Naisen menneisyys vaivaa

  • Viestiketjun aloittaja mietityttää
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Kuulostat minun mieheltäni. Yhdessä oltu parikymppisestä, nyt ollaan viisikymppisiä, ja vähintään kerran vuodessa saatananmoinen kriisi yli kolmenkymmenen vuoden takaisista asioista.

Nuorempana oli multakin järki lähteä, mutta sitten tajusin että sairashan tuo mies on. Passitin päälääkärille ja terapiaan ja sanoin, että jos ikinä koskaan milloinkaan vielä ottaa nuo (pääosin itse päästään keksimänsä) jutut esille, ero on selvä. Nyt on ollut rauhallista jo pari vuotta, saas nähdä...

En ole koskaan aikaisemmin kirjoittanut mihinkään foorumille, koska useimmat näille palstoille kirjoitettavat vastaukset ovat asiattomia, kuten muutamat kirjoitukseeni liittyvät kommentit osoittavat. Kiitos sinulle kun vastasit asiallisesti. Kuulostan varmaan mieheltäsi, mutta aika isoja erojakin on. Kuten kirjoitin, olen käynyt tätä asiaa ennen tätä kaksi kertaa läpi, ensimmäisen kerran yli kolmekymmentä vuotta sitten ja toisen kerran noin 25 vuotta sitten ja nyt ongelma astui esiin taas viime kesänä. Jokaisella kerralla on tapahtunut jotain, joka on taas asian tuonut mieleeni. En ole vatvonut asiaa päivittäin tai edes vuosittain. Sinä passitit miehesi terapiaan, kun taas minä hakeuduin sinne vapaaehtoisesti, kun käsitin, että tarvitsen apua asian käsittelemiseksi enkä selviä siitä yksin. Minä en myöskään keksi tapahtumia omasta päästäni vaan aikaisemmat tapahtumat ovat päätyneet erilaisista syistä tietooni.
 
vierailija
En ole koskaan aikaisemmin kirjoittanut mihinkään foorumille, koska useimmat näille palstoille kirjoitettavat vastaukset ovat asiattomia, kuten muutamat kirjoitukseeni liittyvät kommentit osoittavat. Kiitos sinulle kun vastasit asiallisesti. Kuulostan varmaan mieheltäsi, mutta aika isoja erojakin on. Kuten kirjoitin, olen käynyt tätä asiaa ennen tätä kaksi kertaa läpi, ensimmäisen kerran yli kolmekymmentä vuotta sitten ja toisen kerran noin 25 vuotta sitten ja nyt ongelma astui esiin taas viime kesänä. Jokaisella kerralla on tapahtunut jotain, joka on taas asian tuonut mieleeni. En ole vatvonut asiaa päivittäin tai edes vuosittain. Sinä passitit miehesi terapiaan, kun taas minä hakeuduin sinne vapaaehtoisesti, kun käsitin, että tarvitsen apua asian käsittelemiseksi enkä selviä siitä yksin. Minä en myöskään keksi tapahtumia omasta päästäni vaan aikaisemmat tapahtumat ovat päätyneet erilaisista syistä tietooni.
Joo, huomasin tuon, että itse olet itsellesi apua hakenut. Hienoa.

Vuosien mittaan olen havainnut, että miehillä melko yleistä tämä kumppanin menneisyyden märehtiminen - en tiedä, eivätkö naiset samalla tavalla juutu miehensä kymmenien vuosien takisiin seksikokemuksiin vai enkö ole niitä vain rekisteröinyt, kun on itselle täysin vieras suhtautumistapa.

Minua on kyllä kovasti ihmetyttänyt tuo mieheni (ja muidenkin vastaavien) takertuminen johonkin, mikä on ollutta ja mennyttä (meillä jopa suurelta osin miehen itsensä kuvittelemaa, kun en ole halunnut liikoja kertoa asioista jotka eivät hänelle kuulu ja jotka aiheuttavat vain turhaa riitaa).

Et sinä haluaisi avata, mitä päässäsi liikkuu, minkälaisia tunteitaa käyt läpi, kun nuo ikivanhat asiat alkavat vaivata? Mieheltäni en tähän ole vastausta saanut.
 
vierailija
Joo, huomasin tuon, että itse olet itsellesi apua hakenut. Hienoa.

Vuosien mittaan olen havainnut, että miehillä melko yleistä tämä kumppanin menneisyyden märehtiminen - en tiedä, eivätkö naiset samalla tavalla juutu miehensä kymmenien vuosien takisiin seksikokemuksiin vai enkö ole niitä vain rekisteröinyt, kun on itselle täysin vieras suhtautumistapa.

Minua on kyllä kovasti ihmetyttänyt tuo mieheni (ja muidenkin vastaavien) takertuminen johonkin, mikä on ollutta ja mennyttä (meillä jopa suurelta osin miehen itsensä kuvittelemaa, kun en ole halunnut liikoja kertoa asioista jotka eivät hänelle kuulu ja jotka aiheuttavat vain turhaa riitaa).

Et sinä haluaisi avata, mitä päässäsi liikkuu, minkälaisia tunteitaa käyt läpi, kun nuo ikivanhat asiat alkavat vaivata? Mieheltäni en tähän ole vastausta saanut.

Tunteiden läpikäynti on itsellekin tällä hetkellä vaikeaa, mutta perimmäinen ongelma kohdallani on se, että rakastuin vaimooni, kun olimme kumpikin 17-vuotiaita. Ennen kuin aloimme olemaan yhdessä meillä oli harvinaisen pitkä (yli puoli vuotta) kestänyt tutustumis-/ihastumisvaihe, jona aikana olimme lähes päivittäin tiiviisti toistemme kanssa tekemisissä. Pitkän jakson takia sitä kuvitteli tuntevansa jo toisen siinä vaiheessa, kun suhteemme alkoi. Ongelma paljastui minulle myöhemmin muutaman eri asian seurauksena ja jotenkin en osaa ajatella ko. tapahtumia saman henkilön tekemäksi, johon minä ihastuin/rakastuin. Kuten ensimmäisessä kirjoituksessa kerroin, niin en ole siinä mielessä tiukkapipo, etten voisi hyväksyä aikaisempia "normaaleja" seurustelusuhteita. Itse asiassa tiesin jo ihastumisvaiheessa, että hän on ollut erään tuttuni kanssa aiemmin. Ongelma minulle on nimenomaan yhden illan suhteet ja suojauksen puuttuminen (minulle on täysin käsittämätöntä, ettei hän missään vaiheessa tullut raskaaksi). Toinen puoli asiasta on se, että kuinka nämä muutaman vuoden vanhemmat tyypit (k***päät) voivat kohdella toista ihmistä ja kuinka vaimoni on siihen lähtenyt mukaan.
 
vierailija
Tunteiden läpikäynti on itsellekin tällä hetkellä vaikeaa, mutta perimmäinen ongelma kohdallani on se, että rakastuin vaimooni, kun olimme kumpikin 17-vuotiaita. Ennen kuin aloimme olemaan yhdessä meillä oli harvinaisen pitkä (yli puoli vuotta) kestänyt tutustumis-/ihastumisvaihe, jona aikana olimme lähes päivittäin tiiviisti toistemme kanssa tekemisissä. Pitkän jakson takia sitä kuvitteli tuntevansa jo toisen siinä vaiheessa, kun suhteemme alkoi. Ongelma paljastui minulle myöhemmin muutaman eri asian seurauksena ja jotenkin en osaa ajatella ko. tapahtumia saman henkilön tekemäksi, johon minä ihastuin/rakastuin. Kuten ensimmäisessä kirjoituksessa kerroin, niin en ole siinä mielessä tiukkapipo, etten voisi hyväksyä aikaisempia "normaaleja" seurustelusuhteita. Itse asiassa tiesin jo ihastumisvaiheessa, että hän on ollut erään tuttuni kanssa aiemmin. Ongelma minulle on nimenomaan yhden illan suhteet ja suojauksen puuttuminen (minulle on täysin käsittämätöntä, ettei hän missään vaiheessa tullut raskaaksi). Toinen puoli asiasta on se, että kuinka nämä muutaman vuoden vanhemmat tyypit (k***päät) voivat kohdella toista ihmistä ja kuinka vaimoni on siihen lähtenyt mukaan.
Kuinka sait selville nuo jutut vaimostasi? Kertoiko hän itse vai ne pojat/miehet, joiden kanssa hän noita yhden illan juttuja harrasti? Kukaan muuhan tuskin voisi tietää esim. sitä, onko ehkäisyä käytetty vai ei.

Muistat kai, että vaimosi oli tuolloin vielä lapsi, 14-vuotias, ja sen ikäistä on aika helppo manipuloida... Oletko saanut selvitettyä itsellesi, miksi jokin vaimosi lapsuuteen liittyvä (hänelle varmaan traumaattinenkin) ajanjakso noin kovasti vaivaa mieltäsi? Mihin se liittyy? Ei ainakaan siihen naiseen, jonka kanssa olet elänyt kymmeniä vuosia - sanoithan itsekin, että et voinut uskoa, että kyseessä oli sama ihminen.
 
vierailija
Ei, vaan se oli vastaus tuohon kysymykseen; miksi ihmisellä on useampia kumppaneita!

Jos pelaan golffia niin haluan olla hyvä siinä. Kun harrastan seksiä niin haluan olla hyvä siinäkin. Ne jotka ovat pelanneet golffia hyvin vähän, ovat luultavasti huonompia pelaamaan ja pelaavat mieluiten niitä vastaan jotka ovat myös huonoja, jotta eivät kokisi olevansa huonompia.
Onhan näitä golfopettajia sitten, mutta ei ne yleensä amatöörien kanssa jaksa ainakaan tosissaan pelailla montaa peliä, ellei satu olemaan erittäin lupaava.:D
(no hehhe)
:ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO::ROFLMAO:(y)
 
vierailija
Miksi muuten kaikkeen pitää etsiä jokin syvällinen syy.

- Miksi Marja juo kolme lasia viiniä viikossa? ((( Onko hänellä kenties alkoholionglema, vai siäisiä ristiriitoja joiden turruttamiseen hän tarvitsee alkoholia )))
- Piksi pertti on joka ilta pelaamassa pingoa? ((( Hänen vaimonsa on niin kauhea pirttihirmu, ettei Pertti kestä olla kotona, vai kenties hänellä on sielä sutinaa jonkun kanssa )))
- Miksi Tuomo lenkkeilee päivittäin? ((( Onko Tuomolla huono itsetunto vai yrittääkö hän epätoivoisesti laihduttaa vai mitä Tuomo pakenee )))

Miksei ihminen voi tehdä jotain mikä tuottaa sille nautintoa? Jos se on jollekkin yksi seksikumppani kuukaudessa, niin mikäs siinä? En mä nyt tuollaista niin pahana asiana näe, että jaksaisin alkaa ketään tuomitsemaan sen perusteella.
Toisille seksin merkitys on toisenlainen kuin toisille. On hyvä, että sellaiset ihmiset, jotka ajattelevat asiasta samalla tavalla pariutuvat. En mä siltikään ymmärrä, että mikä ihmeen tarve täällä on saada langetettua joku mystinen tuomio naiselle, jos se ei olekkaan kulttuurillisesti saalis ja muista pitää jalkojaan ristissä.
Kyllä!
 
Nyt saan kakan ropinaa niskaani, mutta ap:lla voi olla 2 syytä moiseen ajatteluun.

- hänellä on oikeasti huono itsetunto
- hänellä on hyvä itsetunto mutta hänellä on tunne että se tutustumansa nainen on "käytetty." Mun miehelläni on hyvä itsetunto, mutta ei hänkään halunnut moneen otteeseen kulutettua naista.
Se että itseä vaivaa kumppanin exien ja petikaverien huima määrä on vanha, hyvä, oikea tunne, melkein voi sanoa että Jumalalta saatu.

Se, kuluuko nainen tai pimpsa monien kanssa sekstatessa ei ole biologinen juttu, koska biologisesti ne kumpikaan ei kulu.

Syy menee melkein -tadaa, uskonnon puolelle, tai siis siihen että tietty tuoreus, tietty herkkyys ja ainutkertaisuus menetetään jos ottaa monien ihmisten kanssa olleen puolison. Meillä oli mun miehen kanssa jotain pientä säätöä muiden kanssa ennen kuin tapasimme toisemme, mutta on mahtavaa kun niin monen asian on saanut kokea hänen kanssaan ensimmäistä kertaa. Mä en kaipaa yhtään semmoista monen suhteen tuomaa pätevyyttä ja rutiinia että "no niin, tässä vaiheessa suhdetta mun kokemuksien mukaan pitää tehdä näin ja näin..." Mieluummin räpellän kaikessa ekaa kertaa -ja ihan kivasti avioelämä ja perheen pito on sujunut.

Se mikä on nykyisin mielestäni seksin irvikuva on se, että vaaditaan huimia taitoja kumppanilta, tuntuu melkein eri ihmisten kilpailutukselta. Mun mielestä seksi ei saa olla mitään pätemistä, taituruutta, master-juttua.
Mä ajattelen toisin:jos muuten (ne muut ihmisen n. 50 ominaisuutta ovat paljon tärkeämpiä kuin seksuaalinen yhteensopivuus) sopiva puolisoehdokas löytyy, niin sen kanssa on n.40-50 vuotta aikaa treenata seksitaitoja.

Mutta, en ajattele muista naisista tai ystävistäni päällimmäisenä että he ovat kaameita horoja (vaikka vähän sinne päin ovatkin). :)
 
vierailija
Lähes jokaisella meillä, nuo ensimmäiset viattomat seksikokemukset koetaan nuorena länsimaissa.
En lähde avaamaan onko se minusta hyvä asia, mutta sen verran avaan, että ihmiset ovat seksuaalisia ja uteliaita, normaalisti joten koen sen olevan luonnollinen asia.

Ap:lle, endiksella yms. sanoisin, että teidän kannattaa etsiä oikea nainen itsellenne esim. uskonnollisista ryhmistä. Islam saattaisi olla yksi "varma nakki". Normaali, länsimainen nainen on ikävä kyllä melko käytetty teidän makuun.
 
vierailija
Lähes jokaisella meillä, nuo ensimmäiset viattomat seksikokemukset koetaan nuorena länsimaissa.
En lähde avaamaan onko se minusta hyvä asia, mutta sen verran avaan, että ihmiset ovat seksuaalisia ja uteliaita, normaalisti joten koen sen olevan luonnollinen asia.

Ap:lle, endiksella yms. sanoisin, että teidän kannattaa etsiä oikea nainen itsellenne esim. uskonnollisista ryhmistä. Islam saattaisi olla yksi "varma nakki". Normaali, länsimainen nainen on ikävä kyllä melko käytetty teidän makuun.
Mistä lähtien suomalainen horo, joka jakaa kaikille, edustaa länsimaista normaalia naista?
 
vierailija
Kuinka sait selville nuo jutut vaimostasi? Kertoiko hän itse vai ne pojat/miehet, joiden kanssa hän noita yhden illan juttuja harrasti? Kukaan muuhan tuskin voisi tietää esim. sitä, onko ehkäisyä käytetty vai ei.

Muistat kai, että vaimosi oli tuolloin vielä lapsi, 14-vuotias, ja sen ikäistä on aika helppo manipuloida... Oletko saanut selvitettyä itsellesi, miksi jokin vaimosi lapsuuteen liittyvä (hänelle varmaan traumaattinenkin) ajanjakso noin kovasti vaivaa mieltäsi? Mihin se liittyy? Ei ainakaan siihen naiseen, jonka kanssa olet elänyt kymmeniä vuosia - sanoithan itsekin, että et voinut uskoa, että kyseessä oli sama ihminen.

Hän itse kertoi siitä, että hänellä on ollut sukupuolitauti aiemmin. Kun asiaa käytiin läpi, niin hän kertoi myös, että muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta mitään ei yleensä käytetty.

Minä olen aina nähnyt seksin kahden rakastuneen ihmisen kauniina huipentumana, joka tapahtuu, kun aika on oikea. Itse olen koko elämäni nuoresta pojasta lähtien perustanut tällaiseen ihanteeseen, joten siitä mielestäni tässä on kysymys. Muuten en osaa asiaa selittää, mutta edelleen yli kolmenkymmenen vuoden jälkeen tuntuu, että tämä asia musertaa minut vähitellen.
 
vierailija
Itselleni kävi niin ikävästi että lukuisista omista kokemuksista huolimatta naisystävän kertomat etniset-seksikumppanit olivat itselleni liikaa. Toisessa oli kysymyksessä vielä todella ikävä tapahtuma ja kun en saanut minkäänlaista ymmärrystä omille ennakkoluuloilleni niin taakan kantaminen oli henkisesti liikaa. Sude loppui näin aivan mahtavan naisen kanssa ja täysin turhaan!

Meidän seksielämä oli huikeaa ja rakastan häntä edelleen mutta nämä asiat vain syöpyivät mieleen ja tappoivat tunteet sekä aiheuttivat valitettavasti pysyviä haittoja suhteeseen.

Olkaa hyvin tarkkoja mitä jaatte seksihistoriastanne: en olisi koskaan uskonut reagoivani näin pahasti kaiken kokeneena.
 
vierailija
Etenkin kipeiden yksityiskohtien jakaminen voi olla pahinta mahdollista myrkkyä uudelle kumppanille. Itse menin tyhmänä vaatimaan toista kertomaan ikävästä kokemuksestaan koska ajattelin sen auttavan häntä. Olin väärässä ja asia jäi pyörimään mieleeni ja kaatoi meidän upeasti alkaneen suhteemme.
 
9MM
No mua ei haittaa naisen menneisyys seksi asioissa enkä kyllä edes oo kysynyt koskaan monta kumppania sillä on ollut ennen minua.se ei oo mua edes kiinnostanut. Itse taas en haikaile mitään neitsyttä ikävää puuhaa verineen kaikkineen. Mennään siinä ajassa mitä on. Omia mokia kyl muistelen ja häpeilen välillä.
 
vierailija
Minusta parisuhde alkaa 0-pisteestä eikä sitä ennen tapahtuneilla asioilla ole mitään merkitystä suhteeseen. Poislukien edellisten suhteiden lapset, joista on hyvä kertoa heti alkuun.
Seksiasioissa on parempi vaieta eikä ainakaan mitenkään vertailla tai vaatia vastaavaa kun edellisissä suhteissa. Mölyt mahassa hautaan saakka koska ne eivät kuulu toiselle mitenkään.
 
En tiedä, onko useampien kanssa. Ei toivoakseni, kun kumminkin seurustellaan ja melko paljon vietetään aikaa yhdessä.

Jotenkin vain tulee välillä sellainen olo, että riitänkö. Hän on kertonut, että on joskus myös pettänyt suhteessa ollessaan. Itse en ikinä ole pettänyt, vaikka tilaisuuksia olisi ollutkin.

Itseäni mietityttää, että voiko nainen muuttua? Joskus sängyssä minusta tuntuu, että nainen tylsistyy ja hän ajattelee sitä, kuinka ihanaa seksiä hänellä on ollut jonkun toisen miehen kanssa.
Just erosin naisesta johon ei vaan oppinut luottaan edes 3 vuoden jälkeen ja toisaalta ihan aiheesta, kun kerran pettikin sitten alkuvaiheessa tai no jäi 1 kerran kiinni.?Kattele semmonen puoliso jolla on samat arvot ku sulla, niin et heitä pahimmillaan enemmän kuin 3 vuotta elämästäsi roskakoriin. Aivan kauhee vitutus ja itsesyytösten aalto päällä koko ajan.
 
Mun mielestä vaan on hassua olla mustis entisistä seksikumppanista. Etenkin on hassua pelätä, että entä jos niillä oli siompi, parempi tai vastaavaa. Koska JOS ne ois olleet kerrassaan loistavia ja hyviä niin ei ne ois jääneet entisiksi.

Järki mukaan pohdintoihin!

(sanonta naiset ajattelevat tunteella ja miehen järjellä on järjetön koska... tämäkin ketju sen todistaa)
 

Yhteistyössä