei voi olla juuri nyt edes olemassa oleville.


Mieti omaa jaksamistasi.Vauva on ihana, mutta jaksatko kantaa vastuusi?
Click to expand...

Kuka tuleva äiti tietää lasta suunnitellessaan tai odottaessaan mitä elämä tuo lapsen syntymän jälkeen tullessaan. Onhan mahdollista, että äiti sairastuu raskauden puolivälissä pahaan masennukseen tai lapsen syntymän jälkeen synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Sitä ei voi etukäteen tietää minkälaiset voimavarat tulee olemaan lapsen syntymän jälkeen. Toki ap:n perheessä on nyt vaikea tilanne, mutta mistä kukaan meistä voi tietää pysyykö meidän ihana ja täydellisyyttä lähentelevä perhe-elämämme tällaisena vai romahtaako se täysin jos esimerkiksi puolisolle tapahtuu jotain ja jää yksin lasten kanssa tai tulee sairautta perheeseen. Emme voi elää elämäämme niin, että suunnittelemme kaiken, myös pienen ihmisenalun elämän, peläten tulevaisuutta...jos niin tekisimme ja oikeasti ajattelisimme tätä elämää emme luultavasti haluaisi yhtään lasta tähän pelkoon ja ahdistukseen, jota elämä ajoittain ikävä kyllä on. En vaan usko, että yksikään nainen joka on päätynyt syystä tai toisesta aborttiin, ei olisi sitä jossain vaiheessa elämäänsä miettinyt ja katunutkin...ja jos jo ennen ihminen kärsii masennuksesta, niin masennus tuskin häviää jos vielä kaiken lisäksi saa harteilleen katumuksen oman pienen lapsensa elämän lopettamisesta.
 
Mielestäni on väärin itseäsi ja muita perheenjäseniä kohtaan, että mietit näin suuria ratkaisuja täällä. Laita kone kiinni ja keskity itseesi / perheeseesi ja mieti. Mitä oikein haluat. Oletko oikeasti raskaana ? Vai onko positiivinen testi jotain muuta hormoonihässäkkää jos olet vasta ottanut jälkiehkäisy pillerin?

Miksi ihmeessä masennustasi hoidetaan lääkkeillä? Tietysti halpa keino, mutta onko muita keinoja? Kuten keskusteluterapia? Miksi niin kovasti pelkäät eroa? Elätkö koko ajan eronpartaalla?
Onko sinulla harkinnassa sterilisaatio tai jokin muu pysyvä ehkäisy? Oletko keskustellut näistä asioista lääkärisi kanssa?
Aiotko vielä hankkia lapsia, vuoden, kahden tai 10 vuoden päästä?
Käytkö töissä?

Tässä vähän kysymyksi. Toivon, että selventäisi sinunkin tilaasi.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa