Neljättä odottavat

ONNEA jakaantuneille!!!!

kumpa aika kuluisi ja pääsisi itsekkin jo synnyttämään.

meillähän lapsiluku oli tarkoitus jäädä 3,kaks nuorinta tuli vajaan vuoden ikäerolla ja oli todella rankkaa kun päälle maitoallergiaa,atoopistaihottumaan,mahavaivoja ym..

mut tämän ylläri nelosen myötä olen alkanut jo haaveilemaan viidennestä :ashamed:
suunnitellut jo miten tähän taloon sais laajennuksen ym kun asutaan rintamamiestalossa jossa vain 3makkaria :/

olo ihmeen hyvä ja mikä ihmeellisintä,ei ole ollut yhtään pissatulehdusta eikä hiivaa.mitä noitten 3poijan aikana oli jo alkuraskaudesta :/// ja vti:n takia osastolla tiputuksessa ja estolääkkeistä huolimatta.
tää nyt tuntuu siltä osin olevan helpompi,mut sitten issias ym vaivaa.

mutta oikein viileää aamua,toivon niin :)

mistäs teidän vauvojen työnimet tulevat,siis kellä nyt on

täällähän tuo nimi on muovautunut yaz-ehkäsypillereistä,jotka toimivat loistavasti vajaan vuoden ja poks,ylläri vauva tulossa :heart:

MARMAx4 ja jaz 18+1
 
Viimeksi muokattu:
Onnea Lehdetönpuu pienestä pojasta!!! :heart:

Vauvan työnimestä. Täällä työnimenä Eila. Tuo on miehen mummun nimi. Aivan ihana ihminen. Nimi juontaa noin 2,5 vuoden taakse kun olin juuri saanut tietää odottavani tuota meidän kolmatta. Silloin Eila-mummulta löydettiin keuhkoista iso kasvain ja me kaikki pelkäsimme että loppu on todella lähellä. Silloin päätin, että jos tulossa on tyttö hän saa joksikin nimekseen Eila. Silloin työnimenä ei kyllä kuitenkaan ollut Eila ja poikahan tuo oli joten nimi jäi käyttämättä. Nyt tuo nimi oli alusta asti mukana tosin vain minun mielessäni, miehen kanssa meillä on eri työnimi. Viime lauantaina vietettiin Eila-mummun hautajaisia, hän oli kyllä jo täysin valmis lähtemään tästä maailmasta. Sellaista se on elämän kiertokulku. Ensimmäiseksi nimeksi Eila ei vauvalle tule, mutta toisen nimen paikka on kyllä sille osoitettu. Kolmas nimi tulee minun toisesta nimestä. Ensimmäisestä nimestä on vahvoja ajatuksia, mutta lopullinen päätös tehdään sitten vauvan synnyttyä. Kaikki tämä tietysti jos kätilön lupaukset oikeasti pitävät paikkansa ja meille on tyttö tulossa.

Irmeli ja Eila 24+4 (meniköhän viikot ihan oikein?)
 
Onnea täältäkin vauvan saaneille! Täällä kärsimätön odotus jatkuu ja oma vointi on jo heikko, kuin viimeisillään olisi! Nukuttaa, nukuttaa ja nukuttaa, mutta unessa en pysy kuin pari tuntia maksimissaan kerrallaan...mielialat heilahtelee rajusti, sokeritkin heitti sokerirasituksessa ja hemppa ei nouse ei sitten millään (nyt oli 98). Supistelee levossakin ja paineen tunne alapäässä on jo kova. Onneksi sentään helteet helpotti :)

Mietin tuossa, että ei sitä esikoisen kanssa (eikä vielä toisenkaan) osannut pelätä paljon mitään, mutta nyt on kyllä tilanne toinen...pelkään kaikkea mahdollista! Tietoa on nyt jo liikaa kaikesta siitä, mikä voi mennä vielä loppumetreilläkin pieleen. Toisen lapsen kohdalla synnytys oli vaikea, lapsi ei mahtunut tulemaan, oli hapenpuutteessa ja jouduttiin elvyttämään, sai lievän aivovamman. Kuopuksella huomattiin synnytyksen yhteydessä olleen kalvokiinnitteinen napanuora, mistä kätilö tokaisi, että "yleensä nämä kyllä abortoituu jo aika alkumetreillä"...jälkisäikähdys oli siis melkoinen. Koko raskausaika oli ihmetelty vauvan hidasta kasvua ja pienikokoisuutta ja ennenaikainen synnytys meinasi käynnistyä jo viikolla 26, mistä lähtien jouduin olemaan vuodelevossa. No, molemmat pojat (10- ja 6-vuotiaita) ovat tällä hetkellä terveitä ja mainioita tapauksia, aivovamman saaneella jonkin verran kehitysviivettä mutta hyvin pärjäillään :)

Mutta kaiken huipuksi olen mennyt lukemaan synnytystarinoita, joissa osassa on käynyt huonostikin, ja sehän näitä ahdistuksia ja pelkoja tosiaan lieventää :D Että sitä voikin olla tyhmä...

Muksut odottaa vauvaa jo innoissaan ja kärsimättömiä meinaa nekin jo olla :) Esikoinen (12-v) odottaa pääsevänsä äidin apulaiseksi vauvanhoidossa ja jos kaikki on vauvalla kunnossa niin mikäpä ettei, johan tuon ikäinen tolkku tyttö voi jo autellakin. Ovat naapurin tytön kanssa suunnitelleen vaunuilevansa sitten syksyllä vauvojen kanssa, kun naapuriinkin on synytymässä vauva ihan näillä hetkillä. Isoveljet odottaa uutta leikkikaveria, eikä nuorimmainen oikein meinaa ymmärtää, ettei se vauva ole ihan heti pallo potkimassa <3 Suloisia nuo tenavat. Jonkin verran on kuopus esittänyt huoltaankin kyllä, on pohtinut että saako hän sitten enää ollenkaan olla pieni ja ehtiikö häntä sitten enää kukaan lelliä kun vauva syntyy...ollaan porukalla vakuuteltu, että eiköhän tässä poppoossa sylejä riitä ;)

Tsemppiä kaikille kanssaodottajille!

myy73+möykky 30+0 *POKS*
 
Onnea Lehdetönpuu ja hk :flower::flower:
Aina yhtä ihanaa lukea vauvauutisia.

Meillä ei varsinaista työnimeä ole, mies tosin puhuu pikku hauesta =) En tiedä mistä nimen keksi, mutta alusta asti puhunut sillä nimellä.

Ens viikolla odotettu rakenneultra, mutta sitä ennen Tukholman risteily lasten kanssa ja reilun viikon päästä Turkkiin lomalle- ihana kesä kerrassaan :cool:
Olokin kiva tällä hetkellä, vähän närästää ja olen todennut että hampurilaiseen mun ei kannata koskea raskaana, saan aivan tajuttoman pahanolon siitä : /
Tuokin vähän povaisi oloja että tyttö mahassa matkassa, mutta saas nähdä.
2 poikaa ja 1 tyttö löytyy ennestään ja kumpainen vaan on tervetullut :heart:

neljäs rv 18+5
 
Onnittelut vauvan saanneille *kateudesta vihreenä* :)

Onko kellään kokemusta Brion hoitopöydästä?

Lapsiluku voi olla, ettei ole täynnä tämän jälkeen. Tosin tätä tehtiin pitkään ja hartaasti ja päätin silloin, että tämä olisi se viimeinen, jos raskaaksi tulen. Nyt tosin himotuttaisi jo se viides eikä mieskään ole sitä vastaan. Sektion takia vaan tulee pakostakin vuoden paussi ennen viidettä ja sitten toisaalta olenkin jo liki 39v. eli saa nyt nähdä.

Matkustamisesta Talvella vietetään ainakin parit lomat etelässä tai Floridassa ja aina useampi viikko kerrallaan. Nytkin suunnitelmissa lähteä kevääksi etelän aurinkoon vauvan kanssa. Hotelleja ei todella tahdo löytyä, mutta vuokrataan asunto. Tulee halvemmaksi vuokrata auto ja asunto pidemmäksi aikaa kuin viikoksi tai kahdeksi, joten kuukauden reissu usein minimi.
Kesällä ei sitten lomaillakkaan mitä nyt pakolliset käynnit Puuhamaassa, Särkänniemessa, Tykkimäellä, Lintsillä ja jokunen kylpyläreissu.

Työnimi on kaikilla ollut. 2 viimeisellä alkanut N, joten tämäkin sai nimekseen Niksu.

Sokerirasitus meni poskelleen, kun tuli oksu. Paastoarvo tosin oli hyvä ja sovittiin, että tarkistan äitini luona verensokerit pariin kertaan paastoarvona. Muuten kaikki ok neuvolalääkärillä, kohtu kiinni, napakka jne. Suppareita olen saanut aikaan liikkuessani, joten nyt olen lepäilyn kannalla. Muuttopuuhat ovat vieneet tehokkaasti ajatuksen muuhun ja ei ole jäänyt aikaa vauvakampaiden hankintaan. Ajattelin, että koulun alkaessa kerkiän keskittymään sitten taas muuhunkin ja hankitaan rattaat, hoitopöytä yms.

Maarit ja Niksu 26+
 
Onnea syntyneiden vauvojen perheille!! :)

Mukavaa, että tämä neljättä odottavien ketju on vilkastunut viime aikoina. :)

Ihmettelen miten monet jaksavat monessa puuhamaassa yms. paikassa reissailla. Me kävimme olemassa yhden hellepäivän Jukuparkissa Kalajoella, mutta siihen reissut jääkin sellaisiin paikkoihin. Saimme vasta valmiiksi ok-talomme, joten kotona riittää tekemistä, pihan laittoa ym. Töiden jälkeen ei oikein jaksakaan tehdä muuta kuin nauttia kodin rauhasta perheen kanssa, joka onneksi myös viihtyy kotona... Lomaa minulla on vasta syyskuussa, vähän ennen äitiysloma alkaa. Ensi vuonna tehdään varmaan matka Lappiin, kun emme ole siellä lapsien kanssa käyneet kuin kerran ja silloinkin vain Kuusamossa.

Meidän vanhin täytti vasta 10-v. ja nuorin 7-v. Koska meillä lapsiluvun piti jäädä kolmeen, niin ehdin hävittää suurimman osan vauvantarvikkeista. Nyt sitten ostimme ihanat yhdistelmävaunut(tutulta käytettynä) ja turvakaukalon(myös ystäväperheeltä) ja tänään löysin kirpparilta uuden veroisen itkuhälyttimen. Sen entinen omistaja oli jopa säilyttänyt pahvilaatikonkin, jossa se oli ostaessa ollut. Muistan käyttäneeni itkuhälytintä tosi paljon, koska meidän vauvat ovat nukkuneet paljon ulkona vaunuissa.

Olen 31 ja toki nyt kolmekymppisenä miettii monia asioita enemmän kuin kaksikymppisenä. Synnytykseni olivat helppoja, mutta kolmannessa vauvalla oli napanuora yhden kerran kaulan ympärillä. Koin sen hetken, kun ei saanutkaan ponnistaa, tosi pitkänä, vaikka todellisuudessa se ei varmaan sitä ollut... En ole aiemmin ottanut epiduraalia ym. mutta nyt olen harkinnut, että saattaisin ottaakin, jos sen ehtii saamaan.

Vauva on tosi voimakas. Saattaa näilläkin viikoilla jo häiritä unensaantiani, kun liikkuu niin paljon. Siksi nuorin lapseni antoikin sille nimen "Vilikasperi"- En ole kovin paljon huolissani vauvan terveydestä. Np-ultrakin jäi käymättä. Vauva saa olla sellainen kuin on tullakseen. Toki toivon että vauva on terve. Kokemuksia on maito- ja vilja- yms. vaikeista ruoka-allergioista ja korvatulehduskierteestä yhden lapsen kohdalla, mutta ehkä minulle on käynyt niin, että aika on kullannut muistot ja ajattelen niistäkin koettelemuksista selviämisen vahvuutena.
 
  • Tykkää
Reactions: Jennynny
Moi!

Kylläpä sää viileni ikäväksi. Tykkäsin paljon enemmän helteestä ja rannalla oleilusta.

Työnimi Meillä ei oikeastaan ole.

Proteiinia pissassa, mutta ei pissatulehdusta. Ei kuulema haittaa, kerta turvotusta ei ole paljoa ja verenpaine on hyvä.

Paino on noussut jo 4 kg. En ole paljoa liikkunut. Supistelee paljon ja kävely ym. tuntuu siksi ikävältä.

Sokerirasitus on 10.8. Ikävää se litkun juominen.

Nyt pitää lähteä käymään ale shoppailemassa.Jos löytäisi koululaisille vaatteita.

Trallaa 22+6
 
HippuTAR
Moi!

Mulla alkaa olla todella tukala olo tän mahan kans, aivan ku olis viimeset viikot menos. Lisäksi tämä vauva on todella ahkera potkimaan ja potkut tuntuu jotenkin epämukavilta. Vaikka toisaalta tietysti hyvä että liikkuu.
Mulla on synnytystapa arvio lokakuun alus ja nyt vähän ihmettelen miks se on noin myöhään? Takana siis yks alatiesynnytys ja kaksi sektiota ja tän pitäis olla automaattisesti sektio. Mutta kun toi aika on noin myöhään niin nyt pelkään että ne yrittää saada mut synnyttämään alakautta...

Perjantaina on muutto edessä, saas nähdä kuinka onnistuu. Aamulla saadaan avain ja iltapäivällä pitäis tämä kämppä olla tyhjä. Voi pikkuusen tulla kiire.

Lapsiluku on meillä tämän jälkeen täynnä, jo pelkästään sen takia että kohtu tuskin kestäis enempää.

Työnimi on se jolla äiti on kutsunut mua pienenä.

HippuTAR ja Baabero 26+2
 
Heippa!

Meille syntyi pieni prinsessa 25.7 rv 38+6 :heart: Painoa oli 3270g ja pituutta 47.5cm.
Synnytys kesti 16h40min eli pitkä oli tämäkin niinkuin edellisetkin synnytykset. Ja hankalin kaikista :O
Yhtään repeämää eikä tikkiä tullut, joten paikat ei ole yhtään tippaa kipeänä, ei ole semmonen olo ollenkaan että olis just synnyttänyt. Ainut paikka mikä on kipeä, nii polvet :D
Itsellä tosi hyvä ja pirteä olo.

Vauva on rauhallinen ja tyytyväinen, syö hyvin ja nukkuu hyvin.
Isotveljet ovat ottaneet pienen hyvin vastaan ja haluavat kukin vuorollaan pitää pientä sylissä.

karvis ja Elli 3vrk
 
Karvatonkoira: Paljon onnea pikku prinsessasta! :flower:


Täällä on loma loppusuoralla ja paluu arkeen edessä maanantaina. Tai siis miehen loma loppuu, minähän täällä olen ollut kotosalla lasten kanssa jo jokusen vuoden. Taistelin juuri tuossa itselleni äitiyslomapaperitkin työpaikalta. Ongelmia ei asettanut se että työpaikalla oltaisiin oltu asiasta jotenkin erityisen nyreitä, mutta kun on iso työpaikka niin tuo byrokratia työllisti hieman liikaakin. Kun vihdoin paperit olivat tulossa minulla postissa sain selville, että haluni varhennettuun äitiyslomaan ei sitten ollut mennyt oikeille tahoille perille ja ei kun soittorumba taas käyntiin. Nyt on oikeat ajat saatu kirjattua paperille ja kaikki toivottavasti kunnossa. Mitä nyt verokortti pitäisi vielä saada toimitetuksi palkkatoimistoon.

Olo on aika paksu. Vähän jännittää kuinka sitä taas jaksaa noiden lasten kanssa täällä päivät pitkät. Tuo meidän kohta 2v. on aika tahtova kaveri ja ilmaisee kyllä jos homma ei ihan mene niinkuin hän olisi halunnut. Tiedossa siis heittäytyvää ja huutavaa 2v. mielenilmaisua. Lisäksi tuo 4v. on myös ajoitellen jonkinlaisen uhman pauloissa. 4v:lle olisi kyllä iltapäiväkerhopaikka hankittuna, mutta viime vuonna nuo kerhoilut eivät oikein kovin hyvin onnistuneet ja jouduimme lopettamaan kerhot kesken vuoden. Saa nyt nähdä kuinka tänä vuonna käy. Toivoisin vain että tuo keskimmäinen poika oppisi kanssakäymistä muiden lasten kanssa kun vuoden päästä on edessä eskariin meno.

Irmeli ja Eila 27+0 (meniköhän viikot ihan oikein?)
 
Onnea vauvan saaneille! :flower:

Onpa taas vali-vali-olo...ollut jo jonkin aikaa. Ei jaksa tehdä mitään, eikä pysty kun koko ajan koskee joka paikkaan :( Liitoskivut ovat jatkuva riesa, ei onnistu pienetkään kävelylenkit kun alkaa vihlomaan tuonne nivusiin. Kotityöt ovat yhtä tuskaa, samoin autossa istuminen saati ajaminen. Olisipa kiva käydä kaupungilla ostoksilla tai kirppareilla kiertelemässä, mutta kun ei pysty! :kieh: Ei tällaisia kipuja ole ollut muissa raskauksissa...huoh.

Lapsiluku on meillä kyllä täynnä tämän nelosen jälkeen. Ei tee mieli olla enää raskaana, ei kroppa enää taida jaksaa (kts. edell.). Mies on kyllä maininnut haluavansa vielä toisen "oman", mutta ei ole saanut kannatusta =)

Työnimi Ei ole, ei ole ollut edellisillä kerroillakaan. Vauvaksi on vain sanottu.

Mullakin on noita synnytyspelkoja, tulleet siitä kun kaikki kolme synnytystä ovat menneet kuin oppikirjasta...helppoja ja nopeita. Entä jos tällä kertaa kaikki ei menekään yhtä hyvin? Alussa keskenmenokin pelotti kun sellaistakaan ei ole kohdalleni sattunut, vaikka ne ovat hyvin yleisiä...ja eikös riskin pitäisi kasvaa keskimäärin suhteessa raskauksien määrään...
Jooh, ehkä noita synnytystarinoita ei kannattaisi mennä lukemaan ;)

Reissaamisesta taisi myös olla puhetta aikaisemmin...me käytiin tässä kesällä porukalla Naantalin Muumimaailmassa ja yövyimme kaksi yötä hostellissa. Ei olisi tullut kuuloonkaan yöpyä hotellissa kun eihän tällainen 5 hlö porukka mihinkään mahdu. Ajomatkat meni hyvin vaikka kilometrejä oli yhteen suuntaan 450. Kuten jokainen joka tämänkokoisen poppoon kanssa liikkuu, matkan onnistuminen riippuu aika pitkälti asenteesta. Ainakin omalla kohdallani se toimii, kun ei ota kaikkea vakavasti, saati aikatauluttaa kovin tiukkaa ohjelmaa :whistle:

Eipä tänne sitten muuta ihmeempää kuulu, viime viikolla kävin neuvolan lääkärillä ja sain saikkua äitiysloman alkuun asti. Työsopimukseni loppui viime kuussa, joten nyt ollaan sitten pitkällä vapaalla =) Tässä on pitänyt vähän terästäytyä ja alkaa hankkimaan vauvalle tarviketta ja vaatetta kun mitään ei ole valmiina. Sänky ja hoitotaso on hommattu ja jokunen vaate, vielä kun tosiaan jaksaisi koluta noita kirppareita niin saisi vaatevarastoa isommaksi...vaunut ostan sitten äitiysavustuksella jonka otan rahana.

Hyviä vointeja!

Isebel 25+4
 
Onnea karvatonkoira prinsessasta :flower:

Täällä valtakunnassa kaikki hyvin, toiselta etelän reissulta kotiuduttiin sunnuntaina ja nyt arki ja syksy edessä.
Töitä vielä kk jäljellä jonka jälkeen jään laittamaan 2 vanhimpaa koulutielle ja tyttären kanssa hoitamaan kotia. Keikkailen siis vaan voinnin mukaan iltaisin ja viikonloppuisin syyskuun koska ajattelin jäädä varhennetulle lokakuun puolessa välissä.
Muutto myös edessä syyskuussa joten eiköhän se kuukausi mene rempan/pakkaamisen merkeissä *huoh*
Reilu viikko sitten rakenneultrassa kaikki oli hyvin, pikkuinen oli hyvin touhukas ja liikkuvainen. Kätilöäkin nauratti kun menoa riitti. Tyttölupaus saatiin eli perheessä sitten 2 poikaa ja 2 tyttöä- ihan kiva niin saan huoneetkin jaettua hyvin ;)

Liikkeet myös tuntuu ihanasti joka päivä eikä painoakaan ole kauheasti tullut, niistä onnenhetkistä mun viikko on tehty ;)

- neljäs 21+5 :heart:
 
Huhuu, vieläkö tämä toimii? Kun tuossa nimessä on joku miinus päällä, eikä ole noussut listassa ylöspäin aikapäiviin ja sainkin kaivaa ketjun monen sivun päästä :O

Jos toimii niin: ONNEA nyyttinsä lunastaneille!

Ja pikainen ( . ): Olo alkaa olla tuskanen, mutta onneksi ei vielä kovin malttamaton. Meillä vielä niin paljon tekemistä ja touhuttavaa, että saadaan vauvan tavarat yms. kuntoon ettei tarvitse ihan vielä syntyä, vaikka jo tänään ultra/lääkärissä toivoin, että olisin jo ollu kypsempi, mutta väitti että paikat on ihan kiinni, vaikka 8viikkoa sitten oli lyhentyny ja pehmenny selkeesti paikat jo. Sukupuoli ei sitten tässä raskaudessa selvinnyt ollenkaan. Tänään vielä kovasti yritettiin saada kuviin, mutta käänsi SELKÄNSÄ meille kokonaan! Kasvot lantiossa mun pyllyynpäin ja pylly kiinni rintalastassa ja jalat ja sen mukana myös sukupuoli mun selkärangan puolella...Ja voin vaikka vannoa, että oli vielä käyriä hetken aikaisemmin otettaessa selkä mun kyljessä kun potki toiseen kylkeen. Itsepäinen ja hankala tapaus heti alusta pitäen :D
Painoarvio n.3kg, joten vielä yksi ultra juuri ennen la:ta. Kun musta ei taida yli nelikiloset mahtua ulos tulemaan niin pitää katsoa tarviiko käynnistellä sitten ennen la:ta. Muuten kaikki oli oikein mainiosti. Verenpaine tosi matala...

Hassel ja Tepsukka 36+4
 
Heipä hei,

Nostelenpa hieman ketjua, kun oltiin pudottu niin kovin kauas.

Täällä kasvatellaan mahaa tasaiseen tahtiin. Tutusti sf-mitan yläkäyrällä mennään tasaisen varmasti. Vielä ei ihme ja kumma ole mitenkään hirvittävän tuskainen olo. Kaikki alkavat jo sanoa että loppusuoralla mennään ja kuinka jaksat, mutta hyvin vielä menee. Painokin on pysynyt aika hyvin hallinnassa. Alkupainosta olen saanut lisää 6,5 kg mikä on ihan ok. Yleensä minulle on tullut noin 12-13 kg lisää alkupainoon.

Mies oli viikonlopun poissa kavereiden kanssa Lontoossa. Tietysti nuorimmaisen nenä alkoi vuotaa heti perjantai-iltana ja yskä oli aivan järkyttävä. Yöt ja päivät siis yskittiin taukoomatta ja tietysti yskän seurauksena oksennettiin kaikki mitä syötiin. Poika oksensi aina vähän ajan päästä siitä kun meni nukkumaan. Eli päikkärit jäi 15 min kun sänky oli valmis siivottavaksi. Käytin pojan jo sunnuntaina lääkärissäkin kun olin ihan varma keuhkoputkentulehduksesta. Eikä mitään, ventolinea vain suositteli käytettäväksi. Yllätys yllätys mies tuli kotiin viime yönä ja tänään poika koki ihmeparantumisen eikä ole enää juurikaan yskinyt. En siis oikein saanut demottua kuinka kauhistuttava viikonloppu minulla onkaan täällä yksin ollut, olisin tietysti halunnut vähän lisää säälipisteitä. No täytyy kyllä tunnustaa, että olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen jos tuo tauti loppui noin lyhyeen...

Irmeli ja Eila 31+2
 
Hei kaikille:) ja Onnea jo Vauvan saaneille:flower:
Täällä vasta raskaus alkumetreillä 6rv meneillään ja 4 odotellaan, tuolla vauvakuumeilun puolella tulivähän kirjoiteltua ja josko sitä tännekin pinoutuisi:)
heikotusta ja kuvotusta ollut liikkeellä ja kamalaa turvotusta;) tuntuu niin hullullta että nämä oireet sen kun pahenee raskaus raskaudelta:popcorn:

iloista viikkoa kaikille syys säästä huolimatta:)

meidän LA 30.4.2012:)
 
Viimeksi muokattu:
Hei,

Tervetuloa joukkoon Ilo81!!! :wave:

Täällä voidaan kuten ennenkin eli ihan ok. Kyllähän sitä aina välillä on parempia hetkiä ja niitä huonompia. Tänä aamunakin oli vähän vaikeata raahautua ulkona kun olo oli hieman heikohko, mutta kyllä tämä tästä päivän mittaan on parantunut. Nyt vaan taas on henkisellä puolella mietittävää, kun esikolla oli taas koulumatkalla kiistaa kaverin kanssa. Sieltä hän taas kerran soitteli ja äiti on yrittänyt päänsä puhki miettiä, että kuinka sitä pitäisi menetellä ja minkälaisia ohjeistuksia antaa kun se vain on niin kovin vaikeaa että pystyttäisiin leikkimään yhdessä isommalla porukalla sovussa. Koko viime vuosi on selvitelty näitä tilanteita ja taas syksyn tullen sama edessä. Huh huh!

Irmeli ja Eila 31+6
 
Moi pitkästä aikaa!

Viikot ne vain vierii niin hurjaa vauhtia että ei meinaa perässä pysyä...
Täällä ei sen kummempaa ole tapahtunut, maha vain kasvaa ja oleminen on hankalaa päivin ja öin :p

Ostin tukivyön joka on todella hyvä, tukee vatsaa ja helpottaa liikkumista. Liitoskivutkin ovat vähentyneet jonkin verran, olen huomannut sen siitä ettei käveleminen ole vyön kanssa niin kivuliasta. Olisi pitänyt hoksata tuo vyö aikaisemmin kun on niin hyvä :D

Muuttokin olisi edessä tämän kuun lopulla, ihan hirvittää se pakkaaminen ja tavaroiden roudaaminen. Onneksi anoppi on luvannut ottaa ohjat käsiinsä (kuten aina...) ja auttaa muutossa. En kyllä aio kantaa mitään, pakkailu vielä onnistuu mutta muu saakin jäädä toisille. Ihanaa saada lisää neliöitä ja yksi makkari lisää, siitä tosin tulee esikoisen oma huone, vauvan sänky tulee meidän makkariin.

Viime viikolla oli toinen äitipolikäynti, katsottiin cervixin tilanne (oli ok, pituus 4cm) ja vauvan kokoarvio oli himpun alle 1500g. Vielä kellottaa poikittain, en tiedä yrittääkö kääntyä vai mitä mutta välillä on mahassa sellaista mylläystä että ihan sattuu! Kuopus ei ollut näin liikkuvainen mahassa, mutta tämä kyllä punkee jalkaa ties minne, hyvä ettei pissat karkaa housuun :LOL:

Isebel 31+0
 
Heipä hei,

Jonkinlaista muuttoa täälläkin on harrastettu viime aikoina. Meillä on yläkerta remontin kourissa ja nyt on puolikas (tai vajaa) tehty. Olemme pitäneet makuuhuonetta siellä ylhäällä remontoimattomassa osassa tähän asti ja nyt sitten roudasimme kaikki tavarat toiseen huoneeseen. Täytyy kyllä tunnustaa että kannettua tuli ja painavaa kamaa. Oli lipastoa jos jonkinlaista ja sänkyä ja jne. Lisäksi jouduin raijaamaan tavaraa yläkerrasta kellariin aikamoisia määriä koska ne eivät yksinkertaisesti mahtuneet remontoituihin tiloihin sen verran pienempi tuo huone + kaksi alkovia ovat kuin vielä remontoimaton huone joka on sen verran iso että se tullaan jakamaan kahteen huoneeseen. Huh huh! Kyllähän tuota hommaa riittäisi vielä täksikin päiväksi. Mies ryhtyy purkuhommiin mutta meidän pihassa on ihan järjetön kasa purkujätettä jo entuudestaan joka pitäisi kantaa jätelavalle. Hommassa on se huono puoli, että mies astui ruosteiseen rautanaulaan tuossa perjantaina kun oli juuri roudaamassa tuota purkujätettä lavalle. Jalka on nyt tietysti kamalan kipeä joten en nyt sitten tiedä kuka nuo purkujätteet lavalle käy heittelemässä. Tekisi ihan hirveästi mennä itse sinne touhuamaan, mutta järki sanoo kyllä että ei ehkä ihan hirvittävän järkevä idea...

Irmeli ja Eila 33+1
 
Moi!

Tervehdys pitkästä aikaa.

Niinhän siinä tämän neljännen kanssa kävi, että sokerirasituksessa kaikki arvot olivat vähän koholla. Nyt mittailen kotona 2 päivänä viikossa ja yritän ruokavaliolla pitää arvoja hyvinä. Ja hyvin on pysynytkin.

Viikolla 38 on sitten koko arvio Kyssissä.
En kylläkään luota noihin arvioihin. Ensimmäinen lapsi arvioitiin ultralla 3500g ja kuitenkin oli 4200g, toinen arvioitiin 4500g ja oli 3700g, kolmas arvioitiin myös vähän yli 3 kiloiseksi ja oli reilut 4 kiloinen. Aika isot heitot.
Tämä tuleva saattaa sitten olla isoin, koska sokerien kanssa ollut häikkää.

Vointi on ollut hyvä. Maha on iso ja "poika" liikkuu paljon.

Mitään en ole laittanut valmiiksi. Pinnasänky pitäisi kaivella varastosta, sitteri, amme ja kaukalo ostaa. Vaunut ja vaatteet pestä.Tutteja, pulloja, korviketta, vaippoja ym. tarpeellista on myös hommattava.Äitiyspakkaus tuli ja tykkäsin tästäkin pakkauksesta.

Syksyisin terveisin Trallaa 31+3
 
Heipä hei,

Pikainen tervehdys,

Päivät ja viikot vierii ja vatsa käy koko ajan raskaammaksi. Vauvakin liikkuu koko ajan enemmän ja liikkeet tuntuvat jo välillä aika ikäviltä. Ensi viikon tiistaina olisi sitten ultra terveyskeskuksessa. Arvioivat vähän kokoa ja katsovat onko se pää vai peppu alaspäin. Vähän jännittää tuo tarjonta, koska viime neuvolassa arvioivat että olisi perätilassa. Tuo nro 3 oli perätilassa vielä tässä viimeisessä ultrassa, mutta oli sitten kääntynyt ympäri kun menimme TAYSiin kääntöyritykseen. Eli ei tarvinnut kääntää, oli vain saanut napanuoran kaulansa ympärilille useampaan kertaan noita voltteja tehdessään josta nyt sitten oli vähän haittaa tuossa synnytyksessä. Toivottavasti tämä onnistuisi pitämään ne nuoransa jotenkin oikosena.

Irmeli ja Eila 33+6
 
Hei,

Tänään oli sitten viimeinen neuvolalääkäri ja ultra. Kaikki oli juuri niinkuin pitikin. Siellä oli pää alaspäin oleva tyttö. Kokoarvio oli 2400 g ja veikkaili että olisi sellainen 3500 g jos suunnilleen oikeaan aikaan päättäisi syntyä. Vielä ei kyllä lähtölaskenta ole mitenkään käynnissä. Kohdunsuu oli kiinni ja kaulaa jäljellä jotain pari senttiä. Eipä nuo paikat ennenkään ole mitenkään etuajassa kypsyneet, viime metreillä siten vasta. Hemoglobiinikin oli 123 mistä olin sangen tyytyväinen. Olen ottanut rautaa noin kolmen päivän välein ja tiesin kyllä että ei se mitenkään kovin alhainen ole kun olen jaksanut niin hyvin mennä ja tulla, mutta en yhtään tiennyt onko noussut jo kuinka korkealle. Viime mittauksella joskus ties koska oli 127.

Hyvillä mielin siis, isovanhemmat odottivat kovasti kuulevansa tuosta sukupuolikysymyksestä. Rakenneultrassahan jo povaili tuota tyttöä, mutta kolmen pojan jälkeen tietysti aina tulee mieleen että josko nyt sitten kuitenkaan. Siltähän tuo nyt vahvasti näyttää. Kivaa! Sunnuntaina on mll:n lastentarvikekirppis, nyt voin mennä sinne hyvillä mielen hiplailemaan tyttöjen kuteita. Niitä ei ihan hirvittävästi tästä taloudesta löydy. Muutamalta tutulta olen saanut vähän tyttöjen vaatteita, mutta jotain varmaan täytyy vielä täydentää. En kyllä ole mikään suunnaton vaaleanpunaisen ystävä, mutta vähän jotain tyttömäistä täytyy olla ettei nyt ihan traumatisoidu lapsi ja varsinkaan ympäristön muut ihmiset jolle nuo vaateparret ja niiden väri ovat varmastikin tärkeämpiä ainakin näin elon ensi metreillä.

Irmeli ja Eila 34+4
 

Yhteistyössä