[QUOTE="a p";26810645]Monesti he perustelevat mielipidettään sillä että herkkien kanssa saa varoa koko ajan sanojaan, ettei toinen loukkaannu. Mutta henkilö joka vetää herneet nenuun mitättömistä, ei ole oikeasti herkkä, vaan huonoitsetuntoinen, ja turhat loukkaantumiset ovat silkkaa vallankäyttöä. Tällaiset ovat oikeasti häpeäksi "oikeille" herkille.
Siltikin kun puhutaan herkkyydestä, monille tulee ensin mieleen se että tällaiset loukkaantumisen maailmanmestarit ja dramaqueenit. Totta on, että psykologisesti herkkä ihminen osaa "lukea" ihmisiä rivien välistä. Mutta hyväitsetuntoinen herkkä ei tunne tarvetta konahdella, vaikka huomaisikin toisessa arvostuksen puutetta itseään kohtaan.
Hyväitsetuntiunen herkkä ihminen on yleensä lämmin, empaattinen ja hyväsydäminen ihminen, joka haluaa kaikille hyvää, eikä halua loukata ketään. Hän osaa riidellä ja pitää puoliaan jos tarvis, mutta hän kärsii syvän ja väkevän tunne-elämänsä takia usein ihan eri tavalla riidoista kuin ns. "tavallinen", ei-herkkä ihminen.
Herkkä ihminen tuntee ilot ja surut voimakkaammin kuin moni muu. Nämä hän monesti pukee sanoiksi esim. kirjoittamalla tai taiteen keinoin. Hän kärsii melusta , kiireestä ja epäharmoniasta asiassa kuin asiassa, ja kaipaa päivittäin "latautumista" rauhallisessa ympäristössä, että suoriutuisi nykypäivän hektisestä elämänrytmistä.
Lisäksi herkät viihtyvät parhaiten sellaisten ihmiseten parissa, jotka ovat perusluonteeltaan valoisia ja positiivisia, ja jotka eivät myöskään halua loukata ketään.
Olen siis sitä mieltä, että nämä kyyniset sarkastiset ihmiset jotka puolustelevat loukkaavia puheitaan rehellisyydellä (viitsimättä edes vaivautua ilmaisemaan sanottavaansa rakentavasti) omaavat itse huonon itsetunnon, ja ovat jossain määrin luonteeltaan tylyjä ja tunnekylmiä ihmisiä. Tunne-elämältään tasapainoisen ihmisen ei tarvitse arvostella toista, ei huomautella jatkuvasti toisen tekemisistä, eikä myöskään tiuskia.
Ugh, olen puhunut. Oli vaan pakko kirjoittaa tämä, kun näitä asioita herkkänä olen viime aikoina paljon miettinyt.
[/QUOTE]
Onhan se niinkin, että jotkut kätkevät pahan olonsa ja huonon itsetuntonsa jatkuvaan nälvimiseen tai siihen, ettei asioita tosiaan osata ilmaista rakentavasti vaan turvaudutaan siihen törkeään ja täysin ajattelemattomaan palautteeseen / keskusteluun. Mielipiteitä saa jakaa ja varmasti jokaisella on omansa asiaan kuin asiaan, se on eri asia miten ne tuodaan ilmi.
Kuitenkin sinäänsä itse koen, että kovin "herkkien" ihmisten kanssa on vaikea tietää miten sanomansa toisi julki. Mutta tällaisten tilanteiden eteen joutuu monien muunkinlaisten luonnetyyppien kohdalla. Mm. oma aviomieheni lukeutuu näihin helposti "räjähtäviin" persooniin, varsinkin jos hänellä on yhtään stressiä niin se kyllä ilmenee siinä, ettei asioista voida puhua millään muotoa rakentavasti. Tosin tuntemansa ihmisen kanssa nämä asiat osaa jo hoitaa niin, että vältytään ns. turhilta konflikteilta.
En itse lukeudu niinkään herkkiin enkä myöskään "tunnekylmiin" luonnetyyppeihin. Olen jotain siltä väliltä. Ja keskustelutaitoni ja se miten tuon itseäni ilmi riippuu suuresti siitä, millä tuulella milloinkin satun olemaan. Kuitenkin tietyissä sosiaalisissa tilanteissa täytyy osata käyttäytyä tietyn normin mukaisesti - oli sitten oma mieliala minkälainen tahansa.
