Isäni oli narsisti, joka käytti alkoholia paljon ja sen takia jouduimme äidin kanssa lähtemään pakoon joka viikko.
Tiedätkö jotenkin varmemmin että oli narsisti, vai selittäisikö ns. juoppohulluus riittävästi? Perheessä esim. pahasti alkoholisoituneeseen isään sopeutumisesta kehittyy läheisriippuvuus, siis muille perheenjäsenille vastasairaus (kanssariippuvuus), jonka yksi muoto on nimeltään vahvuus.
_____________________________________
Viestin loppuosa vain otteita sivuilta ja linkkiejä:
_____________________________________
Läheisriippuvuus on joukko huonosti toimivia ja pakonomaisia käyttäytymismuotoja, jotka perheen jäsenet ovat oppineet selvitäkseen perheessä, jossa oli suuri määrä emotionaalista tuskaa.
Nyt aikuisena naisena yhä edelleen käyttäydyn kuten lapsena.
Läheisriippuvuuteen liittyvät piirteet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat suuresti äärilaidasta toiseen.
Ominaista on tarve tulla hyväksytyksi ja ainainen tarve miellyttää muita itsensä kustannuksella unohtaen omat tarpeet ja tunteet. Läheisriippuvainen toimiikin ulkoapäin ohjautuvasti ja miettii koko ajan mitä muut hänestä ajattelevat.
Toipumisessa kohdataan oma sisäinen lapsi (aitous, herkkyys, luovuus, haavoittuvuus). Siinä vahvistuvat itsen kuunteleminen, hoitaminen ja arvostaminen sekä hengellisyys.
Toipumisessa pyritään löytämään terve aikuisuus, johon kuuluvat hyvät vuorovaikutussuhteet, kyky kieltäytyä toisten painostuksesta sekä toisten huomioonottaminen ja hoitaminen kuitenkaan itseä uhraamatta.
Valitsen kumppanini isäni mukaan ja tunnen silloin jonkinlaista "turvallisuutta", kun minua kohtaan käyttäydytään tyhmästi.
Suuri osa tätä väärinkohtelun hyväksyntää tapahtuu ilman, että läheisriippuva osapuoli kokee tulevansa kohdelluksi väärin! Vielä tarkemmin sanottuna, nämä yksilöt eivät koe olevansa tarpeeksi OK saadakseen kunnioittavaa kohtelua koko ajan, eivätkä he huomaa, kun sitä ei tule.
He ovat julmia omia virheitään ja väärinkäytöksiään kohtaan, mutta erittäin hyviä selittämään ja hyväksymään muiden ihmisten väärinkäytöksiä. He vihastuvat kun ei pitäisi, eivätkä vihastu kun pitäisi.
Antaminen saa heidät kokemaan itsensä hyödyllisiksi ja oikeuttaa heidän olemassaolonsa. Sen sijaan että läheisriippuvat yksinkertaisesti hyväksyisivät itsensä, he täyttävät omanarvontunteensa voittamalla kumppaninsa hyväksynnän.
Koska heillä ei juuri ole itsekunnioitusta, heillä on suuria vaikeuksia muiden kunnioituksen vastaanottamisessa. Jotta voisimme ottaa vastaan sen mitä tarjotaan, meidän on koettava olevamme siihen oikeutettuja ja ansainneemme sen.
Läheisriippuvaiselle ovat tuttuja vieraita energiaa sitovat tunteet kuten syyllisyys, häpeä, pelko ja ahdistus. Ne kumpuavat jatkuvasta tarpeesta onnistua muiden silmissä.
Kun joskus kohtaan kumppanin, joka todella haluisi olla minun kanssani rakkaudesta ja olla turvallinen, luotettava, en tunne häntä kohtaan mitään, minusta hän on tylsä.
Hänen on vaikea olla tasavertaisessa suhteessa toisiin ihmisiin, eikä hän kestä yksin jäämistä. Toisaalta hän voi eristäytyä läheisyyden pelossa.
Koska olemme itse saaneet vain vähän todellista huolenpitoa, yritämme täyttää tämän tarpeen epäsuorasti huolehtimalla muista, erityisesti niistä, jotka tuntuvat olevan jollakin lailla puutteenalaisia.
Eräs tyypillinen piirre on lisäksi YLIVAKAVUUS, johon liittyy kyvyttömyys leikkiä ja pitää hauskaa. Vakavan persoonan piirteisiin kuuluu myös se, ettei osaa ottaa toisilta ihmisiltä vastaan hoivaa ja huolenpitoa.
itsekin miettinyt, et miksi toimin näin
Taustalla voi olla esimerkiksi ns. kiltin syndrooma. Lapsuudessa on pitänyt olla kiltti ja vaatimaton, tunteita ei ole voinut näyttää, ei kielteisiä eikä myönteisiä. Perhekuviossa on pitänyt unohtaa itsensä ja tarpeensa.
_______________________________________________________
Jotkut hienoimmista tuntemistani ihmisistä ovat läheisriippuvia.
He hymyilevät aina eivätkä koskaan kieltäydy tekemästä palveluksia.
He ovat jatkuvasti onnellisia ja säkenöiviä.
He ymmärtävät muita ja saavat heidät kokemaan olonsa hyväksi.
Muut pitävät heistä! (Irene Matiatos)
_______________________________________________________
Läheisriippuvaiselle on ominaista jatkuva alemmuuden ja riittämättömyyden tunne.
Läheisriippuvainen voi olla päihdeongelmaisen lapsi tai puoliso. Usein hän työskentelee hoitoalalla.
Läheisriippuvainen voi olla toisaalta hyvin epävarma, epäitsenäinen, pelokas ja takertuva. Tällainen ihminen miellyttää toisia ja häntä ohjaavat toisten ihmisten tarpeet. Hän myös vähättelee itseään. Usein hän kysyy, mitä mieltä muut ovat hänestä. Hän muuttaa mielipiteitään ja arvojaan toisten mukaan ja hakee näin hyväksyntää ja turvaa.
Usein suostumista seuraa häpeän tunne ja itsesyyttely: miksi olen niin tahdoton ja toisten vietävissä.
Olisi kiva kuulla kohtalotovereista, joilla on samanlaista.
Päihdehuollon yleis- ja erityispalveluiden lisäksi apua läheisriippuvuuteen tarjoavat myös Al-Anon- ja AAL-ryhmät.
________________________________________________
Al-Anonin aikusille ja nuorille tarkoitetut sivut löytyvät osoitteesta: *
http://www.al-anon.fi/* ja AAL:n sivut osoitteesta: *
http://www.aal.fi*
VTM Annikka Taitto, lapsi- ja perhekonsultti
http://www.paihdelinkki.fi/Tietoiskut/415-laheisriippuvuus
Läheisriippuvuuden kahleissa, Eija Mansikka-Knapp
http://www.laheisriippuvaiset.com/laheisriippuvuus.php
Läheisriippuvuus ja alkoholi, TERHI LAHIKAINEN, perheterapeuttina 15 vuotta
http://www.juwanet.org/sosterv/alkoholi/läheisriippuvuus.htm
PERHETERAPEUTTI
http://www.healingeagle.net/Fin/Irene/coinfor.html
http://www.healingeagle.net/Fin/Irene/Cofam.html
http://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/laheisriippuvuus-tukahduttaa/
Erityisesti ne asiat, jotka ovat lapsuuden ihmissuhteissa jääneet kaikkein keskeneräisimmiksi, vaikuttavat vahvasti puolison valintaan.
http://www.suhdesoppa.fi/parisuhde/parisuhteen-kiintymysmallit/