naistenklinikka ja kättäri

[apua]

Hei!

Mietin tulevaa synnytyspaikkaa ja siksi haluaisin kuulla varsinkin kätilöopistolla ja naistenklinikalla synnyttäneiltä ja myös muilta "" kuinka teillä synnytysoperaatio on järjestetty"" eli:

1. Kuka/ ketkä hoitavat synnytyksen? Kätilö vai lääkäri? ( avautumisvaihe , ponnistusvaihe ja ompeleet yms.?)
2. Tutkitaako äitiä synnytyksen jälkeen enää ennen lopputarkastuksta? Kuka hoitaa lopputarkastuksen ja miten?

Itselläni on vain sellaista tietoa, että ""äidistä ei paljoa välitetä sen jälkeen kun vauvan parkaisu kuuluu""... Näinkö on joka paikassa????

 

[Naikkarilla ollut]

Naistenklinikalla kesäkuussa synnytin pojan.
1. Kätilö hoiti heti sisäänkirjautumisesta lähtien koko synnytyksen. Anestesialääkäri kävi antamassa epiduraalin. Itsellä nopea 5h47min ja suht helppo synnytys, joten mulla ei ainakaan lääkäriä tarvittu.
2. Kotiinlähtötarkastuksen teki kätilö eli tarkisti miten epparihaava on lähtenyt paranemaan. Mulla haava tulehtui 2viikon kuluttua ja kävin neuvolalääkärillä näyttäyttyy ja sain antibiootteja.

Naistenklinikalla oli mielestäni muuten ihan mukava henkilökunta ja ""palvelu"", mutta ruoka ei ollut kovin kummoista ja aamupalallakin esim.puuro loppui kesken ellei ollut heti klo.7.15 kärkkymässä aamupalaa.

 

[Jane]

1. Kuka/ ketkä hoitavat synnytyksen? Kätilö vai lääkäri? ( avautumisvaihe , ponnistusvaihe ja ompeleet yms.?)
- menin ekaks päivystykseen (nkl siis), koska lapsivesi oli mennyt, sieltä mut passitettiin heti synnytyssaliin, olin sillon jo 7 cm auki. mulla oli nopea synnytys joten sama kätilö oli siinä koko ajan paitsi ponnistusvaiheen pitkittyessä piti ottaa imukuppi avuksi jolloin tuli lääkäri. ompeleet teki myös sama kätilö.
2. Tutkitaako äitiä synnytyksen jälkeen enää ennen lopputarkastuksta? Kuka hoitaa lopputarkastuksen ja miten?
- multa katottiin ainakin ennen lähtöä et ompeleet ja vuoto näyttivät normaalilta. jälkitarkastuksessa noin 2 kk jälkeen kävin oman asuinpaikkani neuvolassa...

toisin kuin ed. henkilöllä mulla on ainoastaan positiivista sanottavaa naistenklinikasta. pääsin kyllä pienemmälle osastolle (vars. synnytysosastojen ollessa tupaten täynnä) ja sain yksityishuoneen. henkilökunta oli tosi ihanaa ja niillä oli aikaa neuvoa (esim. kun haluttiin et näyttäisivät meille kylvetyksen) mutta antoivat kuitenkin hyvin omaa rauhaakin. ruoka ei mitään kummosta ollut mut mulla oli ainakin kova nälkä synnytyksen jälkeen ja hyin riitti aamupalallakin ruoka vaikka menin joskus vasta 10 syömään, alkoi siis jo klo 7 tuolla osastolla.

 

[Aurora]

Naistenklinikalla syntyi meidän neitimme maaliskuussa.

1. Meillä synnytys meni toisin kuin suunniteltu (2 h synnytyssalissa, sitten hätäsektio), joten porukkaa pyöri ympärillä enemmänkin: ainakin pari kätilöä ja lääkäri.

Kaikki olivat ystävällisiä, mutta siinä tilanteessa tuntui että kertoivat liian vähän etteivät pelottelisi liikaa. Minua tieto vauvan kunnosta olisi ennemminkin rauhoittanut.

2. Sektiohaavani ja alapääni tutkittiin päivittäin (hoitava kätilö) ja paineltiin kohtua (auts!!). Muistaakseni lääkäri hoiti lopputarkastuksen. Sairastuin 5 viikkoa synnytyksen jälkeen ja vaikka vaiva ei ollutkaan gynekologinen niin pääsin taas samalle synnytysosastolle vauvan kanssa hänen ollessa täysimetyksellä.

Kaikki minua hoitaneet (sekä synnytyksen jälkeen että myöhemmin) olivat todella mukavia sekä minulle että miehelleni! Kiireestä huolimatta ehtivät neuvoa ja jutella. Ovat ilmiselvästi tottuneet hoitamaan herkässä mielentilassa olevia kipeitä ihmisiä! =) Tietysti henkilökemia toimi paremmin toisten kanssa.

Ruoan laatu vaihteli päivästä päivään, mutta täpötäysistä kaapeista sai syödä vapaasti mm. jogurttia, leseitä ja hedelmiä. Huonekohtainen kylppäri oli ainoa jota varsinaisesti jäin kaipaamaan. Perhehuone olisi toisaalta ollut mukava, mutta sektion jälkeen olin tosi kipeä joten yöhoito oli tarpeen ekoina öinä.

 

[:)]

Synnytin naistenklinikalla joulukuussa ja hyvät muistot jäi. Henkilökunta asiallinen, ystävällinen ja välittävä suunnattomasta jouluruuhkasta huolimatta. Paikat oli tupaten täynnä, oli varmaan moni muukin aatellu ennen aattoa saada vaavin kotia , silti kanssani oli aikaa keskustella traumoista, peloista, vauvan hoidosta yms. Mutta ""turhia"" (meinaan keskustelua säästä jne.) juttuja tai yksinäisiä ei kyllä keretty viihdyttämään.

1) Kätilö hoiti avautumisvaiheen, anestesialääkäri epiduraalin ja lääkäri lopulta hätäsektion
2) Osastolla otettiin verikoita, mitattiin lämpöä ja verenpainetta synnytyksen jälkeen sekä joka päivä ja ennen lähtöä tarkastettiin sektiohaava. Katsottiin rintoja, seurattiin kun nousi niin vauhdilla maito heti leikkauksen jälkeen. Lopputarkastuksen, siis haavan tarkistuksen, suoritti kätilö.

Kyllä itse ainakin koin, että äidistäkin välitetään. Lääkärikin tuli juttelemaan sektiosta jälkikäteen ja selittämään kaiken. Yöhoitajakin aina kysyi, onko kaikki kunnossa, kun silmät punaisena yritin esittää vaan urheaa.

 

[Kättäri]

Koko synnytyksen, kaikkine vaiheineen, hoitivat kätilöt, joita minun aikanani siinä pyöri kolme - vuorot vaihtuivat ajan kuluessa. Lääkäriä en nähnyt, enkä tosiaan kaivannutkaan, en käyttänyt puudutteita, vaikka olisi kaikkea toki saanut.

Jälkitarkastuksen suoritti kätilö. Itse jouduin olemaan sairaalassa viikon vauvan infektion vuoksi, ja koko ajan minustakin pidettiin hyvää huolta. Oli kolmekin ""omahoitajaa"", imetykseen sain ohjausta aina pyydettäessä, lääkettä alapääkipuihin ja ohjausta vauvanhoitoon, lasta sai välillä jättää kätilölle vahtiin, jos olisi halunnut käydä kahvilla kanttiinissa tai ulkona, tai nukkua yöllä jos lapsi vain huutaa tai valvottaa muuten.

Olen kätilöopistoon enemmän kuin tyytyväinen - minua tuettiin vauvan hoitojen aikana henkisesti ja välitettiin todella. Hoito oli huippuluokkaa, ei ainakaan hoidon puutteen perusteella naistenklinikkaa tarvitse valita. Ja kodinomaisessa ympäristössä viikko meni varmasti paremmin, kuin sairaalakolossien kätköissä...

Tämä siis minun kokemukseni.

 

[ä84]

Minä synnytin vuosi sitten kättärillä.

Juu eli synnytyksen hoiti yksi ja sama kätilö(lääkäri kävi antamassa epiduraalin) Ponnistusvaiheessa tuli toinen kätilö avustamaan, ja tikkauksen hoitivat myös.

Kotiinlähtö päivänä kätilö tarkisti alapään että vuoto on normaalia ja että haavat on alkanut parantumaan.


Itse synnytys meni todella hyvin, ei valittamista kätilöiden työskentelystä tai mitään. Ainoa ongelma oli osastolla olo. Pakko imettämistä ja opiskelijoita, v-mäisiä vanhoja kätilöitä jotka tiesivät kaikesta kaiken. piti olla suunnilleen kirjallinen selvitys siitä miksi vauva tarvitsee keskellä yötä lisämaitoa !! jäi paskan maku suuhun, mutta silti aion mennä sinne synnyttämään jos vielä lapsen saan.

 

[Sasu]

Naistenklinikalla synnytin esikoisen nyt toukokuussa. En voi muuta kuin kehua paikkaa ja mahtavaan henkilökuntaa. Yksi kätilö hoiti synnytyksen ja loppupaikkailut. Apuna ponnistusvaiheessa toinen kätilö ja lääkäri (imukupin takia). Kätilönä nuori tyttö joka oli aivan ihana. Koin todellakin että minusta huolehditaan ja niin myös vauvastani.

Osastolla sama juttu. Ihanat hoitajat jotka jaksoivat neuvoa ja tukea.

Joten Naistenklinikkaa ainakin voin suositella.

 

[Naikkarilla]

synnytin keskoseni. Olin talossa kaikkiaan 8 viikkoa (reilut 6 viikkoa ennen synnytystä) joten paikka tuli tutuksi. Pitivät kyllä hyvän huolen. Tottahan se on, että synnyttäneiden osastolla vauva on se pääasia, mutta kuyllä minäkin sain hyvää hoitoa. Eräänä yönä jopa eräs ihana kätilö (jolla oli jonkin sortin ""henkiparantajan"" taipumuista) istui vieressäni puoli tuntia ja piti kättään kipeän alaselkäni päälllä tuoden helotusta vaivani. Silloin tunsin, että minusta TODELLA pidetään huolta.

Ruoka vaihteli, viikonloppuisin oli paremmat ruuat. Synnyttäneiden osaston jääkaappi oli hyvin varustettu ja hedelmiäkin oli runsaasti tarjolla. Ehkä tuo ruokapuoli ei kuitenkaan ole se oleellinen asia synnytyspaikkaa valitessa.

Minun kohdallani tärkeää oli se tieto, että olen parhaassa paikassa jos jokin menisi pieleen synnytyksessä vauvani tarvitsisi tehohoitoa. Se rauhoitti omaa mieltä ja toi turvallisuuden tuntua. Muualla en jatkossakaan varmaan tule synnttämään.