näin sitten vuosi vaihtuu..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 2012
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
2

2012

Vieras
heips.

Erosin kihlattuni kanssa n.1/2 vuotta sitten, pettäminen oli eron syy.
Olen ollut hänen kanssaan tekemisissä sen jälkeen ja muutamia kertoja olen ollut myös yhdynnässä.
Minulla itsellä meni syksy ihan mukavasti kun on ollut enemmän ja vähemmän muita naisia pyörimässä kuvioissa, mutta ongelmana minulla on se kun tuntuu että naiset haluaa enemmän mitä minä haluaisin suhteelta, ainakin aluksi.Tai en tiedä onko se vaan minun pään sisällä että nämä haluasi mutta muutaman tapaamisen ja seksin jälkeen minulle riittää,vaikkakin tytössä on todellakin potentiaalia pitempäänkin suhteeseen.
nyt vuoden vaihteessa minuun iski aivan armoton ahdistus koska rupesin taas miettimään tätä minun ex:ä. On aivan kauhea tunne kun mietit vaan jotain ihmistä jonka kanssa haluaisit vaan jatkaa elämää,jonka kanssa on,ja haluaisit hankkia uusia mahtavia muistoja, mutta seuraavaksi ajatteletkin kaikkea paskaa mitä tapahtui ja voisi tapahtua. Eron jälkeen mietin että kuhan vaan vuosi vaihtuu niin on uusi elämä ja kaikki muuttuu, mutta näin ei sitten näköjään käynyt niin mielessä pyörii nyt että milloin tämä sitten tapahtuu?...Pahin on jos tämä ei tule koskaan tapahtumaan ja tyttö on mielessä jatkuvasti.Kuulin huhuja (mihin ei ikinä pitäisi luottaa) että hänellä on nyt uusi mies.Tuntuu että nyt vasta meidän ero on LOPULLISTA. Ei enää ikinä niitä hauskoja arjen hetkiä mitä sain hänen kanssaan viettää, ja että joku muu saa kokea niitä..Samalla toivon että heillä onnistuu mutta samalla taas en...
Nyt minä poistin hänen kaikki yhteystiedot sosiaalisestamediasta ja puhelimesta ja ilmoitin hänelle että ei enää pidetä minkäänlaista yhteyttä, jospa tämä auttaisi taas joskus...
Mikä tähän muukaan auttaa kun muut suhteet ei auta eikä yhenillan jutut... Parempi on varmaan pysyä kaukana naisista joku aika etten satuta mukavia tyttöjä antamalla heille mitään väärää toivoa vakavasta suhteesta.
vituttaa lyhyesti sanottuna.
ps. sattuuko kellään olemaan joutavaa aikakonetta jolla pääsee menneisyyteen ja korjaamaan kaikki virheet..
 
Se on ihan normaalia, että iskee sellainen paniikki ja lopullisuuden tunne, kun toinen löytää uuden kumppanin (oli tämä sitten kohdallasi totta tai ei). Sitä ennen on ollut edes jonkinlainen mahdollisuus yhteen palaamisesta, vaikka ei tekisikään sen eteen mitään. Itsellä oli aika lailla sama tilanne, tosin pilasin välit exään ruikuttamalla hänen peräänsä säälittävästi vaikka hän oli juuri aloittanut onnellisen suhteen ja on tällä hetkellä kihloissa... Olisi voinut toimia vähän järkevämmin, sillä ystävinä olisimme voineet minun puolestani pysyä. Toisaalta oli ehkä hyvä, että tein itsestäni niin pellen etten kehtaa enää astua hänen "reviirilleen".

Ehkä sinun kannattaa puhua asiat selviksi exän kanssa ja kertoa tunteistasi, ettei mitään jää hampaankoloon. Ja ettei kaduta myöhemmin. Vaikka hän olisi varattu, niin ainakin saisit siihenkin varmuuden ja voisit jatkaa elämääsi. Luultavasti aika kultaa muistot tällä hetkellä, ja tekisit vaikka mitä jos voisit vielä olla hänen kanssaan. Mutta kuka haluaa olla pettäjän kanssa (oletan, että kihlattusi oli pettäjä)? Et voi luultavasti koskaan luottaa hänen kuin ennen, ja jos menisin takaisin, antaisit vain signaalin että sinua voi vetää höplästä uudestaankin etkä kunnioita itseäsi.

Pidä itsesi aktiivisena ja yritä keksiä jotain muuta mietittävää. Et varmaan ole valmis seurustelemaan vakavasti tällä hetkellä, eikä kukaan siihen pakota. Kyllä vielä eteesi ennemmin tai myöhemmin kävelee nainen, joka saa unohtamaan kaiken muun. Silloin osaat myös katsoa tämänhetkistä tilannettasi kauempaa: muistat hyvät asiat exästäsi, toisaalta myös ne huonot, etkä tunne katkeruutta tai sen enempää kaihoa. Näet vain ihmisen, jonka kanssa keräsit hyviä muistoja mutta joka ei kuitenkaan ollut sinulle se oikea.
 
Kiva mutta ei kiva kuulla että ei oo ainut jolla samanlaisia ongelmia :D
Joo kyllä se oli toinen osapuoli kuka lähti seikkailemaan pois omasta sängystä..
Nyt vaikka ei pitäisi, niin miettii myös sitä että mitä olisin voinut tehdä paremmin ja toisin ja olisin jättänyt tekemättä, että kumppani olisi ollut onnelisempi,eikä olisi tarvinnut tehdä mitä teki...
Toisaalta, arki on samanlaista kaikilla. Käydään töissä,harrastuksissa,PELATAAN KONEELLA, joskin ei todellakaan paljoa.Oli itselläkin suhteemme aikana muutama ihastus,yhdelle jopa kerroinkin siitä,mutta en tehnyt sen enempää ja jätin asian siihen ja jatkoin omani kanssa.En tahdo uskoa että hän käytti sitä tekosyynä teolleen, koska se tapahtui suhteemme ensimmäisenä vuonna, ja olimme sen jälkeen vielä reilun 2v yhdessä..
Jännää ja samalla pelottavaa, miten joku jonka olet tuntenut vuosikausia voi muuttua muutamassa kk:ssa täysin tuntemattomaksi, ja voi tehdä jotain mitä et voi kuvitella pahimmassakaan mielikuvassa...Olen tässä miettinyt, että onko tämä sittenkään ollut edes ensimmäinen kerta kun hän tämmöistä tekee.Se jää tietenkin mysteeriksi mitä en koskaan saa tietää.Olen pyrkinyt olemaan hänen kanssaan ok väleissä, kummiskin tullaan törmäämään samassa yökerhossa, yms yms tulevaisuudessakin, enkä näe siinä muuta kuin haittaa itselleni jos rupean enää tässä vaiheessa avautumaan hänelle.. Totuutta häneltä en tule koskaan kuulemaan,sen olen oppinut.
Pakko tänne kirjottaa tekstiä, en kehtaisi enää rueta tästä puhumaan,saivat kuulla kesällä jo tarpeeksi...
Mutta jospa edes tämä asioiden läpikäyminen näin tekstin muodossa auttaa saamaan pääkopan kohalleen :) hyvä keskustella muidenkin kanssa ketkä on käynyt läpi vaikeita eroja...
 
Mietipä, millainen mestari tai ei-mestari olet sängyssä. Miksi naiset muuten lähtisivät seikkailemaan muualle? Nyt kun olet vapaalla jalalla, sinullahan on aikaa opetella. Kysy, kysy naiselta, mitä, miten he toivovat. Miltä tuntuu? Kyllä nainen kertoo, kyllä naisesta näkee. Mikään ei ole pahempaa kuin näytelty orgasmi ja huono seksi. Jos kotona saa hyvin, tooosi hyvin ja tarpeeksi, kukaan ei lähde vieraisiin.
 
Höpö höpö. Vieraisiin lähdetään kokeilemaan omaa iskukykyä, vieläkö kelpaa, ja vieraan kosketus koetaan jännempänä kuin sen tutun, oli oma vakikumppani kuinka virtuoosi sängyssä tahansa.

Henkinen kypsymättömyys, ei olla sitouduttu, huono itsetunto ja ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Siinä syyt miksi pettää, plus ongelmat parisuhteessa - ja se ei tarkoita ongelmia makuuhuoneenpuolella... Miehet käyttää tekosyynä tätä "kotona ei saa", se on niin helppo ja mitään sanomaton, samalla voi itse luistaa vastuusta. Monikohan mies miettii MIKSI kotona ei saa, tai edes välittää...

Omaan kumppaniin on ladattuna kaikki jo aikaisempi yhdessä koettu hyvä ja huono, vieras on lukematon kirja, täynnä mahdollisuuksia, joka tietää sinusta vain mitä haluat näyttää/ esittää.
Siinä se.
 
No kuule. Jos on kotona olo kuin kukka kämmenellä ja samalla eroottinen vire koko ajan päällä ja lähes puhkinaitu olo, HUVITTAAKO lähteä vieraisiin?
 
Joo, totta tuo että seksi väheni loppua kohden, miksiköhän? Ehkä kun sitä sai muualtakin.
Mitä taitoihin tulee niin olen kyllä kokeilunhaluinen ja seksi sujui meillä omasta mielestäni todella hyvin, ja kyllä se turvonnut pimppa ja kaulan punaiset laikut kertoo että ei se siinä ainakaan valehdellut ;) Vai onko se orgasmi sitten kaikki kaikessa?? kerro niin opin lisää :) Ja vähän uskallan arvata että se ruoho ei ollutkaan niin vihreää siellä aidan toisella puolella...kokeilunhalua ja typeryyttä tämä oli. Jospa jotkut ihmiset ei vaan pysty olemaan sen yhden kanssa.?
Mutta minun mielestä on mukavampi harjoitella jonkun tietyn kanssa, koska jokainen nainen on niin erilainen ja tykkää eri asioista, olenko täysin väärässä?
Nyt kun olen sinkku,niin voin harjottaa näitä jo-opittuja touhuja uusien kanssa,joskin ihan kaikki ei suostu siihen mitä haluaisin tehdä :D
Yksi toinen seikka mikä horjuttaa tuota teoriaasi on se, että tämä kyseinen on pettänyt kahdessa edellisessäkin suhteessa.Toisen hän itse myönsi ja toisesta yllättäen valehteli,ehkä koska oli tämänkin kanssa kerennyt kihloihin asti...
Onhan se totta,että aina on parantamisen varaa kukaan ei voi olla täydellinen seksikone joka jaksaa 14x viikossa 3h ajan kerrallaan, eikä se aina mennyt niinkuin kauniissa ja rohkeissa, takkatuli, viiniä,karhuntalja ja 6h intohimoista rakastelua...Ja aina EI VAAN JAKSA. Älkää naiset ottako itteenne, teissä ei ole mitään vikaa jos miestä ei joskus kiinnosta, SITÄ VAAN VÄSYTTÄÄ :D
 
...silloin mies hankkii "the weekenderiä", Cialista... :) Jos sinua ei oikeasti haluta tarpeeksi, kannattaisko (tämä on ihan vakavasti sanottu) testauttaa, onko testosteronitasosi normaali? Ellei, sitä voi hoitaa.

Kyllä nyt ns. nuoren miehen pitäisi jaksaa seksiä, senhän pitäisi olla hänen intohimoistaan suurin, herranjumala, eikä jokin koneella pelaaminen. Taidatte olla aika nuoria todellakin?

Lue kirja Naisen seksuaalisuus ja mieti. Käytä niitä baarinaisia tilapäisinä naisina, kysy ja opettele. Minä olen noin 35-vuotias ja minun ikäiseni fiksut naiset kyllä pysyvät kotona, jos saavat tarpeeksi ja hyvin. Toki miestäkin voi opettaa, mutta tässä iässä se on jo tylsää. Pitäisi osata ja viedä jalat alta jo pelkällä katseella - kun katse jo vie ajatuksen siihen, mitä tuleman pitää.
 
P.S. Aikuisen naisen lisääntymiselintä ei kutsuta pimpaksi, se on rehellisesti pillu ja tieteellisesti vagina, eivätkä aikuiset ihmiset harrasta fritsuja.
 
Ja kyllä, orgasmi ja sellainen olo naidessa, ettei enää tajua, kumpi on alla päällä keskellä ja mitä oikein tapahtuu, muuta kuin että tuntuu h**vetin hyvältä ja ei vaan halua missään nimessä lopettaa, on tärkeää. Ei sellainen sievä sipsuttelu peiton alla. Mitenkäs se Uosukainen aikanaan kirjoitti - naimisen loiske??? Siis yläpää tyhjenee täysin järkevistä ajatuksista naidessa: kaikki ajatus on vaan siinä, että Tätä Pitää Saada Lisää, Lisää, Lisää.

Käsitätkö nyt, mitä tarkoitan? Se on enemmän kuin turvonnut alapää tai pieni orgasmin vinkaisu. Se on kaikki ja enemmän sillä hetkellä, ja sellaisen seksin ajattelukin saa naisen valumaan himosta. Vaikka keskellä työpäivää tai toisella puolella maapalloa. Se lähtee korvienvälistä, mutta tyhjentää korvienvälin johtaen täysin jalkojen väliin - naisellakin.
 
Kyllä ymmärrän että seksin määrä on tärkeää parisuhteessa, itsellekin se on.Monta kertaa minäkin jouduin olemaan ilman kun nainen sanoi että hän ei nyt jaksa,(tämäkin varmaan minun taidoissa vika?) ja ei minusta muutaman kerran jälkeen tarvitse vielä lähteä lääkäriin tai hypätä heti toiseen sänkyyn..
Ja kuten sanoit niin sitä suuta saa avata jos alkaa hommat tympäsemään,tottakai pyritään virkistämään suhdetta harrastamalla seksiä eri paikoissa, eri tavoilla..
Mutta kyllä noista sinun sanomissa asioissa on pointtia, sitä en lähde kiistämään.
Se, millä tavalla niistä koitetaan selvitä yhdessä on se kysymysmerkki?
Mistä tämä tietää että "se toinen" onkaan yhtään parempi ja vielä parempi kysymys on että millainen tämä "toinen" olisi sitten sen vajaan 4 v päästä..
Jos haluaa toisen pitää ja haluaa elämän viettää tämän kanssa niin silloin olisi parempi sanoa että nyt ei seksi suju niinkuin ennen, tehdään jotain muuta.Sinun mielestä näköjään on paras vaihtoehto sysätä pitkä suhde kaivoon heti suorilta vai?
 
No, olen mikä olen. En viitsi identifioida itseäni enempää.

En tarkoita, että heti pitää ihmistä vaihtaa, mutta parisuhdetta on turha ruveta rakentamaan sellaisen ihmisen kanssa, joka ei jo heti lähtökohdissaan heikota polvia. Toki on vähemmän seksuaalisia ihmisiä, joille seksi on vain lisääntymisen väline, mutta useille se on enemmän. Niiden, joille seksielämä on enemmän, on parempi olla vakiintumatta ennen, kuin löytää sen veret seisauttavan ja polvet hyytelöittävän kumppanin. Muuten käy kuten käy. Ennemmin tai myöhemmin jompikumpi loikkaa vieraisiin.

Tekemällä ei voi luoda sellaista, mitä ei ole jo valmiiksi ole. Kemiaa.
 
Minunmielestä pitää naisen niinkuin miehenkin itse herätellä ne seksuaaliset halunsa omissa aivoissa.
Jos tuohon ei pysty, niin silloin pitäisi pystyä keskustelemaan puolison kanssa tilanteesta.
Pettäminen ei ole ratkaisu mihinkään.

Puhumalla halut herää, ja halukkaapi ymmärtää tulla myös vastaan.
 
Tietysti se alkuhuuma pilaa kaiken.

Kuvittelisin aluksi puolisoiden vievän jalatalta toisiltaan.
Sitten tulee arki ja kaikki huolet, niin sitä tilannetta pitäisi pystyä etukäteen kokeilemaan.
Tuolloin olisi helpompi arvioida onko puoliso oikea.
 
Uskallan väittää että suhteesta ei uupunut sitä himoa, kumminkaan puolin.Varsinkin tämän pettämisen jälkeen kun olemme naineet, se on ollut juurikin samanlaista eläimellistä seksiä mitä oli silloin suhteen alussa :)Miksi hän olisi muuten halunnut seksiä minun kanssa uudelleen jos se on alunperin ollut niin surkeaa ja riittämätöntä? Sitä vaan ei tule hänen kanssaan saamaan enää :P
En rupea omaa seksuaalisuuttani korostamaan, mutta kyllä se oikeastaan minä olin se joka ehdotti aina jotain "kinkympää" ja kaikkea uutta. Leila nyt taidat vaan luulla että kun en ole muutamana työpäivän uuvuttamana iltana jaksanut sitä "naimisen loisketta" niin hän on oikeutettu saamaan sitä toiselta? Tai tottakai hänellä on oikeus, enhän minä voi toista ihmistä kahlita.
Kysynpä sitä että mitä mieltä olette,voiko tuommoinen useammasakin suhteessa pettänyt ihminen olemaan sen yhden kanssa.Onko esim Leelialla kokemusta?
Tämän suhteen jälkeen kun joskus rupean taas vakavissani seurustelemaan,otan kyllä selvää onko kyseinen pettänyt.Jos on, en rupea ottamaan riskiä,että tämä mitä on minulle tapahtunut,korkeintaan sitä naimisen loisketta mutta ei perheen perustamista yms yms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Leelian lepotuoli vielä;11087259:
Käsitätkö nyt, mitä tarkoitan? Se on enemmän kuin turvonnut alapää tai pieni orgasmin vinkaisu. Se on kaikki ja enemmän sillä hetkellä, ja sellaisen seksin ajattelukin saa naisen valumaan himosta. Vaikka keskellä työpäivää tai toisella puolella maapalloa. Se lähtee korvienvälistä, mutta tyhjentää korvienvälin johtaen täysin jalkojen väliin - naisellakin.
Tuoko voi tapahtua, kun tapaatte tietynlaisen vieraan miehen?

Puolisoon tuo tunne pitäisi rajoittua.
 
Tietysti se alkuhuuma pilaa kaiken.

Kuvittelisin aluksi puolisoiden vievän jalatalta toisiltaan.
Sitten tulee arki ja kaikki huolet, niin sitä tilannetta pitäisi pystyä etukäteen kokeilemaan.
Tuolloin olisi helpompi arvioida onko puoliso oikea.

Tuohonkin tarvittaisiin sitä aikakonetta mitä kyselin :) Ei minusta niin kyynistä tämän takia ole tullut, ettenkö halua enää kokea sitä alkuhuumaa ensin vaan suoraan siihen arkeen.Tottakai haluan löytää vielä sen ihanan tytön kenen kanssa tuon voi kokea.Sama koskee arkea,senkin haluan joskus tulevaisuudessa jakaa saman ihanan tytön kanssa. :) Nyt taitaa vaan olla semmoinen vaihe että ei sitä mistään tule enää löytämään :P
 
Viimeksi muokattu:
Tuohonkin tarvittaisiin sitä aikakonetta mitä kyselin :) Ei minusta niin kyynistä tämän takia ole tullut, ettenkö halua enää kokea sitä alkuhuumaa ensin vaan suoraan siihen arkeen.Tottakai haluan löytää vielä sen ihanan tytön kenen kanssa tuon voi kokea.Sama koskee arkea,senkin haluan joskus tulevaisuudessa jakaa saman ihanan tytön kanssa. :) Nyt taitaa vaan olla semmoinen vaihe että ei sitä mistään tule enää löytämään :P
Muuta en osaa ehdottaa kuin sen, että jo alkuhuuman aikana pitää pystyä keskustelemaan arkisista asioista.
Miettikää keskenänne miten haluatte elää tulevaisuudessa sen arjen.
Mitä paremmin tunnette arjen yhteisenä, niin kyllä se seksikin siihen tulee yhteiseksi hyväksi.
Tottakai ongelmiakin elämään tulee, mutta varautukaa niihinkin etukäteen niin, että nekin haluatte yhdessä ratkoa.
 
Viimeksi muokattu:
Uskallan väittää että suhteesta ei uupunut sitä himoa, kumminkaan puolin.Varsinkin tämän pettämisen jälkeen kun olemme naineet, se on ollut juurikin samanlaista eläimellistä seksiä mitä oli silloin suhteen alussa :)Miksi hän olisi muuten halunnut seksiä minun kanssa uudelleen jos se on alunperin ollut niin surkeaa ja riittämätöntä? Sitä vaan ei tule hänen kanssaan saamaan enää :P
En rupea omaa seksuaalisuuttani korostamaan, mutta kyllä se oikeastaan minä olin se joka ehdotti aina jotain "kinkympää" ja kaikkea uutta. Leila nyt taidat vaan luulla että kun en ole muutamana työpäivän uuvuttamana iltana jaksanut sitä "naimisen loisketta" niin hän on oikeutettu saamaan sitä toiselta? Tai tottakai hänellä on oikeus, enhän minä voi toista ihmistä kahlita.
Kysynpä sitä että mitä mieltä olette,voiko tuommoinen useammasakin suhteessa pettänyt ihminen olemaan sen yhden kanssa.Onko esim Leelialla kokemusta?
Tämän suhteen jälkeen kun joskus rupean taas vakavissani seurustelemaan,otan kyllä selvää onko kyseinen pettänyt.Jos on, en rupea ottamaan riskiä,että tämä mitä on minulle tapahtunut,korkeintaan sitä naimisen loisketta mutta ei perheen perustamista yms yms.

Anteeksi luuloni, oletukseni. Kirjoitin nyt vain sellaista yleistä faktaa - enhän tiedä, mitä on tapahtunut yksityiskohtaisesti ja se teidän salaisuutenne olkoonkin.

Epäilen, että kerran pettänyt pettää aina. Se on sellainen perusluonnekysymys. Siksipä olenkin sitä mieltä, että ei aivan hevillä kannattaisi ainakaan avioaikeissa sitoutua, ennen kuin on nähnyt maailmaa kylliksi ja avartanut katsomustaan niin, että on myös hyppynsä hypellyt.

Minun tuttavapiirissäni kerran pettänyt on aina pettäjä. Hyvinkin korkean seksuaalisuuden omaava ihminen - MYÖS mies - pystyy kyllä myös rajaamaan toimintansa avioliittoonsa. Jälkimmäisiä pidän niinä vanhanajan herrasmiehinä. Silloin toiminta vastakkaisen sukupuolen kanssa rajautuu kohteliaaseen, hyväntahtoiseen flirttiin. Halut tyydytetään kotona. Molempia tapauksia on tuttuina tällaisia alfaurosluonteita, toimintatapa vaan eroaa. Kunnioitan enemmän, paljon paljon enemmän jälkimmäisiä. Heillä on selkärankaa ja luonnetta.

Lainaan erästä vanhempaa tuttavapariskuntaa (yhdessä yli 40 v ja onnellisesti): "Ensin kerrotaan aikeista ja sitten lähdetään vieraisiin, jos niikseen asia tulisi."
 
Viimeksi muokattu:
Muuta en osaa ehdottaa kuin sen, että jo alkuhuuman aikana pitää pystyä keskustelemaan arkisista asioista.
Miettikää keskenänne miten haluatte elää tulevaisuudessa sen arjen.
Mitä paremmin tunnette arjen yhteisenä, niin kyllä se seksikin siihen tulee yhteiseksi hyväksi.
Tottakai ongelmiakin elämään tulee, mutta varautukaa niihinkin etukäteen niin, että nekin haluatte yhdessä ratkoa.

Eikä. Ei. Kyllä sen pitää lähteä siitä intohimosta. Jokaisen pitää löytää se, jota ei tarvitse vuolla mieleisekseen vaan joka solahtaa sinne kainaloon mallikkaasti jo sellaisenaan.

Jos ei sellaista löydy, tekemällä tehdyt liitot kariutuvat kyllä mahdottomuuteensa ja yleiseen tylsyyteen ja näihin pettämisiin ajan myytä.
 
Viimeksi muokattu:
Eikä. Ei. Kyllä sen pitää lähteä siitä intohimosta. Jokaisen pitää löytää se, jota ei tarvitse vuolla mieleisekseen vaan joka solahtaa sinne kainaloon mallikkaasti jo sellaisenaan.

Jos ei sellaista löydy, tekemällä tehdyt liitot kariutuvat kyllä mahdottomuuteensa ja yleiseen tylsyyteen ja näihin pettämisiin ajan myytä.
Niin tottakai kainaloon sopivaa pitää hakea, mutta hänen pitää sopia kainaloon myös arjen vastoinkäymisissä.
Ja parasta tuo on keskustella jo ennen ongelmia kuntoon.
 
Viimeksi muokattu:
Anteeksi luuloni, oletukseni. Kirjoitin nyt vain sellaista yleistä faktaa - enhän tiedä, mitä on tapahtunut yksityiskohtaisesti ja se teidän salaisuutenne olkoonkin.

Epäilen, että kerran pettänyt pettää aina. Se on sellainen perusluonnekysymys. Siksipä olenkin sitä mieltä, että ei aivan hevillä kannattaisi ainakaan avioaikeissa sitoutua, ennen kuin on nähnyt maailmaa kylliksi ja avartanut katsomustaan niin, että on myös hyppynsä hypellyt.

Minun tuttavapiirissäni kerran pettänyt on aina pettäjä. Hyvinkin korkean seksuaalisuuden omaava ihminen - MYÖS mies - pystyy kyllä myös rajaamaan toimintansa avioliittoonsa. Jälkimmäisiä pidän niinä vanhanajan herrasmiehinä. Silloin toiminta vastakkaisen sukupuolen kanssa rajautuu kohteliaaseen, hyväntahtoiseen flirttiin. Halut tyydytetään kotona. Molempia tapauksia on tuttuina tällaisia alfaurosluonteita, toimintatapa vaan eroaa. Kunnioitan enemmän, paljon paljon enemmän jälkimmäisiä. Heillä on selkärankaa ja luonnetta.

Lainaan erästä vanhempaa tuttavapariskuntaa (yhdessä yli 40 v ja onnellisesti): "Ensin kerrotaan aikeista ja sitten lähdetään vieraisiin, jos niikseen asia tulisi."

Nyt meilläkin ajatusmaailma kohtaa. :) Tämä tapaus vahvisti nyt minunkin mielipiteen, ettei pettäjä siitä mihinkään muutu.Harmi heitä kohtaan.Nykyisin on helppo lähteä syrjähyppyä harrastamaan, on facebookit,tsättihuoneet,jopa avioliitossa tai muuten pitkään seurustelleille oma sivusto missä voi minun mielestä väärällä tapaa hakea sitä piristystä arkeen. Paljon lie siellä se lukumäärä, moni on kirjautunut siihenkin palveluu,eikös ne jotain 200 000 epäillyt viimevuoden loppuun mennessä? Suurin osa taisi kyllä olla meitä kaksilahkeisia? :D mutta miettikää kun menette vaikka helsingin keskustaan niin kuinka monesta vastaan tulleesta parista jompikumpi on valmis pettämään? Uskooko ihmiset enää nykypäivänä yksiavioisuuteen?
Onko luotettavaa kumppania päiväpäivältä vaikeampi löytää?

Tuohon sinun tuttavapariskuntaan, en itse ole vielä edes koittanut parinvaihtoa,kyllä sekin EHKÄ onnistuisi,mutta se saattaisi olla kyllä se viimeinen piristysruiske mitä olisin valmis koittamaan :) Ihmisiä on niin paljon erilaisia..tai tiedä vaikka miten tykkäisin jos koko homma on sovittu ja suunniteltua eikä valehtelulla ja seläntakana puljaamista. Eihän me ihmisiä oltaisi jos ei jossain välissä tee mieli jotain muuta.
 
Viimeksi muokattu:
Niin tottakai kainaloon sopivaa pitää hakea, mutta hänen pitää sopia kainaloon myös arjen vastoinkäymisissä.
Ja parasta tuo on keskustella jo ennen ongelmia kuntoon.


Minä en usko että se keskustelu auttaisi paljoakaan silloin alussa, se olisi vaan semmoista "minä en ikinä pettäisi yms yms "
Itse ainakin selvitän seuraavalla kerralla vaan sen että onko nainen pettänyt ja jos ei niin nautin vaan siitä "alkuhuumasta" ja sen jälkeen keskustellaan mitä ja miten..
mutta kukaan ei varmasti osaa sanoa mitä tulevaisuudessa tapahtuu ja miten siihen osaa suhtautua. Kukaan ei pysty sanomaan "en petä ikinä" jos pettää niin pettää,jos ei niin ei ja sitten ollaan joko niitä pettäjiä tai uskollisia, sitten tuolla taivaan tai alakerran portilla katotaan miten ollaan asioissa onnistuttu.
ps.eikä ne pettäjät suoraan sinne alakertaan mene,ainakaan tämän jutun takia :P
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä