Nature Babycare -vaipat?

[vieras]

Haluan vielä hämmentää soppaa, kopioitu muumisivulta:
Sellun lisäksi vaippojen valmistuksessa tarvitaan mm. kuitukangasta, polyeteenikalvoa ja superabsorbenttia. Superabsorbentti (=super absorbent polymer) on tutkittu ja turvallinen aine, joka parantaa vaippojen imukykyä. Korvaamalla osa imumassasta superabsorbentilla säästetään metsiä, voidaan ohentaa tuotteita ja vähentää raaka-aineen kulutusta sekä jätteen määrää. Kun ohuet tuotteet pakataan tiivistetysti, säästetään pakkausmateriaalia ja tilaa. Tilaa säästämällä voidaan vähentää kuljetuksia.

Eli tuo superabsorbentti on öljypohjaista, mutta mitä ekologisuuteen tulee, niin tuo superabsorbentti sitoo virtsaa jopa 100 kertaa painonsa verran. Ja niin tuossa muumisivustolta kopioituhan kertoo kanssa aika paljon. Toista voi olla maissivaippojen imukyky, milloin niitä menee useammin?

 

[vieras]

Haluan vielä hämmentää soppaa, kopioitu muumisivulta:
Sellun lisäksi vaippojen valmistuksessa tarvitaan mm. kuitukangasta, polyeteenikalvoa ja superabsorbenttia. Superabsorbentti (=super absorbent polymer) on tutkittu ja turvallinen aine, joka parantaa vaippojen imukykyä. Korvaamalla osa imumassasta superabsorbentilla säästetään metsiä, voidaan ohentaa tuotteita ja vähentää raaka-aineen kulutusta sekä jätteen määrää. Kun ohuet tuotteet pakataan tiivistetysti, säästetään pakkausmateriaalia ja tilaa. Tilaa säästämällä voidaan vähentää kuljetuksia.

Eli tuo superabsorbentti on öljypohjaista, mutta mitä ekologisuuteen tulee, niin tuo superabsorbentti sitoo virtsaa jopa 100 kertaa painonsa verran. Ja niin tuossa muumisivustolta kopioituhan kertoo kanssa aika paljon. Toista voi olla maissivaippojen imukyky, milloin niitä menee useammin?

Niin että kyllä sitä öljyä paljon turhempaankin käytetään.

 

[mamatsu]

Miten ne hajoaa roskapussissa???Samaa kysyin aiemmassakin eilisessä ketjussa.

Ei mitenkään. Tuottavat kaatopaikalle kivasti vielä vähän enemmän sitä metaania kuin normaalit kertikset. Eri asia, jos kompostoidaan, mutta se ei ole realistinen vaihtoehto.

roskapussejakin on hajoavia!!!

Ei se hajoava pussikaan siellä kaatopaikan uumenissa auta....

 

[vieras]

Nature babycare -tuotteissa käytettävä maissi kasvatetaan Italiassa

Ihan Italiasta asti pitää tuoda maissia meidän vaippoihin. Entä kun näiden käyttö lisääntyy, niin kuinka voidaan viljellä maissia tarpeeksi kaatamatta metsiä, vaikuttamatta maissin saatavuuteen sen perimmäisessä tarkoituksessa, ruuassa ja ruuan hintojen nousuun? Entäs ettei jouduta käyttämään suurta määrää kemikaaleja saadaksemme maissin kasvamaan kasvavan kysynnän mukaan?

Entä kuka tietää kuinka paljon se vie luonnonvaroja että tämä maissi saadaan vaipan muotoon?

Entä se että heitettäessä kaatopaikalle, se aiheuttaa enempi kasvihuonekaasuja kuin normivaippa!

 

[Ket]

Entä se että heitettäessä kaatopaikalle, se aiheuttaa enempi kasvihuonekaasuja kuin normivaippa!

Edelleen,
miten niin aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin normivaippa? Millä perusteella?

 

[Ket]

Haluan vielä hämmentää soppaa, kopioitu muumisivulta:
Sellun lisäksi vaippojen valmistuksessa tarvitaan mm. kuitukangasta, polyeteenikalvoa ja superabsorbenttia. Superabsorbentti (=super absorbent polymer) on tutkittu ja turvallinen aine, joka parantaa vaippojen imukykyä. Korvaamalla osa imumassasta superabsorbentilla säästetään metsiä, voidaan ohentaa tuotteita ja vähentää raaka-aineen kulutusta sekä jätteen määrää. Kun ohuet tuotteet pakataan tiivistetysti, säästetään pakkausmateriaalia ja tilaa. Tilaa säästämällä voidaan vähentää kuljetuksia.

Eli tuo superabsorbentti on öljypohjaista, mutta mitä ekologisuuteen tulee, niin tuo superabsorbentti sitoo virtsaa jopa 100 kertaa painonsa verran. Ja niin tuossa muumisivustolta kopioituhan kertoo kanssa aika paljon. Toista voi olla maissivaippojen imukyky, milloin niitä menee useammin?

Myös polyeteeni on tehty öljystä.

 

[vieras]

Entä se että heitettäessä kaatopaikalle, se aiheuttaa enempi kasvihuonekaasuja kuin normivaippa!

Edelleen,
miten niin aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin normivaippa? Millä perusteella?

Biojäte sekajätteen seassa aiheuttaa kasvihuonekaasuja, johan se on peruskoulussa opetettu. Nykyään varmaan jo päiväkodissakin.

 

[vieras]

Entä se että heitettäessä kaatopaikalle, se aiheuttaa enempi kasvihuonekaasuja kuin normivaippa!

Edelleen,
miten niin aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin normivaippa? Millä perusteella?

Kotitalouksien jätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Kaatopaikalla biojäte mätänee ja tuottaa metaania, joka on yksi haitallisimmista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kaasuista. Kompostoitaessa biojäte erikseen vapautuu pääasiassa hiilidioksidia, joka on vähemmän haitallista ympäristölle. Komposti voidaan käyttää viherrakentamiseen, mikä vähentää uusien kaatopaikkojen tarvetta.

http://www.helsinki.fi/jarj/symbioosi/kierratys/bio.html

 

[Ket]

Entä se että heitettäessä kaatopaikalle, se aiheuttaa enempi kasvihuonekaasuja kuin normivaippa!

Edelleen,
miten niin aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin normivaippa? Millä perusteella?

Biojäte sekajätteen seassa aiheuttaa kasvihuonekaasuja, johan se on peruskoulussa opetettu. Nykyään varmaan jo päiväkodissakin.

Ööh, on siellä muovivaipan sisässäkin se sama p*ska, en usko että kuoren materiaalilla on kasvihuonekaasujen osalta niin suurta merkitystä "biojätteenä".
Minä aion joka tapauksessa enimmäkseen käyttää kestovaippoja, mutta pidän noita maissivaippoja parempana vaihtoehtona kuin normaaleja öljy-kertakäyttövaippoja. Kunnes joku toisin todistaa = tuo faktaa pöytään niiden huonommuudesta verrattuna normikerttiksiin.

 

[vieras]

Biojätteet haittana kaatopaikalla

Kun biojäte päätyy kaatopaikalle siiitä on monenlaista haittaa. Kaatopaikan hapettomissa olosuhteissa biohajoavasta jätteestä esim. elintarvike- ja puutarhajätteestä, pahvista, puusta, kartongista tms. muodostuu ympäristölle haitallista kaatopaikkakaasua kuten metaania. Metaani on hiilidioksia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Lisäksi ruokajäte houkuttelee kaatopaikalle lokkeja ja pieneläimiä. Biohajoava jäte haittaa vuosikausia myös kaatopaikan hoitoa, vaikka jätettä ei enää sinne laittettaisiinkaan.

http://www.rouskis.fi/Default.aspx?id=479649

 

[Ket]

^ Juu tiedän, siksi meillä mm. erotellaan biojäte ja en todellakaan aio käyttää ainakaan enimmäkseen kertakäyttövaippoja.
Ei silti vastannut kysymykseeni joka oli tuossa yllä.
Pistin sitten kysymyksen siitäkin tuonne Pirkanmaan jätehuoltoon, katsotaan osaavatko vastata.
Siis aiheuttaako maissivaippa kaatopaikalla enemmän, vähemmän vai saman verran kasvihuonekaasuja kuin normaali muovikuorinen kertakäyttövaippa.

Vaikka aiheuttaisi saman verran tai vähemmän, se voi silti olla parempi vaihtoehto kuin muovivaippa, jos halutaan välttää öljyn käyttöä kun se on mahdollista.

 

[vieras]

^ Juu tiedän, siksi meillä mm. erotellaan biojäte ja en todellakaan aio käyttää ainakaan enimmäkseen kertakäyttövaippoja.
Ei silti vastannut kysymykseeni joka oli tuossa yllä.
Pistin sitten kysymyksen siitäkin tuonne Pirkanmaan jätehuoltoon, katsotaan osaavatko vastata.
Siis aiheuttaako maissivaippa kaatopaikalla enemmän, vähemmän vai saman verran kasvihuonekaasuja kuin normaali muovikuorinen kertakäyttövaippa.

Meillä lapsi käyttää muutoinkin vaippoja enää öisin ja ulkona, ja kakka tulee pääsääntöisesti pottaan. Voihan peruskertiksestä kipata kakan pönttöön (onko ekologisempaa, niin ei tietoa), jos ei hakua kaatopaikalle päätyvän.

 

[vieras]

Meillä päin btw oli lyhtypylväissä jonkin virallisen tahon laittamia lappuja, missä pyydettiin noukkimaan koiran paskat roskikseen perusteluineen ja siinä sanottiin että vastoin kun luullaan, niin koiran paska ei ole ympäristöystävällistä luonnossa vaan päästää maahan jotain myrkkyä tai muuta haitallista eikä kelpaa missään tapauksessa kasvien ravinteeksi vaan päinvastoin. Luulisi saman koskevan siis ihmisen paskaakin.

 

[ap]

No nyt kävin kaupassa ja oli vaipat hyllyssä hintoineen. Meillä s-marketissa hinta kappaleelta 23 senttiä ja Liberot on 20 senttiä eli ei paha hintaero.

 

[nosto]

!

 

[Sisi]

Noh, en aio puuttua tohon 'kaatopaikka-metaani-maailmantuho'-tappeluun, mutta käyttökokemuksena voin kertoa sen verran, että mukavia ja ohuita vaippoja ne on! Ostin paketin housuvaippoja ja istuvuus ei nyt ehkä ole ihan niin tiptop kuin liberoissa mutta ok kuitenkin. Muistuttaa kovasti muumi-housvaippaa muodoltaan mutta siis ohuempi ja kivempi. Rapisee vähän kävellessä Niin ja nättejä on myös, tykkäsin yksinkertaisesta lehtikuviosta. Meillä aletaan käyttämään näitä!

 

[Ket]

Entä se että heitettäessä kaatopaikalle, se aiheuttaa enempi kasvihuonekaasuja kuin normivaippa!

Edelleen,
miten niin aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin normivaippa? Millä perusteella?

Biojäte sekajätteen seassa aiheuttaa kasvihuonekaasuja, johan se on peruskoulussa opetettu. Nykyään varmaan jo päiväkodissakin.

Ööh, on siellä muovivaipan sisässäkin se sama p*ska, en usko että kuoren materiaalilla on kasvihuonekaasujen osalta niin suurta merkitystä "biojätteenä".
Minä aion joka tapauksessa enimmäkseen käyttää kestovaippoja, mutta pidän noita maissivaippoja parempana vaihtoehtona kuin normaaleja öljy-kertakäyttövaippoja. Kunnes joku toisin todistaa = tuo faktaa pöytään niiden huonommuudesta verrattuna normikerttiksiin.

Sain vastauksen Pirkanmaan jätehuollolta:
"Biohajoava vaippa tuottaa teoriassa kaatopaikalla enemmän kasvihuonekaasuja kuin normaali kertakäyttövaippa. Tällä hetkellä sekajäte menee Pirkanmaalla kaatopaikalla, tulevaisuudessa todennäköisesti polttoon. "

Joten OK, antaudun.
Tosin jos jäte poltetaan, ei noita metaanikaasuja ehdi tulla niinkuin kaatopaikalla muhiessa, ja silloin biohajoava lienee parempi kuin muovi.

 

[mamma ja pojat]

Mä ostin eilen meiän 9kk pojalle näitä vaippoja ja oon todella pettyny niiden kokoon, ostin 13-27kg ja tosi pieniä ovat, samankokosia kuin liberon 6 vaipat jotka ovat ajat sitten jääneet pieniksi.Eli palaamme liberon 7 vaippoihin.

 

[Helhel]

Onko kenelläkään kokemusta biovaippojen laittamisesta omaan kompostoriin? Kompostoituuko oikeasti, alkaako haista jne...

 

[Johanna]

Paljon näiden vaippojen ekologisuus riippuu paikallisesta jätehuoltojärjestelmästä. Meilläpäin ei vbiojätettä kompostoida eikä kaatopaikallekaan viedä jätteitä, vaan molemmat (kuiva/märkäjäte) poltetaan/muutetaan energiaksi erikseen erillisissä laitoksissa. Tästä näkökulmasta mielummin käytän tätä uutta sarjaa jos se vain muuten toimii.

Toki maissinviljely on kinkkinen juttu, pitää vaihtaa liberot muumiin ja opettaa lapsi pian kuivaksi.

 

[Minttuhirviö]

P

Toki maissinviljely on kinkkinen juttu, pitää vaihtaa liberot muumiin ja opettaa lapsi pian kuivaksi.

Tai kestoilla
:saint:

 

[häh]

Miten ne hajoaa roskapussissa???Samaa kysyin aiemmassakin eilisessä ketjussa.

Ei mitenkään. Tuottavat kaatopaikalle kivasti vielä vähän enemmän sitä metaania kuin normaalit kertikset. Eri asia, jos kompostoidaan, mutta se ei ole realistinen vaihtoehto.

miten tuottaa enemmän metaania kun norm kertikset....???

 

[Minttuhirviö]

Miten ne hajoaa roskapussissa???Samaa kysyin aiemmassakin eilisessä ketjussa.

Ei mitenkään. Tuottavat kaatopaikalle kivasti vielä vähän enemmän sitä metaania kuin normaalit kertikset. Eri asia, jos kompostoidaan, mutta se ei ole realistinen vaihtoehto.

miten tuottaa enemmän metaania kun norm kertikset....???

Koska siinä on enemmän hajoavaa massaa, joka sekajätteen seassa tuottaa hajotessaan metaania.

 

[coatrack]

Onkohan Muumivaippoihin menevä öljy (olikos se 1,5 dl/vaippa) sitten suomalaista? B)

Kertakäyttötuote on nimenomaan kertakäyttötuotteena aina epäekologinen vaikka olis valmistettu suomessa täysin suomalaisista aineista, meillä kestoillaan niin ei tarvi tollasia miettiä..

Mutta raaka-aineiden kaukaa tuominen ei aina ole niin paha asia kuin miltä äkkiseltään vaikuttaa, näitä asioitahan on tutkittu ja tuotteille jaettu MIPS-pisteitä joilla siis mitataan sitä, kuinka paljon luonnonvaroja tietyn tuotteen tai palvelun tuottaminen kuluttaa. Ja esim. Brasiliasta asti Suomeen tuotu soija on arvoltaan 3 ja suomalainen naudanliha 46
(eli kilo naudanlihaa aiheuttaa saman verran ympäristökuormitusta kuin 46 kiloa soijaa), itse olen lukenut vain tutkimuksen noista ruokajutuista mutta yhtä lailla esim. liikenteelle ja tavaroille on laskettu noita MIPS-arvoja.

 

[lassi]

Ja esim. Brasiliasta asti Suomeen tuotu soija on arvoltaan 3 ja suomalainen naudanliha 46
(eli kilo naudanlihaa aiheuttaa saman verran ympäristökuormitusta kuin 46 kiloa soijaa)

En nyt ihan ymmärtänyt tätä laskuoppia. Mut sähän käytätki miettimisen sijasta aikas kestoiluun.
Eikö ois ihan viisasta rohkaista laiskaa edes siihen vaihtoehtoon, mitä on realistista odottaa. Naljailu ei oikein auta ketään... vai miten suhun vaikuttaa tämä?